Kirjoitukset avainsanalla joulu

Antiikin Egyptin ajalla taide kehittyy hienostuneeksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Egyptiläisille on tyypillistä yhdistää reliefi eli kohokuva maalaukseen. Tässä kohokuvassa esitetään faaraoparia, joille palvelija tarjoilee. Kuninkaallinen peri istuu. Kuva kertoo paljon omasta ajastaan. Naiset olivat enemmän sisällä, miehet ulkona, Siitä johtuu, että miehet maalattiin tummemmalla värillä ja naiset vaaleammalla. Miehet olivat päivettyneempiä. Faaraolta on väri lohkeillut, joten hänellä on vain käsivarsi ja jalat tummemmat. Palvelija on mies ja hänessä on väri säilynyt hyvin. Faaraon puolisolla on peruukki päässään, faaraolla on vaatimaton, ei suuri rituaalitarkoitukseen tehty, faaraon päähine. Tässä vaatimattomassakin versiossa erottuu kaksi päähinettä punainen ja valkea. Egyptin alueella oli esihistoriallisella ajalla kaksi valtakuntaa: ylä ja ala -Egypti. Faaraot hallitsivat molempia alueita, siksi heillä oli kaksi hallitsijan päähinettä, molemmille valtakunnille omansa.

Egyptiläiset eivät vielä osaa lyhennyksen taitoa. Se vaikuttaa heidän tapaansa etsiä tarkastelukulmia kuvaamaansa. Esimerkiksi jalkaterän kuvaaminen edestäpäin ilman lyhennystä ei onnistu. Egyptiläinen kuvaakin aina jalkaterät sivulta. Samoin jalat on kuvattu molemmat. Se, että jalat ovat askeltamassa tai lomittain myös istujilla kertoo, että he ovat elossa. Jos jalat ovat aivan vierekkäin niin että sivulta näkyy vain yksi jalka toisen ollessa täysin sen takana, on merkki siitä, että kyseinen ihminen on jo kuollut. Hän ei ota enää askelta kohden tuonpuoleista. Jalkojen muoto ja tarkoitus tulee paremmin esiin sivulta kuvattaessa. Tilanne on päinvastainen kuvattaessa kehon keskiosaa ja olkapäitä. Ne kannattaa kuvata edestäpäin. Siten kehon malli, olkapäät ja molemmat kädet saadaan kuvaan mukaan. Niin tässä on tehty. Kasvot kuvataan profiiliin. Siten saadaan paremmin näkyviin nenä, leuan kaari ja kasvojen muoto yleensäkin. Silmää ei sen sijaan kannata kuvata sivulta, se ei näy siten kunnolla. Niinpä tarkoituksenmukaisuutta hakeva egyptiläinen laittaa silmän ohimolle ja kuvaa sen suoraan edestäpäin. Egyptiläinen taiteilija etsiessään tarkoituksenmukaisia muotioja tulee luoneeksi kattavasti kolmiulotteisen todellisuuden. Egyptiläiset teokset ovatkin kiinnostavia tutkimuksia tarkastelupisteistä ja kolmiulotteista maailmasta.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Patsaita ihminen alkoi tekemään tietojemme mukaan noin 35.000 vuotta sitten. Varhaisimmat patsaat ovat pienikokoisia. Ne kuvaavat maaäitiä. Maaäiti patsaita tehtiin paljon ja useissa kulttuureissa aina 11.000 vuotta e.Kr saakka. Varhainen ihminen ei ymmärtänyt juurikaan biologiasta. He näkivät lasten syntyvän. Samaan tapaan he näkivät, kuinka luonto joka kevät synnyttää kasvillisuuden uudelleen. On luonnollista, että he mielsivät maan kuin suuren äidin kohduksi. Maaäiti kultti on ollut laajalle levinnyt ja se inspiroi taiteilijoita tekemään pyhiin rituaaleihin ja ehkä myös suojelemaan ihmisiä maaäidin kuvia. Siten maaäiti saatiin konkreettiseksi, helpommin ymmärrettäväksi. Taiteen yksi tehtävistä on kautta aikain ollut juuri käsittämättömän materialisoiminen. Tässä maaäiti patsaassa näemme kuinka hedelmällisyyttä korostettiin kuvaamalla leveätä lantiota, paksuhkoja reisiä sekä lapsiaan ruokkivat rinnat. Taiteilija on huolehtinut tarkkaan myös patsaan esteettisistä arvoista käyttämällä värejä ja tekemällä naisen hahmon hiukset huolella.

Kommentit (4)

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Alushousuja alkoivat naiset kayttamaan yleisesti vasta 1800-luvulla. Ne varsinaisessa alushousumielessa kehiteltiin Kuningata Catarina de Medicille 1500-luvulla, mutta olivat harvojen ylellisyytta. Sen sijaan pikkuisia housuja, ei niinkaan alushousuina siis asun alla, mutta esim kylpemiseen, on ollut varhemmin. Roomanajalta on jopa mosaiikkeja, jpssa naisilla on bikinit, siis myos ylaosa kylpylassa. Nsmakinnovat ehka enemman pikkuhousut kuin alushousut ja naita on ollut. Naisilla on ollut kuukautisiakin aina, eika sen veren ihan jalkoja pitkin annettu valua.

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ja niin tuli väri. Ihmisen esteettinen kaipuu sai hänet käyttämään myös värejä. Punainen väri saatiin maasta. Useimmissa esihistoriallisen ajan maalaukissa näemme kuvatun eläimiä Tämä härän pää kuvaa alkuhärkää. Lukemattomissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa on härkä nähty alkuvoimaisena eläimenä. Sitä kunnioitettiin ja samalla hieman pelättiin. Se on nimittäin ollut monissa uskonnollisissa riiteissä myös kuoleman symboli. Näissä kuvissa näemme myös uskonnon ja taiteen läheisyyden. Ne näyttävät toimivan samoja tarkoitusperiä varten: säilyttää, kertoo, edistää taitoja. Samoin sekä uskonto että taide pohtivat samoja asioita: elämää, kuolemaa sekä maailmankaikkeutta. Tämä härän pää on tehty sen verralle syvälle luolan onkaloon, ettei sitä ole tehty koristamaan asumusta vaan pyhää tilaa. Homo Religiosus ja Homo Artisticus ovat kohdanneet toisensa. Miten pitkälle tämä liitto kestääkään!

Kommentit (2)

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Cala del Moral, Malagan Provinssi, Andalusia, Espanja. Mutta vain osa siita on auki yleisolle, ihan turvallisuussyista. Auki olevassa osassa vain vahan kalliopiirroksia, mutta joitain sentaan. Enemmakin on loydetty siis.

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Giovanni  Benedetto Castiglione (1609 – 1664) tuli tunnetuksi nimellä Grechetto. Hänen maalauksensa on ajalleen tyypillinen esitys Jeesuksen syntymästä. Se on täynnä kristinuskoon liittyvää symboliikkaa. Jo värimaailma on luoti kertomaan pelastushistoriallista sanomaa. Marian vaatteiden punainen on kärsimyksen väri ja sinisen taivaan kuningattaren väri. Jeesuksen ympärillä oleva valkea liina muistuttaa viattomuudesta ja samalla käärinliinasta. Jeesus makaa oljilla, jotka muistuttavat kuolemasta, ehtoollisleivästä ja vaatimattomuudesta.

Taivaalla Jeesuksen syntymää juhlivat enkelit. Yksi heistä pitää kädessään öljyastiaa. Se kertoo meille, että kuningas on syntynyt. Nimenomaan kuninkaat voideltiin. Toinen heiluttaa suitsukeastiaa. Suitsuke on henkimaailman symboli ja yleinen lahja jumalalle. Kansanuskomusten mukaan Jumala tuoksuu hyvälle, paholaiset rikille ja happamalle.

Tuomaan lapsievankeliumina tunnettu apokryfikirja mainitsee, että Jeesuksen seimeä lämmittivät vain aasi ja härkä. Molemmat ovat symbolisia eläimiä. Rauhanruhtinas ratsastaa aasilla, ei hevosella. Hevosella käytiin sotaa. Sen lisäksi jo Vanhassa Testamentissa oli ennustettu, että messias sapuu aasilla ratsastaen. Härkä on uhrieläin ja viittaa kuolemaan. Niinpä näiden kahden eläimen avulla on kerrottu jo, että tästä lapsesta tulee sekä messias että uhri.

Tässäkin kuvassa Joosef, adoptioisä on hieman syrjässä. Hän todistaa ihmettä.

Italiassa Orvieton tuomiokirkon julkisivussa on tyypillinen esitys ylösnousseesta Kristuksesta valtaistuimellaan. Siinä Kristus on kehystetty mantelinmuotoisella kehällä.

 

Moni meistä laittaa joulupuuroon mantelin, ei pähkinää, rusinaa tai leivän palaa. Manteli kantaakin vahvaa ja vanhaa symboliikkaa mukanaan. Manteli eli toiselta nimeltään vesica piscis, siis kalan rakko on symboli, jonka saamme yhdistämällä kaksi saman kokoista ympyrää toisiinsa. Merkki on tunnettu jo Intiassa, Mesopotamiassa ja Afrikassa ammoisista ajoista alkaen.

Kaksi ympyrää ovat olleet kuin kaksi maailmaa, jotka keskellä kohtaavat toisensa. Niissä kohtaa Jumalten ja ihmisten maailma. Jeesus mielletään kristinuskossa Jumalaksi ja ihmiseksi yhtä aikaa. Siten kuviosta tuli luonnollisesti Jeesus symboli. Malli on aivan mantelin muotoinen. mantelin siemen viittaa uuteen elämään, siltäkin osin se sopii Jeesuksen symboliksi.

Kirkastussunnuntain tapahtumaa kuvaavassa 1500-luvun Portugalilaisessa maalauksessa Jeesus ilmestyy Mooseksen ja Elian välissä Sebedeuksen pojille: Johannekselle ja Jaakobille sekä Pietarille. Siinäkin hänen pyhyyttään korostetaan säteilevällä mantelinmallisella kehällä.Kirkastussunnuntain tapahtumaa kuvaavassa 1500-luvun Portugalilaisessa maalauksessa Jeesus ilmestyy Mooseksen ja Jesajan välissä Sebedeuksen pojille: Johannekselle ja Jaakobille sekä Pietarille. Siinäkin hänen pyhyyttään korostetaan säteilevällä mantelinmallisella kehällä.

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi, siksi on luonnollista, että joulupuurosta etsitään juuri Jeesusta symboloivaa mantelia eikä mitä tahansa muuta symbolia.

HYVÄÄ JOULUA JA MAUKKAITA MANTELEITA!

Tässä kuvassa mantelinmuodolla korostetaan paikan pyhyyttä Nebo-vuorella eli Mooseksen vuorella Jordaniassa. Mantelin kehällä lukee paikan ylläpitäjien ja tukijoiden nimiä.

Myös ortodoksien ikoneissa käytetään mantelinkehää.

Kommentit (4)

Matti
1/4 | 

Kiitos huippu hienosta joulukalenterista. Taas katsoo maailmaa uusin silmin. Hyvää Joulua ja onnellista uuta vuotta!

Vierailija
2/4 | 

Tämä on ollut upein joulukalenteri ikinä: niin paljon kauniita kuvia, niin paljon kiinnostavaa tietoa! SUURKIITOS!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat