Kirjoitukset avainsanalla symboli

Symbolitädin mielen ja sielunmaisemia. Jälleen kerran yksi esimerkki siitä, miten maailman voi myös lukea katsellen niitä symbolien kautta. Se toimii hieman kuin kirjallisessa teoksessa rivien välistä lukeminen. Tässä symbolisanomassa on osa tehty tahallisesti, osa on ollut sattumaa ja valokuvaaja on tallentanut sen siten, että siihen on saatu lisämerkityksiä. Siinä mielessä valokuvaaminen on samankaltaista kuin maalaaminenkin. Siinä haetaan merkityksiä ja niitä saa tunnistamalla asioita ja sitten kuvaamalla ne oikeasta suunnasta. Sanoma kuvassa on siis valokuvaajan siihen laittama. Käpy on elämän symboli. Elämän symbolina se on mitä yleisimmin käytettyjä koristeaiheita.  Tässä aika on sammaltanut kävyn. Taustalla on kuvassa katu, joka lähtee sivulle. Me emme näe sinne suoraan. Vieressä on vielä ikkuna, josta heijastuu kirkasta valoa.

Symbolisilmi näistä elementeistä saa hyvin luettua sanoman: elämä sammaloituu, mutta aina silti aukeaa vielä uusi tie tai polku. Emme tiedä, mitä se tuo mukanaan, mutta valo on varma. Oma mottoni on jo pitkään ollut: transit umbra, lux  permanet. Varjot väistyvät, valo pysyy. Se sopii mainiosti tähän kuvaan, ja tämä kuva sopii mainiosti vuoden alkuun. Uusia, virkistäviä, ei sammaloituneita polkuja meille kaikille!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bilbaolaisen kirkon julkisivussa on hieman kulunut reliefi. Se saattaa monelta jäädä huomaamatta. Se on sääli, sillä sen symbolikieli on upeaa. Se toimii juuri siten, kuin hyvä symboli toimii. Vähällä kerrotaan paljon. Ympyrät kuvaavat yleisesti aina maailmoja, kokonaisuuksia, alueita. Niin ne kuvaavat tässäkin. Kohokuvassa on siis kaksi maailmaa, jotka kohtaavat. Toisessa on Pyhän Hengen kyyhkynen. Toisessa on Jumalan karitsa kirjan päällä. Kirjan sivujen välistä roikkuvat seitsemän sinettiä, siitä voimme tietää sen viittaavaan ilmestyskirjaan. Siellähän puhutaan sineteistä, jotka aukeavat, kun lopunajat alkavat. Kirjan päällä makaa Jumalan karitsa eli Jeesus. Pyhä henki puhuu pelastuksesta, Ilmestyskirja tuomiosta. Ne kaksi kohtaavat. Mitä niiden kohtaamispisteeseen jää? Siihen jää risti. Se muistuttaa siitä, että pelastus tapahtuu juuri tuomion ja ylösnousun välissä ja nimenomaan ristiinnaulitun kautta.

Kauniit yksityiskohdat ovat myös enkelit itse kaikkeus symbolien alla ja päällä. Ne kokoavat kokonaisuuden yhteen. Ne alleviivaavat sitä, että kaksi ympyrää täytyy lukea yhdessä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Symboleita ei tarvitse lukea ainoastaan vanhoista teoksista, rakennuksista tai taiteesta yleensä. Symbolit ovat kuin mikä tahansa kieli. Niitä voi käyttää myös nykypäivänä kertomaan, ilmaisemaan mielipiteitä ja luomiseen. Ne toimivat täysin samoin, kuin kieli yleensäkin.

Kun näin tämän kadun varrella kävellessäni, en voinut olla hahmottamatta lausetta. Ymmärrän toki, että tällä kertaa sanoma on sattuman luomaa. Silti tämä satunnainen lause kadulla teki minuun vaikutuksen.

Jos olet seurannut minun palstaani tai olet opiskellut symboleita, sinäkin osaat varmasti lukea saman lauseen kuin minä kuvasta? Mitä sinä näet tässä?

Kyllä vaan, näin minäkin tämän näen: vangittu elämä.

Käpy on elämän symboli. Kävyn siemenet kertovat uudesta syntymästä. Sitä näkee usein hautausmailla. Etruskeilla jo se oli yleinen ja Suomessakin sitä tapaa esimerkiksi Hietaniemen hautausmaalla. Se on siellä lupaamassa uutta elämää.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sarjassamme ihmeellinen keskiaika symboleineen on vuorossa hävyttömän hauska juttu.

Ferraran ruhtinaskuntaa hallitsi 1200-luvulta aina vuoteen 1598 saakka Este-niminen suku. He olivat suuria taiteen ja kulttuurintukijoita. Ferraraan perustettiin yliopistokin jo 1300-luvulla. Este-suku tienasi valtavanomaisuutensa sotimalla. He olivat taitavia palkkasotilaita ja palvelivat toisinaan paavin ja toisinaan keisarinkin joukoissa. Heidän sukunsa oli täynnä vahvoja persoonallisuuksia aina sivistyneestä Leonardo d´Esteestä, aikansa viisaimpana naisena pidettyyn Isabelle d´Esteen ja Alfonsoon, joka perusti tykinkuula tehtaan ja meni avioon Lucrezia Borgian, paavin tyttären kanssa. Yksi hieman tuntemattomampi, nimittäin Obizzo d´Este, joka eli 1200-luvulla on keksinyt leivän mallin, jota yhä Ferrarassa leivotaan. Se leivotaan kaksiosaisena ja yleensä halkaistaan enne pöytään tarjoamista. Nykypäivänä leikkaus tehdään siten, ettei nykyajan herkkä mieltä loukata.

Obizzo d´Este oli sitä mieltä, että ruokapöytä on nautiskelun paikka. Hän sanoi haluavansa nauttia syödessään kahdesta hänelle maailman parhaasta asiasta: hyvästä leivästä ja naisesta: rakkauden ja elämän antajasta. Niinpä hän suunnitteli leivän mallin, jossa on naisen jalat ja niiden välissä luonnollisestikin vulva.

Kun katselee Ferraran leipää tarkemmin huomaa, että on nerokkaasti suunniteltu. Siinä tosiaan on kahdelle puolelle levittyvät naisen jalat sukuelimineen. Kun leivän halkaisee oikealla tavalla, sitä voi herkempi mieli pitää jopa sekstistisenä. Leipä on kuitenkin historiallinen dokumentti 1200-luvun tavasta ajatella ja elää. Jos mieli vulvasta ruokapöydässä järkkyy, kannattaa tehdä, kuten suurin osa nykyisistä ferraralaisista tekee: he halkaisevat leivän eri suuntaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat