Kirjoitukset avainsanalla pääsiäinen

Näin pitkänäperjantaina kerronpa yhden pääsiäismuistoni. Olin teologiryhmän kera katselemassa pääsiäiskulkuetta Etelä-Italian Tarantossa. Ennen suurta kulkuetta menimme tutustumaan etnografiseen museoon. Siellä esitellään erinomaisen hyvin pääsiäiskulkueiden traditio ja kehitys. Meille tuli museota esittelemään museon johtajatar. Hän on asunut koko ikänsä Tarantossa ja luonnollisesti seurannut pääsiäiskulkueita koko ikänsä. Hän kertoi elävästi, kuvaavasti ja asiantuntevasti siitä, mitä me kohta näkisimme. Meille kaikille on varmasti tuttua, miten vanhat muistomme saattavat liikuttaa meitä, etenkin lapsuudesta nousevat muistot. Hän kertoi keinuvan liikkeen salaisuutta. Siinä poikansa menettänyttä Mariaa kantajat kuin heijaavat, samalla tavoin, kuin Maria on heijannut ja keinuttanut omaa poikaansa joka siis nyt on ristiinnaulittu. Sitä kertoessaan hän varmasti vahvasti eli kaikki elämänsä pääsiäiset ja kaikki näkemänsä kulkueet. Kesken kertomuksen hänen äänensä sortui ja näin hänen itkevän. Minä olen aina ollut myötäitkijä. Kaiken kaikkiaan itken äärimmäisen herkästi. Kun näen yhdenkään ihmisen itkevän, minullakin alkavat kyyneleet valua välittömästi silmistäni. Sen lisäksi halusin tietysti lohduttaa. Kun en muutakaan osannut, halasin museon johtajatarta. Minulla oli tarve myös sanoa jotain lohduttavaa, vaikka en tiennyt yhtään mitä sanoa. Niinpä paremman puutteessa sanoin: Älä itke. Ei se nyt niin kamalaa lopulta ollut, kun Jeesus kuoli. Siinä samassa tilannetta seuraavat teologit sanoivat: Liisa, sinä olet nyt juuri tainnut tajuta pääsiäisen ja kristinuskon merkityksen. Se on juuri tuo, ei se niin paha ole, kun Jeesus kuoli, päinvastoin.

Itku muuttui nauruksi. Niin käyköön teillekin tänä pääsiäisenä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pääsiäisen kunniaksi valitsin myös kuvakeskiviikon kuvaksi uskonnollisaiheisen. Kuva on kotipaikkakuntani kulkueesta. Uskonnolliset kulkueet ovat täysin verrattavissa mielenosoituskulkueisiin. Niissä ihmiset haluavat tuoda mielipiteensä julkisesti ja voimakkaasti esille. Kuvassa on minusta erityisen onnistunutta, kuinka Madonnan kruunun takaa näkyy puhdas ja kirkas taivas. Liikuttavat ovat myös Jeesukselle neulotut kultaiset tossut ja se, kuinka niistä pilkistää varpaat kärjestä. Kuva on kaunis, herkkä ja liikuttava.  

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Donato Bramanten teos on tyypillinen kristillisen taiteen aihe. Aiheen nimeksi on tullut Ecce homo eli katso ihmistä. Aihe yleistyy maalaustaiteessaTuomas Kempiläisen teoksen: Kristuksen seuraamisesta ilmestyttyä. Teos oli aikansa bestseller. Teos julistaa vahvaa kärsimyksen sanomaa. Samoin tekevät sen aiheuttamat kuvat. Ecce homo. teoksissa korostetaan Jeesuksen kärsimystä. Tätäkin Bramanten teosta katsellessa tulee katsojalle heti selväksi, että Jeesuksen kärsimysten määrä on suorastaan kohtuuton. Jeesuksen suora katse kohden teoksen katselijaa on selkeä muistutus siitä, että kaikki tämä tapahtui ja uhri on annettu juuri sinun tähtesi. Toinen Kristuksen silmistä on lyöty mustaksi. Kädet ovat sidotut ja kaulankin ympärillä on köysi. Nämä symboloivat hänen täydellistä viattomuuttaan Hän on täydellisesti uhri. Jeesuksen pään takana on kuvioitu kohokuvana kiveen kukka, josta näkyy siemenkota. Siemenet viittaavat aina elämään. Kuolemassa on siis aluillaan uusi elämä. Katsojasta katsottuna Jeesuksen oikealla puolen on pimeää. Se kuvaa kuolemaa, hautakammion pimeyttä. Vasemmalla puolen on näkyvissä ikkuna. Ikkunan takana on virta, jossa liikkuu laiva. Laiva on yleinen symboli elämästä toisen puoleiseen siirtymiselle. Valkoista käytetään ylösnousemuksen värinä. Kirkkaus on Jumalan valtakunnan valoa. Valo tulee Jeesuksen takaa myös pimeyteen saakka. Taustalla näkyy paratiisinomainen maisema. Jeesuksen kuolema ja kärsimys lupaa siis mahdollisuuden paratiisiin. Ikkunalaudalla on kalkki. Se symboloi sekä Jeesuksen juomaa katkeraa kalkkia, että kristittyjen ehtoollisella vastaanottamaa Jeesuksen verta, joka on heidän edestään vuodatettu. Merkittävää on myös huomata, kuinka Jeesuksen takana oleva seinä on täynnä halkeamia. Jeesuksen kuoleman ja kärsimyksen kautta olemme kaikki lunastetut. Seinä kaatuu ja laskee haudan ja maailman pimeyteen ulkoa tulevan jumalallisen valon. Kuoleman kahleet on voitettu, elämä voittaa. Tämä ensin kovinkin synkältä näyttävä maalaus osoittaakin katselijalle tarkemman kuvan lukemisen kautta, että sen sanoma on iloinen. Teos julistaa pelastumisen mahdollisuutta.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Eteläisessä Euroopassa pääsiäisen ajan katumuskulkueet ovat vanha ja tärkeä perinne. Niissä kulkevat veljeskunnat, siis ikään kuin kristilliset kerhot osoittaen vakaumustaan. Tapa huputtaa päänsä juontaa keskiajalle. Veljeskunnat ovat kautta aikain tehneet hyväntekeväisyyttä. Huputtamalla päänsä he eivät ota kunniaa itselleen, sillä autettava ei näe auttajansa kasvoja. Näin kaikki kunnia jää Jumalalle. Halusin antaa mahdollisuuden niillekin, jotka eivät elävänä pääse kulkuetta näkemään, kokea niiden ainutlaatuisen tunnelman. Sen voit kokea klikkamalla tätä  alla olevaa linkkiä. Siitä saat videon auki.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat