Tällä kertaa symbolisunnuntaina esittelen vapaamuuraritemppelin symboliikkaa. Tunnetuimmat symbolit lienevät harppi, viivoitin ja niiden väliin laitettu G. Ne kertovat heti rakennuksen ulkopuolella, mistä temppelistä on kyse. G on näistä perusmerkeistä ehkä ongelmallisin. Usein sen on ajateltu viittaavaan sanaan God eli jumala. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. G-kirjainta käyttävät myös vaikkapa ranskankieliset vapaamuurarit ja heidän sana jumalalle on Dieu. Vapaamuurareilla on paljon yhteistä, mutta symbolit eivät ole täysin vakiintuneet samanlaisiksi kaikkialla. Ne saattavat vaihdella riittien mukaan. Joidenkin rituaalien mukaan G viittaa vapaista tieteista Geometriaan. Renessanssin hermeneuttis-kabbalistisessa perinteessä, joka perustuu uusplatonilaisuuteen, geometria vie kohden jumalaa ja niin Gstä tulee taas sitäkin kautta jumaltunnus.

Harppi kuvaa tärkeyttä elää kaikki elämän aspektit. Se on ihmisen henkisyyden symboli. Se on aktiivinen symboli, sillä sen avauskulmaa voi säädellä. Se muistuttaa, että ihminen voi avata ajatuksiaan ja toimiaan tahtonsa mukaan. Se on sellaisen ihmisen symboli, joka on valmis avaamaan mielensä kohden maailmankaikkeutta. Kulmaviivain on materia. Kulmaviivain, joka on 90 asteen kulmassa, toimii ihmisen havaintojen mittana. Se on se, mihin kaikkia havaintojamme tulee verrata. Kulmaviivaimen kaksi laitaa ovat kaksi tapaa kastella asioita, joista kumpikaan näkökulma ei ylitä toista. Sitä ei voi säätää. Se on siis passiivinen elementti.

Kulmaviivaimen ja harpin asennosta voi päätellä, missä rituaalisessa vaiheessa temppelissä milloinkin työskennellään. Ne muistuttavat, kuinka ihmisen tajunnassa pitää olla toisaalta vapaus ja toisaalta säännöt. Alttaripöydällä pidetään Pyhää kirjaa, harppia ja kompassia. Ne yhdessä ovat vapaamuurariuden vapauden symbolit. Pyhä kirja kuvastaa sitä valoa, joka meistä jokaisesta loistaa. Vapaamuurarien kirja, joka opettaa, miten voidaan luoda järjestystä kaaokseen.

Nuijat ovat rituaalien kannalta tärkeitä Niitä on useimmiten kolme. Yksi on nuoremman, toinen vanhemman kaitsijan ja kolmaskorkeasti kunnioitetun mestarin.

Seitsenhaarainen kynttilänjalka. Se on valon, hengen ja pelastuksen tunnus. Sen seitsemän kynttilää symboloivat niin sanottuja vapaita tieteitä, joita pitäisi kaikkien vapaamuurareiden opiskella: Grammatiikka, retoriikka, logiikka, aritmetiikka, geometria, astronomia ja musiikki. Nämä tieteet ovat kirjoitettu myös portaisiin, joita on temppelissä. Ne ovat askelia korkeampaan tietoisuuteen. Portaat ovat kuin Jaakobin portaat tai filosofin portaat, tie kohden totuutta.

Liekehtivä miekka on rituaalimiekka. Se kuvaa voimaa, joka hallitsevaa houkutuksiin kutsuvaa käärmettä. Se on ihmisen voiman symboli, silloin, kun hän haluaa hallita viettejään älyllään ja tahdollaan. Liekehtivä miekka muistuttaa myös sitä enkelien miekkaa, jolla he puolustivat Edenin-puutarhan elämän puuta. Miekan liekki kuvaa myös palavaa uskoa veljeskuntaan.

Seinien ketjut kuvaavat yhteenkuuluvuutta ja korostavat yhteisöllisyyttä.

Kolmio on yleisesti käytetty jumaluuden symboli. Se laitetaan temppelin itäseinän keskelle. Se kolme laitaa ovat menneisyys, nykyisyys ja tuleva. Se on myös synty, elämä ja kuolema, samoin kuin viisaus, kauneus ja voima sekä suola, rikki ja elohopea. Sen keskellä on kaikkinäkevä silmä.

Musta valkea lattia on rakennettu samoin, kuin sakkilauta. Sen ruudut ovat 64 jaollisia, kuten klassisessa sakkilaudassakin. Siinä 6+4=10, joka vastaa ykköstä, nollahan ei ole mitään. Musta ja valko- ruudut ovat ihmisen elämän symbolit. Hänen surunsa ja ilonsa, hyvä ja paha, toivo ja pettymys. Ruutulattia on vastakohtien harmonia.

Kaksi pylvästä ovat voima ja kauneus. Niiden päissä ovat mallisen ja taivaallisen ilmapiirin pallot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat