Brittiläisen taiteilijan Grayson Perryn isokokoisessa seinävaatteessa ,Britannian muotokuva, silmään pistää ensin kuningatar Elisabeth. Perryn mukaan taideteos on täynnä asioita, joita britit rakastavat ja vihaavat. Jaa-a, minun täytyisi olla britti, että osaisin erottaa nämä kuvassa toisistaan. Olkoon miten on, mutta täpötäynnä tutkittavia kohteita teos on.

Olen ihan myyty heti, kun tulen Kiasman viidenteen kerrokseen Perryn näyttelyyn. Värejä rakastavana en voi kuin huokaista ihastuksesta, kun katselen ympärilleni.

Seinävaatteet ovat lähes järjestään isoja tai vieläkin isompia. Yksi kauneimmista on Battle of Britain, jonka taiteilija kertoo muistuttavan Essexiä, jossa asui lapsena.

Totuuksien ja uskomuksien kartta sekoittelee sulassa sovussa hengellisiä ja maallisia symboleja mystiikkaa unohtamatta. Kiekko kuvaa taivaan karttaa, joka itse asiassa on British Museumin pohjapiirros. Taustalla on pyhiinvaelluskohteita ja mitä kaikkea siellä lieneekään.

Kuusi isoa seinävaatetta ovat yhteisnimellä Pienten erojen ylellisyys. Ne kuvaavat eri yhteiskuntaluokkien elämää briteissä arkisten asioiden ja valintojen kautta, joita Perry pitää pitkälti alitajuisina. Ylläolevat kolme olen valinnut sarjasta sattumanvaraisesti. Ei, mitä hölisenkään. En tietenkään sattumanvaraisesti, vaan omien mieltymyksieni mukaan mielenkiintoisimmat. Että avautuvatko nämä minulle? Tuskinpa! Englannin yhteiskuntaluokista en tiedä juurikaan tuon taivaallista, tämänkään jälkeen. Kiehtovia taideteokset kyllä ovat. Näissä, kuten monissa muissakin töissä, Perryn pikkutarkkuus ja oivaltavuus ei voi muuta kuin ällistyttää.

Ylempi, lasitettu keramiikkateos on nimeltään Köyhyys. Alemman valurautatyön nimi on Ei mikään kuningas.

Voisin ryhtyä analysoimaan ja tulkitsemaan etenkin alemman työn symboliikkaa, veitsiä rinnassa esimerkiksi. Taidanpa kuitenkin jättää sen tekemättä, kun en ole edes mikään taidekriitikko. Sanonpa vain, että ajatuksia nämäkin työt herättävät. Kyllä Perry läksynsä on lukenut.

Grayson vai Claire

Ylimpänä videolla puhuu Grayson, seinällä valokuvassa, Kaikkien taisteluiden äiti, on Graysonin naispuolinen alter ego Claire.

Jo murrosiässä Perry tiesi olevansa transvestiitti. Ulos kaapista läheisilleen hän tuli juhlassa kuitenkin vasta nelikymppisenä vuonna 2000 tässä keltaisessa mekossa. Clairen mekkoja on näyttelyssä useampia, toinen toistaan koristeellisempia ja erilaisia symboleja esittäviä. Pukujen värkkäämiseen on todella täytynyt mennä aikaa.

Kansanviisaudet-nimeä kantavassa näyttelyssä on töitä 50. Taiteilija ymmärtää kansanviisaudet maalaisjärkeen perustuviksi uskomuksiksi, joissa on usein totuuden siemen. Olen ihan samaa mieltä.

Perry on kertonut rajujen aiheiden kiehtovan häntä. Totta. Silti niiden käsittelytapa taideteoksissa on humoristinen, osin vekkulimainenkin. Siksipä, vaikeista aiheistaan huolimatta, näyttely jättää minut hyvää mieltä hyrisemään. Eikö mitään uusia ajatuspolkuja synny tahi kysymyksiä, ihmettelyjä? Jo vain, niillekin  on tilaa ja tilausta.

Perryn näyttely Kiasmassa loppuu jo 2.9.18.