Kirjoitukset avainsanalla patsas

Antiikin Rooma oli patsaiden suurta aikaa. Roomalaiset tekivät patsaita jumalista, sotilaista ja keisareista. Heille patsaan tekeminen oli kunnioittamista ja se ehdottomasti täytti taiteen tehtävän historian tapahtumien siirtämisessä ajasta toiseen. Patsas oli kuin ikuinen muisto tapahtuneesta tai ihmisestä. Rooman patsaiden tekemisen tekniikka opittiin Kreikasta. He tosin kehittivät sitä paljon teknisemmäksi ja jopa käsityöteolliseksi. Roomalaiset eivät missään tapauksessa vain kopioinee. He kehittivät tekniikkaa ja ilmaisua. Marmorin veistämiseen menee aina aikansa. Toiset marmoripatsastyöpajat tekivät jopa patsaiden vartaloita valmiiksi. Heillä oli muun muassa sotilasasuisia tai ratsastavia kehoja. Kun tilaaja halusi patsaan itsestään, häneltä kysyttiin: haluatko olla vaikkapa sotilasasuinen. Tilaajalle valittiin sopiva ja hänelle mieleinen keho. Sen jälkeen tehtiin mallin mukaan pää ja kasvot. Se istutettiin patsaan pääksi. Tämä on selvä merkki jo varhaisesta taideteollisuudesta.

Roomassa patsailla oli eräs tärkeä tehtävä, jota taiteella on useissa kulttuureissa hoidettu kautta aikain. Läheskään kaikki roomalaiset eivät osanneet latinaa. He eivät osanneet puhua sitä, saati kirjoittaa. Patsas myös opetti ja välitti viestejä lukutaidottomille. Niinhän kuvat ovat tehneet ja tekevät yhä. Tärkeää on muistaa myös, että vaikka meille antiikin patsaat näyttäytyvät valkeina, ne eivät sitä olleet omana aikanaan. Patsaat maalattiin voimakkailla väreillä, samoin kuin ne oli maalattu myös Kreikassa.

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Patsaita ihminen alkoi tekemään tietojemme mukaan noin 35.000 vuotta sitten. Varhaisimmat patsaat ovat pienikokoisia. Ne kuvaavat maaäitiä. Maaäiti patsaita tehtiin paljon ja useissa kulttuureissa aina 11.000 vuotta e.Kr saakka. Varhainen ihminen ei ymmärtänyt juurikaan biologiasta. He näkivät lasten syntyvän. Samaan tapaan he näkivät, kuinka luonto joka kevät synnyttää kasvillisuuden uudelleen. On luonnollista, että he mielsivät maan kuin suuren äidin kohduksi. Maaäiti kultti on ollut laajalle levinnyt ja se inspiroi taiteilijoita tekemään pyhiin rituaaleihin ja ehkä myös suojelemaan ihmisiä maaäidin kuvia. Siten maaäiti saatiin konkreettiseksi, helpommin ymmärrettäväksi. Taiteen yksi tehtävistä on kautta aikain ollut juuri käsittämättömän materialisoiminen. Tässä maaäiti patsaassa näemme kuinka hedelmällisyyttä korostettiin kuvaamalla leveätä lantiota, paksuhkoja reisiä sekä lapsiaan ruokkivat rinnat. Taiteilija on huolehtinut tarkkaan myös patsaan esteettisistä arvoista käyttämällä värejä ja tekemällä naisen hahmon hiukset huolella.

Kommentit (4)

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Alushousuja alkoivat naiset kayttamaan yleisesti vasta 1800-luvulla. Ne varsinaisessa alushousumielessa kehiteltiin Kuningata Catarina de Medicille 1500-luvulla, mutta olivat harvojen ylellisyytta. Sen sijaan pikkuisia housuja, ei niinkaan alushousuina siis asun alla, mutta esim kylpemiseen, on ollut varhemmin. Roomanajalta on jopa mosaiikkeja, jpssa naisilla on bikinit, siis myos ylaosa kylpylassa. Nsmakinnovat ehka enemman pikkuhousut kuin alushousut ja naita on ollut. Naisilla on ollut kuukautisiakin aina, eika sen veren ihan jalkoja pitkin annettu valua.

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat