Kirjoitukset avainsanalla serpentiini

Vappuna meillä on tapana heittää serpentiiniä muiden päälle. Mutta tiedätkö, mitä symboliikkaa tapaan sisältyy. Vapun symbolisunnuntaina se selviää.

Venuksen, rakkauden jumalatar sai lapsen Adoniksen kanssa. Heidän lapsensa on se pieni ilkikurinen poika jousiaseen kanssa, joka ampuu nuolia sydämiin saaden ihmiset rakastumaan toisiinsa. Myöhemmin kukanlehtien heittämisestä toisen päälle tuli tapa osoittaa rakkautta ja pyytää huomiota. Ne korvasivat nuolet. Karnevaaliriehoissa, joissa rakkauskin oli vapaata, heitettiin aluksi makeisia ja sokerikuorrutettuja manteleita sen neidon päälle, jonka huomion he halusivat. Tapa jäi muutamaksi sadaksi vuodeksi unholaan, kunnes vuoden 1770-vuoden karnevaali kuvauksissa kerrotaan, että sokeroitua, kuivia hedelmiä heitettiin ihmisten päälle, kunnioituksen ja rakkauden osoitukseksi. Kun ne todettiin liian painavaksi, keksittiin tehdä kevyitä ja pieniä palasia kananmunanvalkuaisesta ja sokerista. Goethe kertoo nähneensä niitä Roomassa karnevaalin aikaan.

Triesteläinen atomi-insinööri Ettore Fenderl keksi lopulta tehdä heitettäviä silkkipaperinpalasia korvaamaan makeiset. Lopulta pienistä paperinpalasta kehittyi New Yorkissa kokonaisia serpentiininauhoja. Pariisissa 1800-luvun lopussa serpentiinejä käytettiin naisten iskemiseen etenkin taitelijapiireissä. Ne palasivat alkuperäänsä. Siis muistuttamaan  Amorin nuolista.

Kuvan maalauksessa on Venus poikansa Amorin kanssa. He riisuvat sodan Jumalaa Marsia aseista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat