Katri Helenan juhlakonsertissa laulu yhdisti sukupolvet. Myös bloggaaja vilkuttaa jäähyväisiksi.

ISKELMÄLAULAJA Katri Helena täyttää tänään 80 vuotta. Parhaat onnittelut!

Eilisiltainen Helsingin Olympiastadionin konsertti sinetöi yli 60 vuotta kestäneen elämäntyön unohtumattomasti. Viimeinen ilta -konsertti oli kaunis sukupolvia yhdistävä kokemus, joka tallentui myös kansallisen kulttuuriperintömme omintakeiseksi osaksi.

Jäähyväiskonsertissa oli 42 000 ihmistä, ja Katri Helena teki konsertillaan historiaa. Kukaan hänen ikäisensä kotimainen artisti ei ole aiemmin täyttänyt Olympiastadionia – eikä vastaavaa ole nähty kovin usein edes maailmanlaajuisesti.

Yle esittää Katri Helenan konsertin televisiossa itsenäisyyspäivänä. 

KONSERTISSA kuultiin ehtymätön hittiputki. Katri Helena aloitti show’n hieman arkaillen mutta vapautui silminnähtävästi Katson sineen taivaan -avauksen jälkeen. – Tervetuloa! hän huikkasi katsomoon.

Rakastettu artisti sai yleisön syömään kädestään. Laulut olivat yhteisiä meille kaikille. Esityslistalta kuultiin klassikkoja kerta toisensa perään: Nuoruus on seikkailu, Vasten auringon siltaa, Puhelinlangat laulaa, Paloma Blanca, Katson autiota hiekkarantaa, Johnny Blue ja Kai laulaa saan. 

Kyynelkanavat aukenivat viimeistään siinä vaiheessa, kun Suvi Teräsniska astui taustakuorosta esittämään Sing & Shine -lapsikuoron kanssa sodanvastaisen kappaleen Äänesi mä kuulen. Kuului historian siipien havinaa, kun yleisö sai nähdäkseen Katri Helenan manttelinperijän ja valtakunnan uuden iskelmäkuningattaren.

Muu häviää, mutta jäljelle jää
vain sateenkaaremme tää.
Me teimme sen silmät kimmeltäen,
tuon sillan kahden sydämen.
Me saimme aikaan sen.

KATRI Helena herkisteli vielä Almaz, onnen lapsi -kappaleen ajan, mutta sitten irroteltiin Leri Leskisen 20-henkisen orkesterin säestyksellä Kesän lapsi, Vie minut, Letkis ja Minne tuuli kuljettaa. Ikävä vain, että Golden Circle -alue katsomon etuosassa oli myyty aivan liian täyteen ja ihmiset joutuivat taituroimaan parituntisen ahtaasti sulloutuneena.

Hilpeiden muisteloiden jälkeen syysillan haikea tunnelma tiheni taas käsin kosketeltavaksi – vielä viimeisen kerran. Joulumaa, Syysunelma, Ei kauniimpaa, Mun sydämeni tänne jää, Lintu ja lapsi… Yhdessä edettiin vääjäämättä jo kohti loppuhuipennusta ja ilotulitusta.

Katri Helena lauloi Juha Vainion sanoittaman Me teimme sen ja Jukka Kuoppamäen Anna mulle tähtitaivas. Laulajan testamenttina kuultiin Elämän tie, jonka Elton John teki alun perin Leijonakuningas-elokuvaan vuonna 1994. Valojen himmetessä lavan laidalta vilkutti onnellinen iskelmälaulaja.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni ET-lehden blogeissa. Kiitos mieltä ilahduttaneista palautteista ja kohtaamisista lähes kymmenen vuoden ajalta! Ystävällisesti tervehtien Ari Liimatainen, geron.fi