Hyacinth Bucket – anteeksi – Bouquet kuuluu tv-viihteen upeimpiin komediahahmoihin. Vaikka olen nähnyt Pokka pitää -sarjan kaikki jaksot televisiosta ja dvd:ltä lukemattomia kertoja, eivät kynttiläillalliset ole tuottaneet pettymystä tämänkään kesän uusintakierroksella Yle TV1:ssä.

Vähän hirvitti lähteä katsomaan Krapin kesäteatteriversiota omasta ikisuosikista, mutta uteliaisuus voitti. Tarjoutuisihan samalla tilaisuus pyöräilyyn kauniissa kulttuurimaisemassa. Reitin varrella sijaitsee useita tunnettuja taiteilijakoteja, kuten Jean Sibeliuksen Ainola ja Pekka Halosen Halosenniemi.

Voi vain kuvitella, miten mieluusti Hyacinth Bucket – anteeksi – Bouquet kulkisi Tuusulanjärven maineikkaan taiteilijayhteisön jalanjäljillä.

Pokka pitää -näytelmän (Keeping Up Appearances) on kirjoittanut Roy Clarke, joka on myös tv-sarjan käsikirjoittaja. Krapin kesäteatterin katsomossa odotukset ovat korkealla, mutta Hyacinth Bucket – anteeksi – Bouquet antaa odottaa itseään aivan liian kauan ja tunnelma uhkaa lässähtää jo kättelyssä.

Johannes Korpijaakon esittämä Emmet meuhkaa kuin mielipuoli, eikä roolihahmoa ole tunnistaa henkilökaartiin kuuluvaksi. Elizabethille (Miia Nuutila) ei löydy oikein mitään virkaa, ja näyttämöllä tärisee ihka outo herra Milson (Kalle Tahkolahti). 

Ei hyvältä näytä. Missä viipyy Hyacinth Bucket – anteeksi – Bouquet, jonka ilmiömäisen lavasäteilyn ja ennenkuulumattoman upeiden lauluesitysten takia katsomoon on pynttäydytty?

No, vihdoin hän tulee. Anna-Leena Sipilän Hyacinth Bucket – anteeksi – Bouquet täyttää lavan ja esitys ampaisee lentoon. Sipilällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuoria kermat päältä Patricia Routledgen ylittämättömästä suorituksesta, ja sitähän tässä on odotettukin. 

Metsä raikuu, kun Hyacinth laulaa luikauttaa näytteen kuuluisasta musikaalirepertoaaristaan. Bravo – riemastuttavaa, hervotonta!

On ilahduttavaa, että Onslow (Seppo Halttunen) pääsee loistamaan näytelmäversiossa, koska hänellä on paitsi tarpeeksi olutta myös käsikirjoituksen iskevimmät repliikit. Kirsi Ylijoen estottomasti esittämä miestennielijä Rose säkenöi ja valloittaa kuin minihameensa ilta-auringossa.

Käsikirjoituksen puutteisiin lukeutuu se, että väliajan jälkeen Hyacinth joutuu lumpustelemaan rytkyissä, joissa ei ole karvaakaan aristokraattisen yläluokan eleganssista. Pitkitetty vitsi Hyacinthista näytelmän kokkina ei jaksa naurattaa, ja sen myötä yletön ovissa ramppaaminen ja ympäri lavaa juoksentelu alkaa jo tympiä. 

Krapin kesäteatterin Pokka pitää -näytelmälle käy vähän kuin Hyacinth Bucketin – anteeksi – Bouquet’n pyrkimyksille: tavoite jää saavuttamatta mutta yhteisymmärryksessä erotaan. ”Oh nice”, sanoisi Onslow.