Jos haluat lepuuttaa silmiäsi kauniissa jugendrakennuksissa , mene Riikaan!

Jos haluat syödä hyvin, mutta halvalla, mene vaikkapa Riikaan.

Jos haluat nauttia korkealaatuisesta baletista, silloinkin voit mennä Riikaan.

Jos haluat vain ihan muuten irrotella arjesta, Riikaan voi aina mennä.

Jos haluat nauttia matkallasi keväisestä auringosta Riiassa, muista valita otolliset päivät.

 

Ei ihme, että Riian Vanha kaupunki, Vecriga, on Unescon maailmanperintöluettelossa. Kolmasosa tai jopa enemmänkin vanhan kaupungin rakennuksista on jugendtyyliä, enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa, väittää opaskirja. Talot ovat koreita kuin karamellit täynnä kauniita yksityiskohtia. Mieleen nousee monia kysymyksiä.  Miten siihen aikaan osattiinkin ja haluttiin noin kauniisti rakentaa? Mistä rahat?

Albertakadulla sijaitsee myös Jugendmuseo, joka aikoinaan on toiminut yksityiskotina. Ylimmässä kerroksessa on taidemaalari ja graafikko Janis Rozentãlsin ja kirjailija Rudolfs Blaumanisin museo. Rozentãls asui siellä kymmenisen vuotta suomalaisen vaimonsa, laulajatar Elli Forssellin kanssa. Heidän salongissaan tapasivat monet suomalaiset taiteilijat. Kirjailija Maila Talvio kuului myös ystäväpiiriin, olihan hän Elli Forssellin serkku. Suomeen perhe pakeni sodan jaloista.

Metsästämme Rozentãlsin tauluja Latvian valtion taidemuseosta, koska niitä oli vain muutama Jugendmuseossa. Yllättävän vähän niitä on sielläkin. Missä mahtavat piilotella? Latvialainen taide ei herätä itsessäni suuria intohimoja.Talon koristeellisuudesta voimme kuitenkin taulujen lisäksi nauttia.

Taidemuseon viidennen kerroksen kattoterassilta voi katsella kaupunkia. Kun haluaa vielä korkeammalle, vie näköalahissi 26. kerrokseen Skyline baariin. Baari on Radisson Blu Hotel Latvijassa. En voi välttää vertailua Tampereen Tornihotellin Moro Sky baariin, joka sijaitsee 25.kerroksessa. Riika voittaa selkeästi tilan viihtyisyydessä ja koossa, mutta onhan Riiassa paljon enemmän asukkaita kuin Tampereella. Moro baarin ikkunat saavat pisteitä siitä, että niissä ei ole poikkipuita kuten Latvijassa. Nautimme korkeuksissa seljankakeiton paikallisen oluen kanssa. Lienee erityisesti gastronomien suosittelema yhdistelmä.

Latvian kansallisoopperassa meille esitettiin ranskalaislähtöinen Giselle - baletti. Kaunista ja taitavaa. Muitakin turisteja tuntui olevan meidän lisäksemme puhutuista kielistä ja valokuvauksista päätellen. Ja kuinkas muuten, itse oopperatalo oli tietenkin osa nautintoa.

Latvian kansalliskirjastolla on uusi, pari vuotta vanha talo Väinäjoen toisella puolella. Talo muistuttaa jäävuorta ja sitä kutsutaan Valon Linnaksi. Yritimme päästä tutustumaan, mutta myöhästyimme, ovet olivat jo kiinni. Näin kävi siitäkin huolimatta, että taksikuski kaahasi paikalle vieden meidät kuulemma paikkaan, johon yleensä vain presidenttien autot pääsevät. Taksilla ajelu on muuten koko lailla halpaa hupia kaupungissa. Tunnin odotuskin maksaa vain kuusi euroa.

Stalinin hampaassa, Stalinin syntymäpäiväkakuksikin kutsutussa rakennuksessa, toimii nykyään tiedeakatemia. Satakahdeksan metriä korkean rakennuksen kerrottiin aikanaan olleen Neuvostoliiton talonpoikien ja työläisten lahja Latvian kansalle.

Kun haluaa rantalomailla, Jurmalassa Itämeren rannat ovat vain runsaan kymmenen kilometrin päässä Riiasta.

Elämä aina opettaa. Erityisesti se opettaa silloin, kun menee oman boxinsa ulkopuolelle, olkoon se boxi mikä milloinkin.

Riian matkan opit:

  1. Riiassa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että sinne on syytä mennä useammin kuin kerran elämässä.
  2. Kaupungilla ei riitä, että jalat ovat maassa, jos katse on taloissa. Voi käydä vaikka kuten minulle: nyrjäyttää kipeästi nilkkansa odottamattomassa kynnyksessä. Uusi kokemus on sekin, että turvotuksesta huolimatta jalalla voi tuntitolkulla kävellä ilman kipua.
  3. Kun menee hotelliin, niin respan tiskiltä kannattaa napata koko poppoolle väärien huoneiden avaimet respan nyökytellessä hyväksyvästi. Siitä seuraa kivaa äksonia, johon respan setä osallistuu vain käsiään levitellen. Toteaa kuitenkin, että oikeisiin huoneisiin on majoituttava. Oiva ja nopea tapa tutustua muihin matkaseuralaisiin on, kun lähtee häätämään heitä huoneistaan. Löytyi heti toinenkin Rouva Hietanen. Kun joku muukin oli ottanut väärät avaimet, saimme auttaa vanhempia rouviakin huoneeseensa pääsemisessä.
  4. Riian Musta balsami ruskeassa savipullossa on pakollinen ostos. Jo 1700-luvulla kehitelty 25:n yrtin rohto auttaa niin mahavaivoihin kuin flunssaan. On kokeiltu vävykokelaan mahan puruihin. Tehosi
  5. Jos haluaa pitempikestoista hupia, kannattaa lähteä hotellilta väärään suuntaan halutessaan mennä vajaan puolen kilometrin päässä olevalle Keskustorille. Yltiöhauskaksi juttu tulee, kun karttaa luetaan päin mäntyä eikä uskota paikallisen neuvoja. Kun eksyksissä ei ole yksin, vaan kolmen ystävän kanssa kauniissa kevätillassa, kippurassa nauramisesta ei meinaa tulla loppua. Kun torille pääsemme lopulta, se on kiinni. Mitä ostoksista, kun elämä piteni. Toreillekin ehdimme myöhemmin.

 

Faktatietoa niille, jotka sitä halajavat:

Riika on Latvian pääkaupunki. Latvia sijaitsee Viron eteläpuolella ja Liettuan pohjoispuolella. Asukkaita on noin 700 000, joista runsas 40 % kansallisuudeltaan latvialaisia, noin 40 % venäläisiä, loput pienempiä kansallisuuksia. Virallinen kieli on Latvia, valuutta euro. Latvia on historiansa aikana ollut usean maan alaisuudessa, mutta itsenäinen vuodesta 1991. Vuonna 2004 Latvia liittyi sekä Natoon, että Euroopan unioniin.

Riikaan voi matkustaa matkatoimistojen kautta lentäen tai laiva-bussi-yhdistelmällä. Omatoimimatkailu onnistuu myös.

 

 

Kommentit (2)

Lilian
Liittynyt24.8.2015

Tykkään Riikasta. Olen matkustanut sinne joskus laivalla, mutta yleensä bussilla Tampereelta.

Turhan pitkä matka istua bussissa.

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Meitä on siis tässä ainakin kaksi tykkääjää, emmekä varmaan ole ainoat. Viehättävä kaupunki! Minulle tämä käynti oli ensimmäinen, toivottavasti ei viimeinen.

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena , Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti!

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat