Kirjoitukset avainsanalla maa

Markiisitar Marie-Anne de Mailly-Neslen Jean Marc Nattierin maalaamana 1700-luvun puolestavälistä on hyvä symboliharjoitus teos kaikille symbolien ystäville. Teoksen nimi on markiisitar Päivä sarastuksena. 1700-luvulla oli muotia tehdä muotokuvista myös allegorisia hahmoja. Sitä markiisisitar tässä on selvästikin. Hänen päänsä päällä on Venus ammuntähtenä. 1700-luvun maailmankuvaan kuuluivat vielä hyvin vahvana maailmankaikkeuden neljä peruselementtiä. Ne ovat tuli, ilma, vesi ja maa.

Ennen kuin luet pidemmälle katsele tarkkaan kuvaa ja yritä etsiä ne siitä.

Tuli ja vesi lienevät helposti löydettävissä. Toisessa kädessään markiisitar pitää soihtua eli tulta. Toisessa hänen kädessään on vesikannu eli vesi.

Ilmakaan ei ole vaikeaa havaita. Ilma on kaikkialla. Se on kuvattu ilmavirtana, tuulena, joka muun muassa nostaa hänen vaatteitaan sekä pilvinä. Kaikki tapahtuu ilmassa. Uskallan epäillä, että vaikein on löytää tästä maahan viittaava elementti. Voimme kuitenkin olla varmoja tietäessämme maalauksen tekoajankohdan sekä löydettyämme kolme elementtiä, että se on jossain teoksessa. Yritä vielä kerran, ennekuin luet pidemmälle. Katsele kuvaa, mieti ja kertaa samalla ihmiskunnan taiteen historiaa mielessäsi.

Kyllä vaan. Maahan viittaava elementti on hänen lähes paljastetuissa rinnoissaan. Niissä on selvä viittaus maaäitiin. Sen ymmärrettyämme ymmärrämme myös, kuinka imarteleva hänen muotokuvansa on sekä naisia, että häntä kohtaan. Hän ja hänen kautta nainen on yksi maailmankaikkeuden peruselementeistä: maailmankaikkeutta ylläpitävä voima.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen ja eläimen suhde ei läheskään aina ole ongelmaton. Me olemme taistelleet samoista asuinpaikoista kautta aikakausien. Koska historia on helppo ja miellyttävä unohtaa, me emme esimerkiksi mielellään muista sitä, että apinat eivät kuulu vain Afrikkaan, vaan esimerkiksi Magotti-apinoita on asunut Keski-Euroopassa saakka. Leijonat ovat yleisiä vertauskuvia Raamatussa. Se kertoo siitä, kuinka leijonienkin asuinalue oli aikoinaan huomattavasti laajempi. Niitä oli paljon pohjoisemmassa, kuin nykyään.

Ihmisen vaikuttaessa elinympäristöönsä seuraukset näkyvät myös eläinkunnassa. Välimerellä asuu jo ilmastomuutoksen myötä sellaisia lajeja, joita ennen tavattiin vain punaisella merellä. Etelä-Amerikasta vihreiden papukaijojen mukanaan tuomat hyönteiset ovat jo aiheuttaneet suuria tuhoja eteläisen Espanjan maanviljelyalueilla. Punkkien leviäminen Suomessa on yksi, ei niin miellyttävä, seuraus ihmisen toiminnasta ja sen vaikutuksista eläinmaailmassa.

Omaa suhtautumistani eläimiin korjaa, ja nöyryyttä käyttäytymiseeni eläintä kohtaan tuo pelkästään se, kun muistan sanojen alkuperät. Useimmilla Euroopan kielillä sana ihminen on kantaa human, uomo, homme. Se tulee latinan sanasta, joka tarkoittaa maata. Mitäpäs me muuta olemmekaan kuin maata, me ihmispahat, maasta syntyneet ja maaksi maatuvat. Sen sijaan useissa kielissä eläintä merkitsevä sana: animale, animal on saman kantainen kuin sana anima, ame eli sielu, se joka antaa elämän.

Tälläkin kertaa kuva puhuu taatusti enemmän kuin tuhat sanaa. Annetaan näille suurille sieluille ja luonnon kauneudelle tilaa kuvina tällä kertaa.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat