Kirjoitukset avainsanalla Geron

Poliisi ja Kuluttajaliitto varoittavat jatkuvasti lipeväkielisistä ovelta ovelle -kauppiaista. Tästä huolimatta viranomaiset saavat viikoittain useita ilmoituksia vanhuksille väkisin myydyistä tavaroista tai palveluista.

Tarpeettomista, huonosti tehdyistä ja törkeän hintaisista remonteista kuulee sydäntä särkeviä tarinoita. Kyse on vanhojen ihmisten hyväksikäytöstä.

Etenkin katto- ja ikkunaremontteja tyrkytetään roimaan ylihintaan. Myös kalliit putkiremontit ja lämmitysjärjestelmät saattavat osoittautua jälkeenpäin täysin turhiksi.

Kun taitava huijari saa jalkansa ovenrakoon, vanhus voi menettää helposti kymmeniätuhansia euroja. Häikäilemättömät remonttireiskat ovat sitkeitä suostuttelijoita siihen asti, kunnes saavat nimen sopimukseen.

Soita ensin korjausneuvojalle.

Mitään papereita ei kannata allekirjoittaa kiireellä. Remonttiasioita ei tarvitse silti jäädä miettimään yksin, koska Vanhustyön keskusliitolla on 15 ammattitaitoista korjausneuvojaa ympäri maata.

Korjausneuvojat avustavat iäkkäitä ihmisiä muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja avustusten hakemisessa. Palvelu on täysin ilmaista.

Yleisimpiä vanhusten asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Myös rakenteiden ja järjestelmien huono kunto voi aiheuttaa peruskorjaustarvetta.

  1. Lähimpään VTKL:n korjausneuvojaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Puhelimessa käydään läpi perustiedot ja muutostarpeet. Jos muutostöitä tarvitaan, korjausneuvoja sopii tapaamisen.
  2. Korjausneuvoja tulee kartoittamaan tilanteen paikan päälle. Hän tekee mittaukset, selvittää muutostöiden vaihtoehdot ja antaa tietoa avustuksista.
  3. Korjausneuvoja tekee hankkeen luonnospiirustukset, kustannusarvion ja laittaa avustushakemukset eteenpäin. Tarvittaessa hän auttaa myös urakoitsijan etsimisessä.

Korjausneuvonta on maksutonta, mutta remonttikulut asiakas maksaa itse. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) korvaa vanhusten asuntojen korjauskustannuksista enintään puolet ja erityisistä syistä jopa 70 prosenttia. Mitään hakuaikaa ei ole, vaan avustuksia myönnetään määrärahojen puitteissa jatkuvasti.

Lisätietoja saa VTKL:n korjausneuvojilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIRJA | Pekka Järvinen: Miten selvitä eläkepäivistä hengissä. WSOY 2017

Vanhuuseläkkeelle siirtyvät ihmiset ovat nykyisin suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia ja tervejärkisiä. Silti eläköityminen on monelle kriisi.

Myös työelämään erikoistuneen psykologin Pekka Järvisen (s. 1953) oma ura on loppusuoralla. Uudessa kirjassaan Miten selvitä eläkepäivistä hengissä hän pohtii, kuinka mieli voi sopeutua työvelvoitteista luopumiseen ja vanhenemiseen ylipäätään.

Järvinen vakuuttaa, että ihminen pystyy muokkaamaan itseään ja elämäänsä loputtomiin. Parasta ennen -päivämäärää ei ole olemassa. Eläköityminen antaa tilaisuuden miettiä, mitä haluaa loppuelämältä, mutta samalla joutuu kohtaamaan oman itsensä ja kuolevaisuutensa. Se ei ole helppoa.

Kirjoittajana Pekka Järvinen on kokenut ammattimies. Teos on paitsi kiinnostava omaelämäkerrallinen tarina myös kelpo elämäntaito-opas. Viimeinen luku summaa hienosti sen, mitä kirjoittaja on oppinut elämästä, itsestä ja ihmisestä.

Järvinen ei anna yhtä hyvän elämän reseptiä, mutta tarjoaa herkullisia täkyjä. Tuskin maltan odottaa, mitä kaikkea eläkepäivät voivat parhaimmillaan sisältää! Ehkä seesteistä, hyvää ja levollista eläkeläisen olotilaa ei kannata edes jäädä odottamaan. Voi elää nyt.

  1. Voi elää hetkessä ja katsella maailmaa löytöretkeilijän tavoin: nähdä, tehdä ja kokea arjessa kaikkea uutta ja kiinnostavaa.
  2. Voi tarkkailla vähemmän itseään ja toimia omien mielijohteiden mukaan, pohtimatta motiiveja sen kummemmin.
  3. Voi arvioida elettyä elämää ja hyväksyä sen osaksi itseään. Voi olla tyytyväisempi.
  4. Voi määritellä suhteensa muihin ihmisiin, aikaan, elämään ja olemassaolon kysymyksiin uudella tavalla. Voi luopua syvään juurtuneesta ja haitallisesta minäkäsityksestä ja määritellä itsensä uudelleen.
  5. Voi halutessaan olla yksin ja omissa oloissaan tai keskittyä hyviin ihmissuhteisiin ja omaan perheeseen. Luonto, taide ja musiikki antavat elämäniloa ilman pinnallisia sosiaalisia suhteita.
  6. Voi olla myös sosiaalisesti rohkea, jopa estoton, kun ei piittaa kaikista normeista ja etiketeistä vaikka ymmärtää niiden merkityksen. Voi olla vapaampi ja rennompi.
  7. Voi löytää uusia puolia itsestään ja elämästään. Voi vahvistua henkisesti ja saada käyttöönsä entistä parempia elämäntaitoja. Voi arvostaa ja kunnioittaa itseään.
  8. Voi elää entistä rikkaampaa sisäistä elämää. On aika keskittyä siihen, mitä on.
  9. Voi tajuta, että elämän rajallisuus on totta. Voi hankkia rohkeutta, tukea ja lohtua antavia mielikuvia, joiden varassa kykenee käymään läpi myös oman kuolemansa.
  10. Voi nähdä, että elämä on arvokas sinänsä. Kun kykenee ottamaan elämän elämänä, se voi osoittautua mielenkiintoiseksi, jännittäväksi ja riemulliseksi sellaisenaan, ilman yleispätevää tarkoitusta.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Tällä siis saavuttaa ikuisen elämän, vai loppuuko eläkkeen maksu?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vuoden 2016 luetuimmat blogikirjoitukseni käsittelivät melkein kaikki vanhenemista tai muistisairauksia. Hännänhuipuksi kiilasi vanha nainen hunningolla, mutta muuten pysyteltiin asialinjalla. − Onnea uudeksi vuodeksi!

1. Hurraa! Vetelehtivät vanhukset ovat uusi ongelmanuoriso (linkki)

Sanomalehdet uutisoivat ostarilla hengailevista kiinalaisvanhuksista. Uutinen herätti toivon oman näköisestä vanhuudesta.

2. Viisi vinkkiä: aloita aivojen kevätsiivous

Onneksi keinot aivoterveyden ylläpitoon löytyvät omasta arjesta ja ympäristöstä.

3. Hoivakoti helvetistä

Vuoden tärkeimmät ja kiinnostavimmat puheenvuorot hoiva-alan murroksesta julkaistiin teoksessa Hoivan arvoiset – Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

4. Miltä Alzheimer tuntuu?

Anne-Maarit Koivuniemen kirja Muista minut – Vanhempieni Alzheimer on vaikuttava kuvaus taudin etenemisestä ja aina vain suuremmiksi kasautuvista vaikeuksista.

5. Miltä aivoissa näyttää?

The Alzheimer's Association esittelee havainnollisesti, miten aivot toimivat ja miten Alzheimerin tauti vaikuttaa niiden toimintaan.

6. Yksin parisuhteessa

Parisuhde on hyvinvointiin, onnellisuuteen ja terveyteen eniten vaikuttava sosiaalinen suhde. Yksinäisyys voi olla syvintä ja ahdistavinta juuri parisuhteessa.

7. Tutustu uuteen hoitotahtolomakkeeseen

Hoitotahdon voi kirjata sähköisesti Omakanta-palveluun, mutta on tärkeää, että tahto on myös läheisten tiedossa.

8. Parhaat mummoniksit mökille ja puutarhaan

Myönteinen muistelu auttaa hahmottamaan oman elämän merkitystä ja hyväksymään elämänkulkuun liittyviä asioita.

9. Lisää virikkeitä, enemmän toimintaa

Ihminen tarvitsee virikkeitä hyvään elämään kaikenikäisenä. Hoivakodeissa virikkeillä voidaan ehkäistä laitostumista ja tukea vanhuksen identiteettiä.

10. Ai että, vanha nainen hunningolla – ja kuutisenkymmentä muuta ihanaa

Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee ovat drag-kuningattaria, jotka ovat pukeutuneet korsettiin, sukkahousuihin ja korkokenkiin jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Kommentit (3)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

KIRJA | Hendrik Groen: Viimeiset villitykset. Gummerus 2017

Vanhusten elämänpiirin humoristinen kuvaaminen on osoittautunut viime vuosina kaunokirjallisuudessa menestysreseptiksi. Palvelutalo Ehtoolehto toimii Minna Lindgrenin huippusuositun romaanitrilogian seikkailujen näyttämönä, ja Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan marinat ovat olleet yhtä voittokulkua. Ruotsissa Catharina Ingelman-Sundbergin keinutuolikopla tehtailee rikoksia ehtimiseen ja Jonas Jonassonin satavuotias sankari sen kuin porskuttaa.

Hollannista joukkoon liittyy nyt Hendrik Groen teoksellaan Viimeiset villitykset. Salanimen takana pysyttelevä kirjailija ei asu oikeasti vanhainkodissa, mutta hänen kerrotaan kirjoittavan omista kokemuksistaan.

Viimeiset villitykset koostuu Hendrik Groenin päiväkirjamerkinnöistä vuoden ajalta. Kirja on hauska ja kertoja itseironinen, mutta tapahtumien taustalla väijyvät herkeämättä ikääntymisen aiheuttamat huolet ja vaivat.

Perjantaina 29. marraskuuta. Kävelin juuri ensimmäistä kertaa vaippa housuissa supermarketin halki. Hyvin meni.

Vaikka Hollantia dementiakylineen pidetään yhtenä vanhustenhoidon mallimaana, sikäläisen palvelutalon todellisuus näyttäytyy tutun raadollisena. Vanhukset viettävät päivänsä pitkälti toimettomina. Rahaa ja hoivaa on aina vain vähemmän, ja säästöt uhkaavat romuttaa koko systeemin.

Joukko vanhuksia päättää etsiä tekemistä ankean palvelutalon ulkopuolelta ja perustaa Vanha vaan ei vainaa -kerhon. Kerholaiset alkavat tehdä riemukkaita retkiä salassa henkilökunnalta, ja kerho saa siihen kuuluvien vanhusten elämänilon leimahtamaan uudestaan liekkiin. Ystävyys ja yhteisöllisyyden tunne antavat voimaa.

Vanha vaan ei vainaa -kerho ratkoo palvelutalon johtajattaren hämäräperäisiä toimia kuin Viisikko-kirjoissa ikään. Eläkkeellä oleva asianajaja auttaa paperisodassa, ja kerho löytää jopa vakoilijan välittämään luottamuksellista tietoa johdon edesottamuksista. Hurmaavaa!

Perjantaina 13. joulukuuta. Perjantai kolmastoista päivä, hyvä päivä käydä ostamassa arpa. Aina pitää olla jotain, mitä toivoa.

Koska Vanha vaan ei vainaa -kerhon vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, Hendrik Groen unelmoi arpajaisvoitosta, jolla voisi ostaa pienen yksityisen vanhainkodin. Sinne ei tulisi johtajaa eikä hallitusta, ei ohje- eikä järjestyssääntöjä.

Unelmien vanhainkodissa olisi tilaa terveelle järjelle, ystävälliselle henkilökunnalle ja hyvälle tilauskokille siltä varalta, ettei vanhuksia aina huvita laittaa itse ruokaa hienossa keittiössään. Talossa olisi tilavat, valoisat huoneet, joissa saa pitää kissaa tai koiraa tai joulukuusta, jos haluaa.

Torstaina 10. tammikuuta. Vanhainkodissamme on mukava piha. Epäselviksi jääneistä syistä se kuitenkin on lukkojen takana. Laitoksen johto kyllä tietää, mikä asukkaille on hyväksi.

Vanhuksista kertovien seikkailu- ja veijariromaanien suosio perustuu osittain siihen, että vanhat ihmiset ottavat niissä ohjat omiin käsiinsä. Jokainen meistä haluaisi olla vanhana aktiivinen toimija ja oman elämänsä sankari.

Vanhusromaanien sankarihahmoilla kuolema on kantapäillä eri syistä kuin James Bondilla tai Jason Bournella. Ikä painaa. Sen vuoksi tunnelma kääntyy näissä teoksissa usein alavireiseksi tai pohdiskelevaksi. Raja hirtehisen ja sydämellisen naurun välillä on hiuksenhieno.

Viimeiset villitykset -romaanin minäkertoja Hendrik Groen pohtii eutanasiaa lukemattomilta eri kanteilta. Teepöytäkeskusteluissa eutanasiasta on vain pieni askel ihottumiin, jalkasieneen, peräpukamiin, ummetukseen ja virtsankarkailuun. Elossa ollaan − enemmän tai vähemmän raihnaisina mutta elossa.

Tiistaina 31. joulukuuta. Pitäisi olla kiitollinen jokaisesta onnellisesta päivästä, ja yritänkin kaikin voimin, mutta voimani eivät aina riitä. Uusi vuosi ei enää pääse minulta karkuun. Kevättä kohti!

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram