Marraskuu 2022. Kansainvälinen hoivakonserni CareMedica Oy ilmoittaa ylpeänä ostaneensa jo 348 vanhusten hoivakotia Suomesta. Yrityksellä on yhteinen laatukäsikirja kaikille toimipaikoille, joten työntekijöiden, asiakkaiden tai omaisten ei tarvitse huolehtia hoivan laadusta. Osaamista kyllä löytyy!

Huhtikuu 2030. Sote-alueiden vanhuspalvelujen kilpailutuksen voittanut CareMedica Oy on yllättäen irtisanonut 70 % työntekijöistään. Yritys on tehnyt valtavan investoinnin hoivarobotteihin, jotka alkavat tehdä suurimman osan töistä heti seuraavan vuoden alusta. Noin 10 000 työntekijää saa lopputilin.

Maaliskuu 2046. Hoivapalveluyritys CareMedica on vetäytynyt huonosti kannattavilta Suomen markkinoilta, ja vanhuksia on alettu myydä muille palveluntarjoajille yksilöllisesti hinnoiteltuina. Huutokaupassa tarjoukset ovat asettuneet 1 750 ja 2 000 euron välimaastoon. Huonoiten on käynyt sellaisten riskivanhusten kauppa, joiden hoivakustannuksia ja jäljellä olevaa elinikää kukaan ei pysty arvioimaan tarkasti. Muuten suomalaisesta vanhuksesta on tullut varsin tuottoisa hyödyke ylikansallisille hoivamarkkinoille.

Onko kauhukuva totta vai tarua 30 vuoden päästä? Myydäänkö meillä vanhuksia pian kuin huutolaisia 1800-luvulla?

Viva-kollektiivi – Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen ja Minna Zehner – on kirjoittanut vuoden tärkeimmän ja kiinnostavimman puheenvuoron suomalaisen hoiva-alan murroksesta.

Teoksessaan Hoivan arvoiset – Vaiva yhteiskunnan ytimessä tutkijat nostavat esille sellaisen määrän vanhusten hoivapolitiikan vaiettuja ja väisteltyjä kysymyksiä, että lukeminen on paitsi hirvittävä myös valtavasti ymmärrystä lisäävä ja innostava kokemus.

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että hoivaa tarkastellaan nykyään pelkkinä numeroina. Hoivan ja vanhenemisen maailmaan kuuluva vaivaisuus, tarvitsevuus ja ruumiillisuus sivuutetaan 2010-luvun vanhuspolitiikassa, vaikka ihmisen elämä on pohjimmiltaan vaivaista. Vaiva on osa ihmisyyttä.

Nykyinen hoivapolitiikka ei kohtele vanhuksia ihmisarvoisesti.

Käytännössä hoivapolitiikka kehittyy koko ajan taloudellisia arvoja ja tehokkuutta korostavaan suuntaan. Sijoittajien tavoite on voitto. Päätökset saadaan näyttämään humaaneita, inhimillisiltä ja edistyksellisiltä, mutta ikään kuin sattumalta ne ovat aina säästö- ja tehokkuustavoitteiden mukaisia. Edes nykyinen hoivapolitiikkamme ei kohtele vanhuksia enää ihmisarvoisesti.

Viva-kollektiivi penää muutosta, sillä muuten heikoimmat ja hauraimmat jäävät yhteiskunnassa heitteille.

Tutkijaryhmä uskoo, että hyvä ja oikeudenmukainen vanhushoiva on mahdollista. Se haluaa luoda parempaa todellisuutta hoivapolitiikan ja toimintatapojen syvällisellä muutoksella. Kollektiivi tarjoaa lähtökohdaksi viisi teesiä:

1. Hoivapolitiikassa on luovuttava kapeasti ymmärretystä taloudellisen tehokkuuden ideaalista.
2. On luotava hoivajärjestelmä, joka takaa kaikille avoimen, tarpeenmukaisen ja yksilöllisen hoivan.
3. On taattava järjestelmä, jossa työskentelevillä on hyvät työolot.
4. Hoivasuhteen osapuolilla on oltava mahdollisuus määrittää hoivan sisältöä ja sitä, mitä kohtaamisessa tapahtuu.
5. Työelämä tulee järjestää siten, että se ottaa huomioon vaivaisuuden. Huoli vanhemmista sukupolvista kuormittaa siinä missä omien lasten sairastaminen.

Hoivapolitiikassa on kyse paitsi vallasta myös siitä, miten olemme ihmisiä. Valinta vaihtoehtojen välillä ei ole kuitenkaan tutkimuksen vaan nimenomaan politiikan tehtävä.

Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen ja Minna Zehner: Hoivan arvoiset – Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus 2016

▶︎ Lue myös: Robottikädet irti vanhuksista