Kuvissa kiinnostaa usein se, mikä ei ole omaa arkielämää. Arkisempaa kuvaa tuskin voisi olla kuin traktori pellolla. Silloin, kun se ei näkymänä kuulu minun jokapäiväiseen elämääni, siitä tulee inspiroiva. Siihen varmasti perustuu monien nykyisten arjensankari televisio-ohjelmienkin suosio. Monessa maassa esitetään poliisien, palomiesten, rekkamiesten tai vaikkapa kalastajien elämää, kun he toimivat omassa arjessaan tehden töitä. Minä en juurikaan jaksa sellaista televisiosta seurata. Kaipaan käsikirjoitettua draamaa ja huolellista suunnittelua. Sen sijaan pysähtyneessä kuvassa, valokuvassa, joka kuvaa arkielämää, on sellaista mielikuvitustani kiihottavaa tarinaa, että jään mielelläni niitä katselemaan.

Pidän tämän kuva väreistä aivan valtavasti.  Rakennuksen pehmeät värit mukailevat maan sopusointuisia värejä. Harmonisessa, maanläheisessä taustassa on edessä vihreä traktori, joka vetää perässään punaista laitetta. Vastavärien voima on suuri ja energinen. Voimakkaat värit koneissa myös korostavat ihmisen läsnäoloa luonnossa.