Kirjoitukset avainsanalla Leda

Andrea de Sarton ja  hänen työpajansa noin 1512 tekemä teos on hieno esimerkki siitä, kuinka taiteelliset vaikutteet siirtyvät ja näkyvät. Kuvan aihe on mytologiaa tuntevalle helppo tunnistaa. Spartan kaunis kuningatar Leda oli Zeus-Jumalan mielitetty. Zeuksen vaimo Hera oli kovin mustasukkainen. Niinpä aviomies joutui aina miettimään, miten lähestyä rakastajattariaan vaimonsa huomaamatta. Toisaalta Zeus saattoi muuttaa muotoaan saadakseen himoamansa naisen antautumaan itselleen. Ledan tapauksessa Zeus lähestyi Ledaa joutsenena. Hän vetosi Ledaan teeskentelemällä joutsenta, jota jahtaa kotka. Ledan kävi sääliksi joutsenta, ja hän otti sen syliinsä suojellakseen tätä. Joutsen on viisauden, yksiavioisuuden ja tahrattomuuden symboli. Kertomuksessa onkin kyse petoksesta. Zeus pettää teeskentelemällä olevansa muuta, kuin on. Psykologista taustaa ajatteleva, voisi ajatella kyseessä olevan vaikkapa narsistisen ihmisen lähestymisestä peittämällä todellinen luonteensa. Ledan ja Zeuksen rakkauden hedelminä syntyy neljä munaa.

Mytologisia versioita  on useampi. Joidenkin mukaan kaksi lasta olisivat olleet hänen oikean aviomiehensä: Spartan kuninkaan poikia, ja kaksi Zeuksen. Toisen version mukaan kaikki olisivat olleet Zeuksen lapsia. Tässä teoksessa lapset ovat äitinsä molemmin puolin, joten voimme nähdä tämän noudattavan versiota, jossa kaksikoilla on eri isät.

Aihetta on käytetty kuvaamaan avointa seksuaalisuutta aikana, jolloin se ei olisi ollut niinkään sallittua. Mitä tässä on haluttu kuvata? Se selviää meille analysoimalla taiteellisia alluusiota. Ne ovat tärkeitä viestejä teoksen katsojalle siitä, mistä on kyse.

Tämä maalaus on selvästi tehty Leonardo da Vincin idean pohjalta. Taustalla tunnistamme Leonardon useasti maalaamaan Adda-joen laakson maisemia. Pelkästään maisema ei ole tuttu, tapa maalata on täysin leonardomainen. Myös Ledan hahmo, sfumato eli häivytys tekniikka ja tietynlainen hämyisä sulokkuus ovat kaikki Leonardolle tyypillisiä.

Seuraavaksi katselija voikin kysyä, mitä Leonardo kuvasi kuvatessaan Ledan myyttiä? Leonardoon vaikutti paljon hänen aikanaan suosittu  hermeneuttinen filosofia. Se oli vallalla Firenzessä, jossa Leonardo sai oppinsa. Siinä muna symboloi  uuden syntymistä. Joutsenen muna on taas hermeneutikoille viittaus puhdistumiseen ja toiselle tasolle siirymiseen. Kyse on samasta, mitä alkemistit yrittivät tehdä. He halusivat tietää totuuden. Hermeneutikot uskovat nimenomaan yhden totuuden olemassa oloon. He uskovat myös siihen, että se ei ole kaikkien nähtävissä vaan se avautuu vähitellen. Leonardo itse uskoi pystyvänsä paljastamaan maailman kaikkeuden arvoituksia tarkastelemalla luontoa.

Mystisen verhon raottaminen on tässä kuvattu katsojasta vasemman puoleisten poikien avulla. Toinen vielä nukkuu, toinen on herännyt. Herännyt ottaa liinaa pois nukkuvan päältä. Heidät voi Leonardon piirin taustan tuntien tulkita jo totuutta paremmin tavoittaneeksi ja vielä siitä tietämättömäksi. Huomattavaa on, että nämä pojat ovat juuri Zeuksen eli jumalan puolella. Tavallisen ihmisen pojat nahistelevat keskenään arkipäivän tapaan.

Jälleen kerran näemme, että teokselle  kannattaa antaa aikaa. Aihe avautuu helposti: kyseessä on Zeus ja Leda. Sanoman tulkitseminen on paljon kompleksisempaa. Siihen tarvitaan tietoa ja ymmärrystä.

Tällainen suhtautuminen voisi toimia nykypäivän uutispaljoudessakin. Kun luemme kannattaa miettiä, mitä kaiken takana on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat