Kirjoitukset avainsanalla nolo

Taannoin näin eräässä hotellissa, Ranskassa, kummallisen asian. Siellä oli vastaanotossa lappu, jossa luki: tupakointi kielletty 69 euron sakon uhalla. Sinänsä siinä lapussa sakkouhka ei ollut  kummallinen, pikemminkin tavallinen. Se outous seurasi sitten. Siihen oli alapuolelle kirjoitettu kaikkien niiden nimet, jotka olivat rikkoneet sääntöä. He olivat saaneet siis sakon lisäksi häpeärangaistuksen. Minäkin katselin listaa uteliaana. Näin siinä monen maalaisia nimiä. Osaa en osannut edes lukea. Osa nimistä oli nimittäin aasialaisia kirjainmerkkejä.

Muistan yhden kuriositeetin keskiajalta. Se oli muistaakseni Mulhausin kaupunki Alsacessa. Siellä juoruilijat tuomittiin kantamaan selässään tietyn ajan juoruilevaa akkaa kuvaavaa, puusta veistettyä naamiota selässään. Niin kaikki näkivät, että tuossa kulkee pahan puhuja, juorujen levittäjä. Sanalla ja häpeällä on ihmeellinen voima. Muistan miettineeni siinä hotellissakin, että varmasti se nimi listassa oli pahempi rangaistus kuin 69 euron sakko. Siitähän selvisi maksamalla.

Häpeärangaistus on taatusti monesti tehokkaampi. Mutta se ei toki ole ongelmaton. Siitä ei pääse eroon sovittamalla. Ihmisen elämä voi mennä täysin pilalle. Se voi viedä häneltä mahdollisuuden tulevaisuuteen. Toisaalta on toki niitäkin, jotka tienaavat itseensä kohdistuvista juoruista. He nolaavat itsensä tahallisesti, voidakseen antaa haastatteluja rahaa vastaan.

Epäreiluinta ovat toki perättömät juorut. Sosiaalinen media on mahdollistanut sellaisten levittämisen suuressa, etten sanoisi valtavassa mittakaavassa. Ranskan presidenttivaali kisassa, sitä jopa käytettiin aseena. Lopulta presidenttikisan voittanutta Macronia vastaan laskettiin levitetyn noin 2500 valeuutista päivässä viimeisinä vaalipäivinä. Ranskalaisia kauhistutti ja puhutti eniten se, että ne levitettiin toisesta valtiosta, joka halusi hänen häviävän vaalit. Tässä tapauksessa niillä oli päinvastainen vaikutus.

Joka tapauksessa tapaus sai minut miettimään omaakin kantaani juoruiluun ja häpeärangaistuksiin. Ne eivät tosiaan ole yksioikoisia asioita. Ihmisen leimaaminen on aina kauas kantoinen asia. Meidän kaikkien tosiaan kannattaa miettiä kahdesti ja jopa kolmasti, kun puhumme toisistamme pahaa. Sillä saattaa olla äärimmäisen tuhoista seuraukset. Toisaalta taas rikosten ollessa kyseessä, voisiko häpeärangaistus tosiaan olla paras keino rikollisuuden hillitsemiseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat