·     on auttanut minua nukkumaan paremmin

·     en uskonut, että peitolla on näin iso merkitys

·     saa aikaan kehossa turvallisen ja rentoutuneen olon, helpottaa keskittymistä, rauhoittaa motorisesti ja psyykkisesti, tasoittaa mielialan vaihteluita

·     mikäli haluat parantaa untasi, suosittelen kokeilemaan

 

Tämän kaiken saa aikaan painopeitto, mainosten mukaan.

Jos kysyisit, miten minä nukun, vastaisin, että vaihtelevasti. Toisinaan hyvin tai taivaallisen hyvin, liian usein huonosti tai luokattoman huonosti. Olen siis helppo saalis kaikenlaiselle mainonnalle, joka kertoo, miten unen laatuani voisin parantaa tuohon taivaallisenhyvin-päähän. Että painopeitto tasaa mielialan vaihteluitakin? Silloinhan sen alle kannattaa pujahtaa päivälläkin, jos vaikka alan kiihtyä nollasta sataan. Ei muuta kuin huppuun vaan!

Eipä siis mene aikaakaan, kun lähden ostoksille. En kaappaa kalleinta, testivoittajaa, ostoskassiini. Päädyn huokeampaan, kun olen tutkinut ja todennut, että sama kaiku on askelten: kummassakin polyesteripäällinen ja lasihelmet.

Minusta on tärkeää, että peiton voi tarvittaessa myös pestä. Oma koneemme hyväksyy tosin vain kahdeksaan kiloon asti pyykkiä, mutta lähellä on pesula, jossa voi pestä painavampiakin. Sujuvasti olemme miehen kanssa yhdessä peittoani tuulettaneet ja ravistelleet ulkona lakanoita vaihtaessamme. Ihan samoin kuin normipeittojamme. Vähän pelkään lasihelmien aiheuttavan päällisen ratkeamisen siinä touhussa. Toistaiseksi ei ole ainakaan vielä näin käynyt.

Niin, ostan 9 kilon painoisen peiton joulun alla. Tai itse asiassa siinä käy niin, että aviohenkilöni haluaa sen maksaa, vaikkapa joululahjaksi. Mitäpä minä siinä vastaan pullikoin.

 

Tähänastiset käyttäjäkokemukseni

Olen nyt käyttänyt painopeittoa vajaa kolme kuukautta. Tai käyttänyt ja käyttänyt. Joka yö en ole edes nukkunut omassa sängyssäni. Ai että sitä on matkailtu ilman hallituksen ”lupaa”? Ehei. Matkailua on ollut vain mökille. Mökkiä useammin on kuitenkin käynyt niin, että kun olen joutunut unta odottelemaan liian kauan, olen siirtynyt vierassänkyyn lukemaan ja sitten usein sinne nukahtanutkin.

”Vaikutus perustuu syväpainetuntoon, joka lisää mielihyvähormonien tuotantoa aivoissa, kuten halaus.” Näin mainostaa ostamani peiton pakkauksessa Emax. Vaikka tuo peittoni yhdeksän kiloa vastaa suositusta 10-15 % omasta painostani, peitto tuntuu aika kevyeltä. Jos halaus olisi tuon tuntuinen, olisi se aika kevyesti ja etäisesti annettu. Kilot leviävät aina alla olevan kropan reunamillekin ja jalkopäähän. Koko kilomäärä ei ole päälläni.

Onko painopeitto siis mainosten lupausten mukaan auttanut minua nukkumaan paremmin? Ehkä. Siis ehkä painopeitto on jossakin määrin parantanut untani. Kuka senkään niin tarkalleen tietää, kun unen laatuun vaikuttavat monet muutkin asiat. Ainakaan sillä ei ole ollut haitallisia vaikutusta.

Illalla täytyy vähän enemmän käyttää voimaa kuin normipeitossa, kun maatessa jaloilla nostan peittoa ja käännän sen alaosan jalkojen alle. Tiedäthän, miten peiton kuin peiton alaosan tulee säällisesti olla sängyssä? Yöllä kääntyillessä joutuu myös enemmän nykimään peittoaan päälleen. Lakanaa vaihtaessa alussa tarvitsin siihen aviohenkilön avuksi, nyt sekin jo sujuu ilman apuvoimia.

 

Peitto painotankona

Painopeitto jo nimensä mukaisesti sopii hyvin myös painonnostovälineeksi. Monikäyttöisyys on aina hankinnoilla eduksi. Yöllä sängyssä ja päivällä käsissä. Ja jos nostohommissa ”väline” välillä putoaa, eipä satu pahasti. Ei tule edes mustelmaa, kuten oikealla painonnostotangolla taatusti tulisi. Onpa yksi korvaava liikuntaväline lisää, jos Kontti valmennuskeskuksen ovet joudutaan sulkemaan koronan takia. Peiton sisälle voi sitä paitsi halutessaan ladata lisää painoa. Miten olisi, jos laittaisin sinne vaikka kahvakuulan? Ehkä sitä ei kuitenkaan.

 

Hankkiako vai ei tämä uutuustuote?

No mutta, suosittelenko? Suosittelen kokeilemaan. Varmaan tässäkin on yksilöllisiä vaikutuksia. Huono puoli on se, että kokeillakseen täytyy peitto ostaa, ellei jollakin ystävällä ole sitä lainata. Peittoa tuskin saa palauttaa, ellei se pelitä. Ihan muutaman yön perusteella ei kannata vielä vetää johtopäätöksiä. Mikään ihmelääke uniongelmiin peitto ei ole, kuten taisin itsekin aluksi luulla.

Itselläni on pian tarkoitus mennä uusille painopeitto-ostoksille. Koska nykyinen peittoni tuntuu aika kevyeltä, olen ajatellut ostaa 11 kiloisen ja siirtää nykyisen peiton vieraspeitoksi. Lähisuvussa on niitä, jotka mielellään sitä vierailullaan käyttäisivät. Peiton valinnassa tulee kuulemma huomioida, että pystyy sen omin voimin siirtämään pois päältään.  Uskoisinpa jaksavani 11  kiloakin veivata pois. Ja ellen, niin ei muuta kuin tehostettua lihasvoiman kasvatusta Kontissa.

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla