Mökkihöperö yksinpuhuja. Onko syytä olla huolissaan?

Olin tulossa töistä kotipihassa. Mies istui pikkueteisessä laittamassa kenkiä jalkaansa. Kertoi jo sisälle kuulleensa, kun minä kovaan ääneen polotin itsekseni.

Myönsin. Ihmettelin, miksi nuo kamat on tuohon autotallin oven eteen tuotu.

Tästä on aikaa ainakin 20 vuotta.

Ihminen on kehittyvä eläin, itsekseen puhumisessakin. Kehitykseni nykytason sain havaita, kun vietin muutamia hellepäiviä yksin mökillä. Ei tullut juurikaan hiljaista hetkeä puheen porinassani.

Kas, esimerkiksi jotensakin näin se meni.

Nurmikentän laitamilla

…. voi kyllä on paljon kukkia…. tuleeko silti omenoita…. sais kyllä tulla …. niin kauan kun nääkin ollu….ihan koiraspoikia …. kukkiakin ollu aina vähän…. jaa-a….mihin sitten taas niitten omppujen kanssa ….. kotonakin paljon....

Perunamaalla

…. tää on ihan outo laji …. Solist…. koskaan kuullukkaan…. sittenpä näkee  …. on aikasta…. muut onki Matildaa…. kauhee kun kuivaa…. mikään kasva…. helppo peittää haravalla…. meneeks nää nyt ees oikeeseen rakoon .... jesses, kun on kuuma....

Perunat olimme laittaneet edellisviikonloppuna maahan miehen kanssa sahran kanssa. Menetelmä oli perinteinen: minä härkänä vetämässä ja mies auraa ohjaamassa. Kun siemenperunaa oli vähän liian vähän, vedettiin jo valmiiksi vako auki odottamaan lisäpottuja.

Ryytimaalla

…..1…..2…..15…..25…..33…..47…..52…..65…..73…..88…..94…..

Sadan askeleen tietämissä sekosin laskuissa.

Kaks kymmenen litran kannua ja nouseva maasto kai veivät maidot ja mehut.

…. huhhuh….mitään hyätyä….pitäs niin paljon vettä…. kas auringonkukat….pinnalla….nauriitkin….ja salaatit….kai mä viä tuan pari kertaa....

Saunan eteisessä

…. mitä hemmettiä varten mies on tuonu pelkästään näin isoja halkoja.... ei mitään järkee…. miten näillä sytyttää…. älyttömän isoja….pitää….hakeen piänempiä…

Terassilla

…. näitä en kyllä pessy ainakaan viime kesänä…. ties koska…. ei näistä nytkään kai hyviä tuu….aurinko paistaa suoraa…. kun nyt jotakin….kohta taas vettä roiskuu…. hiki valuu…. täs on kyllä linnun paskaa….  paperi…. huhhuh….kyllä olis niin monta paikkaa, mitä pitäs putsata ja kohentaa….koskahan….

Järven rannassa

…. mikä tuolla keskellä on …. iso oksa …. onko….miksei  liiku …. pikkulaineita on…. ei kai se mikään elukka oo …. eikä oo …. ei oo sen näkönenkään…. no, nyt se liikku…. joo iso oksa ….. nyt meen taas järveen...mitä vesi....17....

Olen toki aikaisempina kesinäkin ollut yksin mökillä (ellei yöt oo vielä pimeitä mörköjen tulla). Sen suhteen tämä tilanne ei eronnut aikaisemmista. Koskaan, siis koskaan aikaisemmin, en ole kaiken aikaa itsekseni höpöttänyt.

Kun käynnistin auton ja lähdin ajamaan mökkitietä kotiin, höpinäni loppui kuin seinään. En edes jutellut muille autoille, saati tielle.

Onko syytä olla huolissaan?