Kirjoitukset avainsanalla Claude Monet

Impressionisti mestari Claude Monet maalasi teoksensa Amsterdamin Geldereskade talvella vuosien 1871 ja 1874 välisenä aikana. Teos sijaistee Bogotan taidemuseossa.

Teos pysäyttää helposti katselijan silmän. Jälleen kerran on hyvä jäädä katselemaan teosta vielä ensi ihastuksenkin jälkeen ja analysoida, miksi teos on niin kiehtova. Impressionisti kuvaavat pääasiallisesti valoa. Tässä valo on kiinnostava siksikin, ettei se ole energiaa antava ja helposti ihastuttava Välimerellinen kirkkaus. Valo on itse asiassa ankea pohjoisemman Euroopan valo. Värisävyt ovat ruskeaan taittavan harmaita. Kiinnostava valosta tulee voimakkaiden vesiheijastumien ansioista. Ne ovat tehdyt lyhyillä ja päättäväisillä, lähes valkeilla pensselinvedoilla. Hämärään peittyvä maisema saa syvyysulottuvuuden siten, että Monet on vaihdellut pitkittäin ja poikittain olevia aluksia vuorottain. Kaikkien kauimpana oleva maisema peittyy hämärään. Erotamme hämärästi kellotornin. Teoksen mielenkiintoa lisää, että sen katoamispiste ei ole keskellä, ja sinne ohjaavat rannan viivat eivät ole symmetrisiä. Oikean rannan viiva alkaa alempaa, vasemman keskemmältä teosta. Jos teoksen tarkkailupiste olisi keskellä teosta, se olisi kansakoulumaisen tylsä.

Tämä teos muistuttaa meitä jälleen kerran siitä, että ensimmäinen ja äärimmäisen tärkeä teoksen tekemisen vaihe on sen paikan valinta, mistä maalari maisemaa katselee. Mistä hän teoksensa rajaa? Seuraavaksi tekijän pitää valita sävyt, joiden varaan hän teoksensa rakentaa. Monet´n teoksessa kaikki näyttää hetkelliseltä, välähdyksenomaiselta, impressiolta. Teos on kuitenkin tarkkaan harkittu, ammattilaisen kokonaisuus. Taidemaalaus lähtee silmästä. Voidakseen maalata, pitää ensin nähdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1890-luvun lopulla impressionistimestari Claude Monet vetäytyi Pariisin kaupunkilaiselämästä ja sen kuvaamisesta maaseudulle Givernyyn rakennuttamaansa huvilaan. Hän maalasi sen pihalla olevaa lummeallasta lukemattomia kertoja. Hän kertoo lummeteoksissaan lyyrisen kauniisti todellisuudesta, joka on häilyvä ja herkkä kuin veden päällä kelluva lumme. Saman aiheen avulla kuvatessaan sitä lukuisina eri hetkinä, hän kuvaa myös omia tunteitaan: toisinaan intohimoisia, toisinaan, kuten tässä melankolisia. Monet teki yhteensä noin 250 eri versiota lummealtaastaan. Sillä hän todistaa vahvasti sitä, kuinka aiheen saman pysyessäkin, taiteilija voi sen saman aiheen avulla kuvata lukemattomia eri sanomia.  Hänen pensselinjälkensä on tässä ylimalkainen. Hänen teoksensa ennustaakin jo monia vuosikymmeniä myöhemmin alkavaa informaalia taidetta ja sen tyylikeinoja.

Kommentit (2)

Alankomaalainen
1/2 | 

Hei Liisa, kiitos taidejoulukalenterista. Jos joskus uudelleen teet sen, voisitko kiinnittää huomiota joulukuun 6. päivään, Nikon nimipäivään. Meillä Alankomaissa 5.12. on Sint Nicolaas'in syntymäpäivän aatto, jolloin jaetaan lahjoja kuten Suomessa jouluna. Jouluna ei perinteisesti tässä maassa jaeta lahjoja. Kuitenkin uudet virtaudet elävät ja nykyään molempia lahjanjakelupäiviä vietetään useissa perheissä. Luultavasti lahjapaljous jaetaan molempien päivien kesken. Googlaamalla löytyy lisää tietoa Sint Nicolaas'ista. Sitten toivoisin vielä kertomustasi ja selitystä Tapaninpäivästä. Muistan harmaasti jonkinlaisen taideteoksen Stephanista. En ole uskovainen tai uskonnollinen, vaan kiinnostunut taiteesta ja perinteistä.

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Olet oikeassa. Pyha Nikolaus olisi syyta muistaa. Ensikerralla. Espanjassa on siten sama, etta lahjoja ei ennen jaettu jouluna vaan loppiaisena. Nykyisin cahan molempina! Hyvaa adventin
aikaa!

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat