Kirjoitukset avainsanalla Geron

Metropolia-ammattikorkeakoulun geronomitutkinnon kymmenvuotisjuhlassa iloittiin vanhustyön vallankumouksesta ja muistutettiin arvokkaan vanhuuden merkityksestä. Juhla kokosi Bulevardin perinteikkääseen saliin vanhustyön päättäjiä, ammattilaisia, opiskelijoita ja sidosryhmiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä seuraa vanhustyötä läheltä paitsi virkansa puolesta myös muistisairaan isän tyttärenä. Isän nopeasti edennyt sairaus on avannut silmät näkemään vanhustyön ja vaativan omaishoidon merkityksen.

− Vaikka isän sairaus on edennyt vaiheeseen, jossa hän ei tiedosta omaa muistamattomuuttaan, olen onnellinen, että voin yhä kertoa rakastavani häntä.

Mäntylä sanoo olevansa kiitollinen siitä, että voi luottaa isänsä olevan hyvässä hoidossa.

− Olen ylpeä suomalaisista vanhustyön ammattilaisista, joilla on monipuolista osaamista ja laaja ymmärrys ihmisen vanhenemisesta. Tiedän, että geronomit ovat taitavia asiakaslähtöisen ja osallistavan vanhustyön kehittäjiä.

Hämeenlinnalaiset senioriklovnit kertoivat ministerille, kuinka he vierailevat yksinäisten ikäihmisten luona. Klovnit tuovat kotiin huumoria, elämyksiä ja ainakin yhden iloisen hetken.

Ikinuori Aira Samulin iloitsee kotiin saamastaan monipuolisesta ikäteknologiasta.

− Voin todella suositella kaikkia nykyajan laitteita ja ohjelmia, jotka helpottavat ikääntyneen arkea ja tekevät kotona asumisesta niin paljon huolettomampaa. Omaistenkaan ei tarvitse murehtia, kun yhteydet pelaavat vaikka maapallon toiselle puolelle.

Geronomiopiskelijat Johanna Aunola ja Minna Kuusela toimivat geronomikoulutuksen kymmenvuotisjuhlan juontajina. Aunola on pannut ilokseen merkille, että yhteiskunnassa aletaan enemmän ja enemmän huomata, miten ikääntyneetkin haluavat elää täyttä elämää.

− Ei ole olemassa yhtä vanhuksen mallia, vaan erilaisia ihmisiä tunteineen, haluineen ja toiveineen.

Minna Kuusela sanoo, että positiivista on sekin, että vanhustyön epäkohtia tuodaan entistä  rohkeammin esille. Niistä pitää puhua.

− On hyvä, että media tutkii ja seuraa, mitä tapahtuu vanhustenhoidon arjessa. Onneksi  paikallinen sanomalehti uutisoi vuosikausia jatkuneesta potilaiden järkyttävästä kohtelusta vanhuspsykiatrian osastolla.

Geronomit vahvistavat iäkkään ihmisen toimijuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia mielekkääseen elämään ja osallisuuteen. Professori emeritus Jyrki Jyrkämä on tyytyväinen, että vanhustyöhön koulutetaan ammattitaitoisia osaajia, jotka tukevat hyvää ja osallistuvaa vanhenemista.

− Monialaisen koulutuksen ansiosta geronomit ovat hyviä työntekijöitä ja alan kehittäjiä.

Lehtori Anna Puustelli-Pitkänen sanoo, että vanhustyön opiskelijat ovat myös hyvin innostuneita edistämään ikäihmisen oikeuksia ja ihmisarvoisen vanhuuden toteutumista.

− Opiskelijat ovat kiinnostuneita etiikasta ja keskustelevat runsaasti eettisten kysymysten ja periaatteiden merkityksestä hyvän vanhuuden edistämisessä.

Geronomi Erja Ronkainen toimii projektisuunnittelijana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Hänen mielestään työnantajien kannattaa palkata geronomeja rohkeasti mihin tahansa tehtäviin, joissa tarvitaan asiakaslähtöistä vanhustyön osaamista.

− Ikäihmiset ovat arvokas resurssi yhteiskunnalle. On upeaa, että vanhustyössä alkaa näkyä hyvää kehittämisen kapinahenkeä. Iäkkäille asiakkaille on tarjottava sitä, mitä he tarvitsevat.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uskoo, että vanhustyön vallankumous on vasta alkamassa. Vanhuus ei ole ongelma eikä sairaus.

− Onneksi asennemuutoksesta on jo merkkejä. Ikääntyneet aletaan nähdä yhteiskunnan voimavarana, jolla on arvokasta hiljaista tietoa ja muutenkin paljon annettavaa. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta eteenpäin mennään. Esimerkkinä voisin mainita vaikka muistisairaiden hoidon ja kohtelun kehittymisen, vaikka muistisairauksiin sinänsä liittyy vielä täysin tarpeetonta häpeää.

Dosentti Arto O. Salonen muistuttaa, että väestörakenteen muutos haastaa kokonaisia yhteiskuntia jo lähivuosina. Suomella on nyt mahdollisuus käyttää tämä tilaisuus hyväksi ja rakentaa arvokkaalle ikääntymiselle yhteiskunnallinen malli, jolla on globaali etulyöntiasema.

− Haastan geronomit toteuttamaan tinkimättömästi sellaisia vanhuspalveluja, joissa on mahdollista kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.

Tarvetta arvokasta ikääntymistä vaaliville ratkaisuille tulee olemaan hurjasti, koska tällainen palvelumalli pitää niin asiakkaat kuin työntekijät hyvällä tavalla ylpeinä.

− Itsensä arvokkaaksi ihmiseksi kokeminen antaa syyn elää.

Kommentit (2)

Anneli - Arvokas Vanhuus Kaik...
1/2 | 

Olemme tava kansalaisia jotka yritämme saada muutosta aikaiseksi adressillamme Arvokas Vanhuus Kaikille.
http://www.adressit.com/arvokas_vanhuus_kaikille
Nyt pyrimme saamaan edes keskustelukontaktin aikaiseksi Hallituksen ja Eduskunnan kanssa, jotta saisimme äänemme kuuluville. Olemme tällä hetkellä jonkun asteisessa julkisuuspannassa, lehdistö ja radio sekä TV eivät ole koko kampanjointimme aikana korvaansa lotkauttaneet asiallemme. Olemme kampanjoineet Vanhustenhoidon puolesta jo yli vuoden. Koska meillä ei ole takana puoluetta, järjestöjä eikä mitään muutakaan, olemme vain tava tallaajia Suomessamme. Meitä on noi 100 henkeä jotka yritämme viedä asiaa eteenpäin. Apuja siis tarvitaan.
Osallistu allekirjoittamalla Adressi Arvokas Vanhuus kaikille sekä viemällä tietoutta adressista kaikille Suomen kansalaisille.
Adressi on tehty yli puoluerajojen ikäihmisten hoitoa ja hoitajien työtä ajatellen.
Adressi Arvokas Vanhuus kaikille
Vireillepanijat
Anneli Koivunen Jokela/ Tuusula
- Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva entinen yrittäjä, omainen, edunvalvojana omaiselleen
Kirsti Leskenmaa Riihimäki
- Vanhustyöhön erikoistunut hoitaja, vanhusneuvoston jäsen

Rollaattorilla eteenpäin
2/2 | 

ROLLAATTORIMARSSI su 5.6 2016 KLO. 12-16 HELSINGISSÄ KANSALAISTORILLA

Yli puoluerajojen, ilman eläkeläisjärjestöjä, täysin puolueettomasti eläkeläisten hyväksi
Kokoontuminen Sanomatalon kulmalla, josta lähtee kulkue torille. Kaikki mukaan rollaattorilla tai ilman, näitä nykyhallituksen aina vain lisääntyviä leikkauksia vastaan.
Nyt kaikki kerhot ym. askartelemaan näyttäviä Banderolleja, joissa ilmaisemme vastalauseen leikkauksille samalla annamme mielipiteemme.
Samalla haastamme koko SUOMEN KAIKKI SENIORIT MUKAAN ja heidän omaisensa ja tuttavat sekä kaverit, koska tämä ei ole yksistään pääkaupunki seudun ongelma/asia. Meitä Seniorikansalaisia on Suomenmaassa paljon, meissä on vielä voimaa toimia…
Nyt kaikki turuille ja toreille osoittamaan se.
Raili Lajunen Yksityinen eläkeläinen Helsingistä
Anneli Koivunen Adressi Arvokas Vanhuus Kaikille vireillepanija, eläkeläinen
https://www.facebook.com/events/688089444662849/
( sivu näkyy ilman kirjautumista )

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

En pudonnut pienenä taikajuomapataan enkä saanut yli-inhimillisiä voimia. Sen sijaan minua nukutettiin ulkona, ja ikkunan raosta pakkaseen soi tauotta Yleisradion rinnakkaisohjelma. Sävelradiossa ja Kotimaisessa puolituntisessa lauloivat Katri Helena, Reijo Taipale, Marion, Danny, Lasse Mårtenson… Niinpä rakastan vanhoja iskelmiä.

Ilahduin tavattomasti, kun huomasin, että Maija Hapuoja, Monna Kamu ja Irma Tapio ovat alkaneet esittää suomeksi kultaisia iskelmiä 1940–60-luvulta. Eivätkä Kodinkynttilät-lauluyhtyeen nimellä esiintyvät konkarit tietenkään tuottaneet pettymystä helluntaipäivän Kevätnostalgiaa-konsertissaan.

Kulttuuritalo Sandelsin salissa kuultiin muun muassa George de Godzinskyn, Toivo Kärjen, Erik Lindströmin ja Usko Kempin iki-ihania sävelmiä: Lennä mun lempeni laulu, Vanhan veräjän luona, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Muistatko Monrepos’n

Pianosäestyksestä vastasi suomalaisen jazzmusiikin grand old man Eero Ojanen.

Irma Tapio kertoo, että he haluavat esittää juuri näitä lauluja, koska niissä on kauniit melodiat ja valtavan hienot tekstit.

− On sääli, etteivät uuden musiikin tekijät nyt arvosta melodiaa. Pakkohan meidän oli tarttua näihin aarteisiin, jotta koko laji pysyy ylipäätään hengissä.

Kunnianhimoiset kolmiääniset sovitukset ovat vaatineet paljon harjoittelua.

− Kyllä ikivihreissä riittää haastetta ammattilaisellekin, Maija Hapuoja toteaa. – Yhdessä harjoitteleminen ja laulaminen on kuitenkin mukavaa. Musiikki on parhaimmillaan ihana yhteisöllinen elämys.

Lauluyhtye Kodinkynttilät päättää konsertin ilmeikkääseen Kodin kynttilät -tulkintaan, mitenkäs muuten. Syksyksi on sovittu lisää keikkoja, muun muassa Fuengirolaan.

Maija Hapuoja, Monna Kamu ja Irma Tapio esiintyvät mielellään myös vanhusten hoitokodeissa ja palvelutaloissa. Lupaan suuren tunne-elämyksen, jos kutsutte lauluyhtyeen keikalle.

Kun nuoruuden huumaan, hehkuvan kuumaan vie muiston tie
Niin muistot nuo lohdun suo
Ja kaikki muu unhoittuu

Mauno Kuusiston Äiti pien soi taajaan radiossa toukokuun toisena sunnuntaina. Herkässä laulussa äidin lämpöinen käsi antaa lapselle turvaa ja pyyhkii kyyneleet. Omat huolensa äiti kantaa vaiti hymyillen. Aikuistunut lapsi puolestaan ilmaisee tunteensa laulamalla: ”Ellen ennen kyllin kiittänyt, sua kiitän äiti nyt.”

Entä jos tuo kaikki on pelkkää valhetta? 

Klaus Härön lyhytfilmissä äitiä pelottaa. Todellisuus voi olla vieläkin rankempi.

Jotkut läheiset ihmiset – puolisot, lapset, lapsenlapset, naapurit – aiheuttavat vanhuksille fyysistä kipua ja tuskaa. Vanhoja ihmisiä alistetaan, kiristetään, uhkaillaan, haukutaan, vähätellään. He kärsivät seksuaalisesta väkivallasta, hengellisestä painostuksesta ja taloudellisesta hyväksikäytöstä.

Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, terveyden tai turvallisuuden. Yhtä lailla kaltoinkohtelu voi olla tekemättä jättämistä, esimerkiksi hoidon ja avun laiminlyöntiä. Jopa ammattilaiset voivat kohdella ikääntyneitä asiakkaitaan kaltoin. Valvira selvittää parhaillaan vanhusten kaltoinkohtelun esiintymistä vanhustenhuollossa.

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on näkymätöntä, mutta kulissien takana joka neljännellä vanhuksella on todellinen syy pelätä lähimmäistään. Vanhat miehet joutuvat kestämään kaltoinkohtelua samalla tavoin kuin naiset.

Nyky-yhteiskunnassa yhä useampi vanhus on riippuvainen omaisten avusta. Läheiset voivat pitää hyvää huolta iäkkäistä, mutta kaikista ei ole huolenpitoon eikä turvan antajaksi. Valitettavan usein iäkäs ihminen on enemmän huolissaan kaltoin kohtelevan läheisensä pärjäämisestä kuin omasta hyvinvoinnistaan.

Monesti kaltoinkohtelu alkaa puhumattomuudesta. Suomessa ei ole totuttu kertomaan vaikeista asioista, mutta jopa vuosien ja vuosikymmenten jälkeen puhuminen voi helpottaa. Ääneen puhuminen vaikeista ja toivottomilta tuntuvista asioista jäsentää tilannetta ja auttaa näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa. Auttavassa puhelimessa kuuntelijana on ihminen, joka pystyy neuvomaan.

Kaltoinkohtelun tunnustaminen ja tunnistaminen ei ole helppoa, koska kaltoinkohtelu vääristää normaalin − sen mikä on oikein ja mikä väärin. Iäkästä ihmistä kaltoin kohteleva läheinen ei kuitenkaan muutu, eivätkä kaltoinkohtelu ja väkivalta katoa itsestään. Apua kannattaa hakea ja avun hakemiseen rohkaista.

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhuuteen.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin 0800 06776 päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–18. Kun tarvitset kiireellistä apua, hätänumeroon 112 soittamista ei tarvitse epäröidä.

Kuva: Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Ossi Gustafsson

Riku Niemi Orchestra kiertää uutterasti maata esittämässä viihde- ja rytmimusiikin klassikoita. Orkesterista lohkaistun tangotentetin solistina on tällä kertaa vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila.

Tunnustan, että puoli vuotta sitten minulla ei ollut aavistustakaan, kuka on Kyösti Mäkimattila. Vielä eilisaamuna en tiennyt, mikä on tentetti. Onneksi ilta on taas aamua viisaampi. Entisajan lauluissa todella on taikaa.

Savoy-teatterin lavalla svengasi kymmenhenkinen pumppu, jonka kekseliäät sovitukset ikivihreistä sävelistä herkistivät ja viihdyttivät. Tunnetta tihkuvat kappaleet saivat yleisön huokailemaan ääneen.

Vuosikymmenten takaiset muistot palautuivat mieleen, kun kevätillassa soivat Yö kerran unhoa annoit, Vihreät niityt, Lemmenloruja, Pieni kukkanen… Onni ja kaipuu olivat läsnä, taisivat silmäkulmatkin kostua.

Nostalgian lisäksi ilta tarjosi iloisia yllätyksiä. Rakastunut Riku Niemi lauloi suomeksi sanoittamaansa Frank Sinatraa sydän vereslihalla. Taitavasti tulkittujen swingien ja tangojen lomassa Mäkimattila taas lausui omia runojaan.

Turun murteella kirjoitetuissa ajatelmissaan Kyösti Mäkimattila tarkastelee elämää ja parisuhdetta miesnäkökulmasta. Tekstit hauskuttivat yleisöä niin, että Heli Laaksonen saa pitää varansa. Huumorimies Mäkimattilasta kuoriutui myös juonnoissa:

Väliajalla kuulin kahden rouvan keskustelunpätkän.

− Oletko koskaan maistanut viiriäisen munia? 
− En usko... En taida tuntea koko miestä.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram