Kirjoitukset avainsanalla SAIRAANHOITAJA

Historiallista pukusymboliikkaa tällä kertaa. Kuvassa on kolmen lääketieteen alan historiallisia työasuja. Nämä kuvat ovat Ranskasta, mutta puvut ovat olleet hyvin yhteneväiset koko Euroopassa, kuten nykypäivänäkin. Tunnistatko sinä tekstejä lukematta lääkärin, sairaanhoitajan ja kirurgin pelkästään asujen perusteella? Kokeile ennekuin luet.

Vasemmalla oleva hahmo on nykyajan sairaanhoitajaa vastaava. Hän pitelee kädessään tulta. Tuli on puhdistava asia. Oikealla on saman tyyppinen asu. Hän on kirurgi. Ruttoepidemian aikaan kirurgien piti puhkaista ruttopaiseita. Hän teki sen tulisella rautatangolla. Molempien asut ovat vihreät. Se oli pitkään kirurgien asujen väri. Siinä ei verijäljet näkyneet niin helposti. Vihreää käytetään yhä Euroopassa paljon sekä kirurgien asuissa, että sairaanhoitajilla. Valkea väri, joka korosti hygieniaa tuli asuihin myöhemmin. Espanjassa monet autonomiset alueet ovat muuttaneet vihreitä asuja sinisiksi. Syy siihenkin on symbolinen. Sinistä pidetään tieteen symbolivärinä.

Molemmilla reunoilla olevilla hahmoilla on pää peitetty hupulla, vain silmien kohdalla on reiät. Varsinainen syy kasvojen peittämiseen oli uskonnollinen. Hoidettavan ei ollut hyvä jäädä kiitolisuuden velkaan hoitajalleen vaan jumalalle. Tästä syystä oli vain eduksi, jos hoitajaa ei voinut tunnistaa. Toki kasvojen peittäminen oli käytännöllistäkin. Käytämmehän me nykyisinkin suusuojia.

Lääkärin asu on poikkeava. Hänen arvokkuuttaan korostetaan hatulla, silmälaseilla ja väreillä. Lierihattu ja sen musta väri kertoivat hänen merkityksestään ja oppineisuudestaan. Hän oli asemaltaan korkeammalla kuin kirurgit ja hoitajat. Silmälasit suojelivat silmiä, mutta olivat myös oppineisuuden merkki. Silmälasit pidettiin vaikka läpinäkyvänä lasina, jos niihin ei tarvittu asteita. Näiden kuvan pukujen tekemisen aikaan, silmälasien linssejä osattiin jo hioa korjaamaan näköä. Myös lääkärin keppi oli tavallaan valtikkaan viittaava. Hän oli tärkeä henkilö. Toki hän saattoi sitä käyttää myös potilaiden koskettelemiseen, jos hän ei halunnut tartuntavaaran tähden ottaa lähikosketusta ruttopotilaaseen.

Linnunnokkaa muistuttava osa on ruttolääkäreille kuuluva ja käytännön sanelema. Ennen bakteeritartuntojen keksimistä epidemioiden luultiin olevan miasmoiksi kutsuttujen epäterveellisten höyryjen ja sumujen aiheuttamaa. Nokka toimi hengitysilman suodattimena. Nokkaan laitettiin tuolloin puhdistavina kasveina pidettyjä sekä tuoksuyrttejä pahan hajuisten ruttopotilaiden hajun peittämiseksi. Yleisimmät yrtit, joita nokassa oli olivat: kuivakukkia saatavuuden mukaan, laventelia, timjamia, mirhamia, ambraa (kaskelotin suolistosta otettava erite, jota käytetään paljon hajuvesissä), mintun lehtiä, kamferia, neilikkaa, valkosipulia sekä kangasta, joka oli kostutettu etikalla.  Lääkärien arvokkuutta korostivat myös hansikkaat sekä nahkakengät. Muilla terveysalan ihmisillä oli vaatimattomammat puukengät.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat