Fontainebleun-koulukunta syntyi Ranskaan, kun Rosso Fiorentino muutti Firenzestä Ranskaan, kuninkaan palvelukseen. Siitä alkaa koko Ranskan taidemaalauksen nousu. Tämä Uffizi-galleriassa, Firenzessä sijaitseva teos on Fontainebleun koulukunnan maalaama, 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Naisia ei ole maalari nimennyt, mutta yleisesti ajatellaan kyseessä olleen kuningas Henrik IV:n rakastajatar Gabrielle d´Estrées ja hänen siskonsa Villarsin herttuatar.

Noihin aikoihin Ranskan kuninkaan hovi halusi luoda hienostuneen ja tyylikkään hovi-ilmapiirin. Sinne maalattiin paljon Antiikin mytologiasta kertovia maalauksia. Hoviin oli jo tätä ennen maalattu Venus-kylvyssä aiheisia maalauksia.  Vaikka tässä teoksessa onkin kaksi todellista naista, niin siihen on haettu samaa Antiikin mytologian tunnelmaa. Aiheellinen kysymys onkin, miten 1500-lopulla sallittiin näin avoimen eroottisesti sävyttynyt maalaus? Kyse on juuri kylpyammeesta. Kylpyamme, joka on verhoiltu hienolla silkkikankaalla, antaa tekosyyn kuvata aatelisiakin naisia alastomana. Nainen kylvyssä, Venys-kylvyssä aiheen jatkajana sallii alastomuuden esittämisen. Noihin aikoihin kylpemistä ei niinkään suosittu, eli tässä ei kerrota hygienian hoitamisesta. Tuolloin liiallista peseytymistä pidettiin jopa epäterveellisenä.

1500-luvun kauneuden ideaalia kuvattiin usein seuraavin värein: valkea, punainen sekä keltainen. Ne olivat osa ajan kauneusihannetta: nehän viittasivat arvokkaisiin aineisiin: helmeen, kultaan ja rubiiniin. Tässä teoksessa helmiä ei olekaan laitettu naisten koruihin, kuten yleensä, vaan ne ovat verhon reunuksen tupsujen koristeluissa. Verhot viittaavat teatraalisuuteen, mutta ne voi nähdä myös kuin paljastuksen symbolin. Meille kerrotaan tässä jotain, sen lisäksi, että ne kehystävät teoksen kauniisti. Naisten käsienasennot ovat merkittävät. Samalla tavoin merkittävää on silkkikangas, joka on nostettu osin ylös ammeen reunalta.

Käsien asento viittaa selvästi penetraatioon, sukupuoliyhteyteen. Penetraatio viitta kuvataan kahdella sormella eli siinä on samalla yhteen liittymisen symboliikkaa. Nostettu silkkikangas viittaa paljastukseen. Nämä symbolit selittyvät historiallisen tilanteen kautta. Henrik IV vaimo oli steriili. Kuningas lopulta saikin kolme lasta rakastajattarensa: Gabrielle d´Estréesin kanssa. Tämä maalaus paljastaa meille valtakunnan salaisuuden: kuningas saa lapsen rakastajattarensa kanssa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat