Kirjoitukset avainsanalla isänmaa

Viime perjantaina pohdiskelin blogissani Isänmaata sekä niitä ihmisiä, jotka ovat omien sanojensa mukaan valmiita kuolemaan sen puolesta. Sain paljon kommentteja. Kiitos niistä.  Monissa niistä pidettiin halua kuolla isänmaan puolesta erittäin positiivisena. Se on ymmärrettävää. Meillä on aiheellinenkin taipumus ihailla sankaruutta.

En voinut olla miettimättä, olisivatko kaikki he, jotka ovat valmiita kuolemaan isänmaansa puolesta myös elämään sen puolesta. En haluaisi kuulostaa pessimistiltä, mutta olen ollut saanut vaikutelman, että ainakaan kaikki kuolemaan valmiit eivät ole valmiit elämään isänmaalleen.

Miksi kuoleminen on helpompaa kuin eläminen? Voiko se johtua siitä, että kuoleminen on yksi hetki, mutta eläminen on jokapäiväistä ja jatkuvaa. Jäin luonnollisesti miettimään sitäkin, mitä mahtaa tarkoittaa elää Isänmaan edestä. Se väistämättä tarkoittaa hyvää elämää: hyvää Isänmaalle. Kyse on ainakin itsestään huolehtimisesta. Silloin ei kuluta Isänmaan rahoja. Se on taatusti ahkeruutta. Aivan varmasti mukana on rehellisyyttä ja muiden auttamista.

Se on myös esiintymistä ulkomailla ikään kuin oman Isänmaansa edustajana. Eläminen Isänmaalle on siis hyvää käytöstä ja kykyä olla sympaattinen.  Isänmaan ystävä ja sen eteen elävä taatusti tekee myös Isämaallisia osto ja kulutuspäätöksiä. Miksi ostaa ulkolaista, jos on vastaavaa kotimaista tarjolla? Isänmaan ystävä taatusti edistää suomalaista kulttuurielämää käymällä teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja näyttelyissä. Jos tilastot näyttävät alkoholin suurkulutuksen, rasvaisen ruoan ja tupakoinnin maksavan paljon Isänmaalleen, he lopettavat kaikki ikävät tavat tai paremminkin, eivät koskaan edes aloita niitä.

Isänmaan edestä eläminen on koko elämän projekti. Siitä huolimatta ja juuri siksi, se kuulostaa minusta järkevämmältä. On paljon parempaa, että ihminen elää Isänmaalleen kuin kuolee sen edestä. Miksi ihmeessä se on sitten niin vaikeaa? Kuinka moni teistä on valmis sanomaan: kyllä, minä haluan elää isänmaani edestä ja tekemään sen tietoisesti jokainen päivä? Luulisi, että hän, joka on valmis kuolemaan, on myös valmis elämään. Vai onko se lupaus vain ilmaan heitetty, koska kukapa sen voi todistaa. Elämisen isänmaan puolesta voimme mitata ja kontrolloida jokainen päivä. Todellista halua kuolemaan emme voi mitata. Se näkee vasta tosipaikan edessä. Elämässä on tosipaikka aukeaa jokainen aamu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

Miten itse eläisit Isänmaan puolesta? Minusta meiltä on otettu eväät pois elämiseen Isänmaan puolesta. Emme enää saa olla Isänmaallisia, vaan globaaleja joiden on annettava etuoikeus kaikille muille ja piipitettävä omassa nurkassa ettei kukaan vaan kuule mitä mieltä olen oikeasti.

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

En osaa heti sanoa, siksi kyselen. Luulen: kouluttautumalla, tekemalla toita, kayttaytymalla hyvin/ asiallisesti, pitamalla huolta itsestani, terveydestani ja lahimmaisistani, ostopaatoksilla, kulutustottumuksilla, aanestamalla. Kuten kirjoitin: ei ole helppo rasti. 365 paivaa vuodessa.

Liisa Vaisanen

Vierailija
2/3 | 

Elän isänmaan puolesta niin että arvostan kiitollisuudella ihmisiä jotka ovat tehneet mahdolliseksi elää vapaassa suomessa. Olen siitä kiitollinen joka päivä en vain itsenäisyyspäivänä. Kiitän luojaani että saan ajatella suhteellisen itsenäisesti eikä minua voi heittää vankilaan jos olen erimieltä asioista. Elän Isänmaan puolesta niin kuin koen sen olevan meille parhaaksi, eli yritän vaikuttaa asioihin sen verran kuin pystyn. Isänmaan asioista saa/pitää keskustella niillä foorumeilla mihin on mahdollisuus. Ei aina tarvitse olla "kiltti" mielipiteissään.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Useille meistä 1960-luvulla syntyneelle suomalaislapselle opetettiin jo kansakoulussa, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Muistan myös väitetyn, että Suomessa syntyminen on sama kuin syntyä kultalusikka suussa.
Nyt asuttuani kolmekymmentä vuotta poissa Suomesta, lukuisissa eri maissa, näen synnyinmaani toisenlaisin, ulkopuolisin, kriittisinkin silmin . Näen Suomen yhtenä maana monista muista. Minua hämmentää, kun luen toistuvasti tekstejä, joissa vakuutetaan Suomen olevan maailman paras maa. Koko ajatus maailman parhaasta maasta on minusta täysin absurdi. Kritiikitön synnyinmaanrakkaus on vinoutunutta.

Usein Suomessa julkisesti vakuutetaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman parhaita, jos ei jopa se kaikkein paras. Se ei ole sitä! Maailmallakin uutisoidaan jatkuvasti, kuinka Suomi romuttaa järjestelmäänsä koko ajan. Maailmassa on totta kai paljon huonompiakin järjestelmiä terveydenhuollossa, mutta Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole edes eurooppalaista keskitasoa. Joka kerta, kun sanon tämän ääneen, kimppuuni hyökkää suomisusien vihainen lauma. Kuulen upeita kokemuksia. Minua hoidettiin hyvin, minulla on vain hyviä kokemuksia. Suomen hoitajat ovat hyvin, anteeksi, maailman parhaiten koulutettuja. Hyvä niin! Kaikilla ole yhtä hyviä kokemuksia. Alueelliset erot Suomessakin ovat valtavia. Tilanne on ulkopuolelta asiaa seuraavan silmin suorastaan outo. Ensin luotiin yksityiset struktuurit valmiiksi kuin vaivihkaa. Nyt julkinen järjestelmä tyrkätään niiden syliin. Näin se muualla nähdään, mutta ei toki Suomessa. Suomi on nimittäin maailman vähiten korruptoitunut maa. Vai onko? Joka kerta, kun Suomi on viime aikoina ollut Euroopan lehdissä, siellä kerrotaan poliitikoista, jotka pelaavat omaan pussiinsa. Minusta ihan aiheellisesti voi kysyä: onko Suomi vähiten korruptoitunut maa vai onko Suomessa vähiten kiinni jääneitä? Pitäisikö asiaan puuttua nyt, kun vielä ilmiö toivottavasti on aluillaan vaiko odottaa sen pahenemista hokien: meillä ei ole korruptiota. Muissa maissa on paljon huonompi tilanne.
Muiden maiden veronkiertoon en minä suomalaisena ole ottanut kantaa, sen jälkeen, kun jotain vuosia sitten kysyin usealta suomalaista catering-yhtiöltä palvelun hintaa. Kaikki vastasivat: laskulla vai ilman? Voisinhan toki paeta aina sen taakse, että jankutan silmät sokeina: Suomessa ei ole veronkiertoa tai ainakin muissa maissa on sitä enemmän.

Olen vapaa ammatinharjoittaja ja myyn palvelujani useisiin maihin. Oma kokemukseni on, että suomalaiset maksavat hitaasti, tuskin koskaan eräpäivänä. Mietin, että varmaan minun alallani se kuuluu asiaan, kunnes näin tilastoja lehdissä: Suomi on rankattu Euroopan hitaimmin maksavaksi: eniten myöhästymisiä laskuissa koko Euroopassa. Mainitsin siitä Suomessa. Johan sain selityksiä. Suomessa pankit ohjaavat kulujen vähentämiseksi yritykset maksamaan vain kerran kuussa. Ai jaa, no eihän sitä sitten lasketa, vai?
Suomi on Euroopan hitaimmin maksava maa. Miksiköhän muualla ei ole tätä ongelmaa pankkien kanssa?

Junat ovat aina Välimeren maissa myöhässä. Suomessa käydessäni joudun aina lähtemään paria junaa varhemmalla junalla ainakin talviseen aikaan, silti saatan myöhästyä. Helsingissä lähijunien peruuntuminen on sääntö. Helsingin ratapiha on liian ahdas ja junat ovat italialaisia, eivät ne osaa tehdä junia. Ai niin, tietenkin. Ei sitä sitten lasketa. Jokuhan ne junat tänne kuitenkin osti. Mutta ei syytetään niitä ulkomaalaisia, eivät ne osaa mitään. Miksiköhän suomalaiset ei sitten tee itse omia juniaan?

Muualla ei osata luoda lunta. Helsingin kadut ovat minusta täysi talvisin täysi katastrofi. Kun ne talonmiehet lopetettiin, siihenkin on siis syy. Kaikki onkin ihan hyvin, ei saa valittaa!

Suoraan sanottuna, minua ärsyttää asenteena uhriksi heittäytyminen. Selityksiä aina on: Suomen geopoliittinen sijainti, Suomen se ja tämä. Mutta meissä suomalaisissa ei ikinä ole mitään vikaa. Syyllisyys on saatava ulkopuolelle hinnalla millä hyvänsä.

Me suomalaiset olemme maailmanmestareita. Selittämisen sekä ulkopuolisen syyllisen löytämisen raskaansarjan vyö kuuluu meille. Asiat eivät korjaannu, jos niitä ei myönnä. Ongelman tunnustaminen vasta johtaa tekoihin.
Omat ongelmat eivät vähene sillä, että osoitan sormella muita ja sanon, mutta katsokaas mitä tuolla tapahtuu! Minulla on huono ryhti, mutta ei minun ryhtini parane ja selkäni siitä parane, että etsin muita vielä huono ryhtisempiä. Minun täytyy aloittaa oman selkäni kanssa työskentely.
Ennen kuin taas haukutte epäisänmaalliseksi, niin kerron tämänkin. Ei, ei muuallakaan kaikki toimi loistavasti. Ei ole maanpäällisiä paratiiseja. Isänmaallisuus ei ole sitä, että kieltää ongelmat. Todellinen rakkaus on sitä, että pyrkii korjaamaan ongelmia.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 | 

Ihan näppärä kirjoitus, mutta totesit blogissasi:
”.. kunnes näin tilastoja lehdissä: Suomi on rankattu Euroopan hitaimmin maksavaksi: eniten
myöhästymisiä laskuissa koko Euroopassa.”

Tämä on kiinnostava väite.
Voisitko ystävällisesti vähän avata tätä kohtaa eli kenen laatimiin tilastoihin viittaat.
Pohjautuvatko nämä tilastot joihinkin tutkimusten tuloksiin vai joihinkin lehtien tekemiin
kyselyihin?

Eli lähteitä peliin, kiitos.

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Kiitos kommentistasi. Olen tyomatkalla ja kannykan varassa, mutta nain nopeana vastauksena. Mina luin uutisen Le Mondesta ja El Paisista ( ovat ne lehdet, joita yleensa luen). Nyt en voi menna vannomaan, kun mitaan ei ole kasilla, mutta yleensa kayttavat lahteinaan eurostatia.
Suomessa uutinen oli samoihin aikoihin. Kun muistaisin paivan, paasisit varmaan tarkistamaan sielta kasin. Olin luennoimassa Suomessa 21.11-2.12. Se oli silla valilla YLE ykkosen teksti uutisissa seka paauutislahetyksissa televisiossa. En muista tarkkaa paivaa. YLEsta en osaa sanoa, ehka kayttavat myos Eurostatia.

Liisa Vaisanen

Vierailija

Mielenkiintoista..
Tietysti on kirjoittajan oma valinta, miten lähteiden esittämiseen
blogeissa suhtautuu. Omat fiilikset/tuntemukset/fiktiiviset tekstit ovat asia erikseen,
mutta yleensä, jos vaikkapa tutkimuksista tehdään popularisoituja tekstejä, niin lähteet
on tapana mainita.

Mikko
2/5 | 

Täältä löytyy sivulta 14 selvitys eurooppalaisista maksuajoista: https://www.intrum.com/globalassets/countries/norway/documents/2016/euro....

Suomen maksuajat ovat kuluttaja- ja yrityskaupassa sekä julkisella puolella Euroopan lyhimpien joukossa.
Täältä löytyy tilastoja Euroopan junaliikenteestä: http://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:d261b1f8-f5f4-11e3-831....

Sivulta 50 näkee, että Suomessa kaukojunat ovat Euroopan täsmällisimmät ja paikallisjunat ovat Euroopan viidenneksi täsmällisimmät.

Mihin tuo väite "Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole edes eurooppalaista keskitasoa" muuten perustuu? Jotenkin tuntuu vaikealta uskoa.

Olen kyllä kriittinen montaa asiaa kohtaan täällä Suomessa, mutta tässä kirjoituksessa oli mielestäni haettu epäkohtia vääristä paikoista.

Timo K
Liittynyt1.1.2017
3/5 | 

Eihän täällä kaikki ole hyvin, muttei kovin huonostikaan :) Ja vähän huonoon suuntaan on viime vuosina jotkut asiat Suomessa menneet. VR on viime vuosina hieman parantanut palveluaan. Junat eivät enää niin myöhästele kuin vielä jokin vuosi stten ja lippujen hinnatkin ovat laskeneet.  Tosin junat eivät enää pysähdy niin monilla asemilla kuin ennen.

Laskujen maksamiset. Nykyään vähänkään isommat firmat vaativat sopimuksiin pitkät, jopa 60 päivän maksuajat. Siinä onkin pienemmälle firmalle kestämistä kun urakan kulut juoksee, mutta maksua ei tule ennen kuin parin kuukauden päästä.

Timo Kantola

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat