Kirjoitukset avainsanalla onnetar

Giovanni di Lorenzi Larciani maalasi onnetarta kuvaavan teoksen 1520-luvulla. Allegoriset naisen hahmot ovat olleet tyypillisiä renessanssi-ajalle. Ne toimivat siten, että naisen hahmoon liitetään symboleja, joista valveutunut katsoja voi päätellä, mitä nainen symboloi. Symbolit ovat tarpeellisia aiheen tunnistamiseen, mutta samalla tavoin symboleita kantava naisen hahmo on tarpeellinen teoksen esteettisen ilmaisun kannalta. Tässä teoksessa onnettaren symboleita on lukuisia. Delfiiniin liittyy kaksi symbolista ominaisuutta: nopeus sekä liikkeiden arvaamattomuus. Onni vaikuttaa ihmisen elämään hetkessä. Siihen ei voi vaikuttaa. Onnetar pitelee käsissään purjetta. Purjeeseen puhaltaa tuuli. Tuuli on paljon käytetty onnettaren symboli. Tuuli on häilyväinen samoin kuin onni. Tuulen suunta on arvaamaton. Kaunis nainen muistuttaa siitä, kuinka onni ja siihen luottaminen on houkuttelevaa. Kukapa ei haluaisi seurata näin kaunista naista?

Kuva on selvästi moraalikuva. Se muistuttaa katselijaansa siitä, että onneen ei kannata luottaa. Onnetarta ei kannata seurata, vaikka se houkuttaakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat