TAIDEJOULUKALENTERIN KOLMASTOISTA LUUKKU

13.12.2016 klo 7:31

Hugenottien eli Ranskan protestanttien risti on kaunis ja täynnä symboliikkaa. Sen pohjana on tasalapainen Maltan risti. Ristin lapojen päissä olevat kahdeksan palloa muistuttavat Matteuksen evankeliumissa olevista kahdeksasta autuudesta. Siellä luetellaan heidät, jotka ovat autuaita sanomalla: autuaita ovat he, jotka…

Ristilapojen väliin hugenotit laittoivat Saaronin liljan, joka on ollut Ranskan vaakunasymboli jo 400-luvulta alkaen. Sen avulla he halusivat näyttää uskonsotien aikana, että uskostaan huolimatta, he ovat ja haluavat olla uskollisia Ranskalle ja kuninkaalle. Liljan ja ristin keskiöön ja väli, joka on muodoltaan sydän. Se muistuttaa Jeesuksen pyhästä sydämestä. Pyhiä sydämiä on ristissä neljä. Se kertoo, että neljä evankelistaa välitti sanoman eteenpäin. Kussakin liljassa on kolme lehteä. Liljoja on neljä. Se tekee yhteensä kaksitoista lehteä. Luku muistuttaa kahdestatoista apostolista. Alaspäin roikkuu kyyhkynen. Valkea kyyhkynen on Pyhän hengen symboli. Kun uskonsota oli käynnissä, hugenotit korvasivat kyyhkysen kyynelellä, kuvaamaan sodan aiheuttamaa surua.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liisa Ihmemaailmassa

TAIDEJOULUKALENTERIN KAHDESTOISTA LUUKKU

klo 7:32 | 12.12.2016

Tuntemattoman flaamilaisen taiteilijan talvinen kuva 1600-luvulta muistuttaa meitä reformaation suunnattomasta vaikutuksesta taiteeseen. Kun uskonpuhdistuksen taiteilijoille ei ollut sopivaa maalata pyhiä kuvia valtaavat uudet aiheistot kankaat. Kylmien talvien aikana joet ja kanaalit jäätyivät. Maisema muuttui valkeaksi ja harmaat sävyt esiintyivät kaikissa vivahteissaan. Pääsemme kurkistamaan 1600-luvun ihmisten arkielämään. Näemme, kuinka aikuiset lapset nauttivat jäätyneen veden päällä ulkoilusta. Näiden kuvien välittömyyden tunne on niin aito, että meidän on vaikea muistaa sitä, että tällöin ei vielä maalattu ulkona lainkaan. Lyijyputkilo, joka mahdollistaa värien viennin ulkoilmaan ja kannettavien telineiden tulo antavat odottaa itseään vielä parisataa vuotta. Tämä, kuten muutkin ajan vastaavat kuvat ovat kaikki maalatut ateljeessa, sisätiloissa. Sen muistaminen tekee näistä kuvista ehkä vieläkin ihailtavampia.

Ajan taiteilijat rakastivat symboleita ja vertauskuvia. Näillä jäänpäällä liikkuvien ihmisten kuvilla he muistuttavat ihmiselämän hauraudesta. Jää saattaa murtua milloin tahansa. Samoin liukas jään pinta saa kaatumaan. Minkälaisia vertauskuvia elämästä sinä löydät tässä kuvassa olevista ihmisistä? Kuka kaatuu? Kuka ohjaa toista? Kuka luistelee omia teitään? Ketkä nauttivat ja ketkä mahdollisesti pelkäävät?

Kommentit (2)

Helena L

1/2 |

klo 16:01 | 12.12.2016

Minusta kuvassa ei niinkään luistella, vaan tehdään jotain. Taustalla ehkä muutamalla lapsella..
Etuvasemalla on aivan selvästi käynnissä Kurling peli.
On pilkkijöitä, tai ainakin näyttää, että jonkin sortin reikiä on kairattu jäähän ja kalaa varmaankin yritetään saada. Kummalista on vene jäätyneenä jokeen ja jossa ihminen istuu. Veneethän nostettiin ylös, koska olivat puuta ja olisivat muuten hajonneet jäiden puristuksessa. Aika oli köyhää, joten ei kaiketi ollut tapana turmella omaisuutta tieten tahtoen. Vielä enemmän taulussa kiinnitin huomioita lintuihin ja niiden ruokintapaikkaan, paljn niitä ainakin on? Arvaan, että maalari on joko maalannut taulun katsomalla ikkunasta, tosin talo näyttää silloin olevan joen päällä.. Tai sitten tehnyt työn muistikuvasta ja liittänyt siihen omiaan. Iloinen vapaa-ajan vietto menossa selvästi.

Liisa Väisänen

Liittynyt15.2.2016

2/2 |

klo 10:50 | 13.12.2016

1600-luvun protestanttikuvat ovat aina moraalikuvia. Ne vain nayttavat maisemilta, mutta eivat kuvaa todellisia tilanteita jaalla vaan moraaliopetuksia. Hajoavassa veneessa istuva lahestyy kuolemaa, lahoava venee muistuttaa elaman lyhyydesta ja kuoleman vaajaamattomyydesta. Elamansa voi viettaa kalastamalla tai pelaamalla. Kumpi kannattaa? Jumala ruokkii lintunsa pohjaa Raamattuun.

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Liisa Ihmemaailmassa

TAIDEJOULUKALENTERIN YHDESTOISTA LUUKKU

klo 7:32 | 11.12.2016

Rossella Gillin Eiffel-torni teos on vuodelta 2010. Taiteilija on valinnut poikkeuksellisen tarkastelupisteen tornin kuvaamiseen. Hän ei kuvaa sitä kaukaa ja kokonaisena vaan läheltä ja alta. Näkökulma on hyvin realistinen. Eiffel-tornin luona vierailija näkee tornin juuri tällä tavoin. Gillin teosket ovat usein kuin katkelmia todellisuudesta. Tässäkin taoksessa pistää silmään hänen taitava tapansa sommitella. Taiteilijan tärkein tehtävä ei ole jäljentää kokonaisuuksia. Sen voi tehdä kamerallakin. Taiteilija täyttää teoksen tilaa pigmentillä. Hyvä taiteilija täyttää tilansa kiehtovasti ja tasapainosiesti olematta tylsä. Tästä teoksesta huokuu vahva dynaaminen henki. Eiffeltorni on samanaikaisesti raskas ja painava sekä kevyt.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Liisa Ihmemaailmassa

TAIDEJOULUKALENTERIN KYMMENES LUUKKU

klo 7:31 | 10.12.2016

1890-luvun lopulla impressionistimestari Claude Monet vetäytyi Pariisin kaupunkilaiselämästä ja sen kuvaamisesta maaseudulle Givernyyn rakennuttamaansa huvilaan. Hän maalasi sen pihalla olevaa lummeallasta lukemattomia kertoja. Hän kertoo lummeteoksissaan lyyrisen kauniisti todellisuudesta, joka on häilyvä ja herkkä kuin veden päällä kelluva lumme. Saman aiheen avulla kuvatessaan sitä lukuisina eri hetkinä, hän kuvaa myös omia tunteitaan: toisinaan intohimoisia, toisinaan, kuten tässä melankolisia. Monet teki yhteensä noin 250 eri versiota lummealtaastaan. Sillä hän todistaa vahvasti sitä, kuinka aiheen saman pysyessäkin, taiteilija voi sen saman aiheen avulla kuvata lukemattomia eri sanomia. Hänen pensselinjälkensä on tässä ylimalkainen. Hänen teoksensa ennustaakin jo monia vuosikymmeniä myöhemmin alkavaa informaalia taidetta ja sen tyylikeinoja.

Kommentit (2)

Alankomaalainen

1/2 |

klo 15:08 | 10.12.2016

Hei Liisa, kiitos taidejoulukalenterista. Jos joskus uudelleen teet sen, voisitko kiinnittää huomiota joulukuun 6. päivään, Nikon nimipäivään. Meillä Alankomaissa 5.12. on Sint Nicolaas'in syntymäpäivän aatto, jolloin jaetaan lahjoja kuten Suomessa jouluna. Jouluna ei perinteisesti tässä maassa jaeta lahjoja. Kuitenkin uudet virtaudet elävät ja nykyään molempia lahjanjakelupäiviä vietetään useissa perheissä. Luultavasti lahjapaljous jaetaan molempien päivien kesken. Googlaamalla löytyy lisää tietoa Sint Nicolaas'ista. Sitten toivoisin vielä kertomustasi ja selitystä Tapaninpäivästä. Muistan harmaasti jonkinlaisen taideteoksen Stephanista. En ole uskovainen tai uskonnollinen, vaan kiinnostunut taiteesta ja perinteistä.

Liisa Väisänen

Liittynyt15.2.2016

2/2 |

klo 19:13 | 10.12.2016

Olet oikeassa. Pyha Nikolaus olisi syyta muistaa. Ensikerralla. Espanjassa on siten sama, etta lahjoja ei ennen jaettu jouluna vaan loppiaisena. Nykyisin cahan molempina! Hyvaa adventin
aikaa!

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa

Facebook

Tilaa RSS

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai.

Teemat

Hyvinvointi, Kulttuuri, Matka