Kirjoitukset avainsanalla jeesus

Juan Camillo Uriben (1945-2005) Jeesuksen pyhä sydän teos on vuodelta 1973. Uriben teoksien sisältö on usein uskonnollinen ja samalla humoristinen. Hän leikkii varmuuden ja epävarmuuden, epäilyksen ja varmuuden sekä huumorin ja vakavuuden välimaastossa.

Hän käyttää rohkeasti kaikkia materiaaleja. Tässäkin, hän on yhdistänyt maalaukseen värillisiä, mainoksen kaltaisia valoja. Hän puhuu suoraan kliseillä ja kansanuskomuksen tavalla. Lähtökohtana ovat vakiintuneet katoliset kuvat, kuten Pyhän Sydämen Jeesuksen kuva. Kolumbialaisen taiteilijan teoksissa on samaa muotokieltä, kuin pop-taiteen isän Andy Warholin teoksissa. Niissä on kuitenkin aina yksi suuri ero. Warhol pilkkasi. Hän tyhjensi ikonit, kuten Maria Monroen kaikesta arvostaan. Uribe ei koskaan pilkkaa. Hän nauraa ja hän kansanomaistaan, mutta hän ei pilkkaa. Uriben nauru on hyväntahtoisempaa. Tässäkin teoksessa hän osoittaa meille joidenkin ihmisten tavan nähdä Jeesus. Se ei ole kovin korkeakirkollinen tapa. Hän maalaa Jeesuksen kasvot ja laittaa selvästi tälle ripsiväriä. Mutta samalla tavoinhan Jeesuksen kuvat ovat aina olleet siloteltuja, Ei Jeesuksella missään kuvissa ole ollut kainalo tai säärikarvoja. Kuinka pitkälle Jeesuksen muokkaamisen voi viedä, tuntuu taiteilija kysyvän meiltä? Mutta hän ei pilkkaa ei Jeesusta eikä heitä, jotka hänet näkevät tällaisena. Hän lähinnä toteaa. Jeesuksen voi nähdä näinkin. Tavallaan hän samalla tekee hyvin uskonnollista ja hyvää tarkoittavaa kuvaa. Jumala luonnollisesti näyttäytyy meille kaikille sellaisena, kuin me omista lähtökohdistamme hänet voimme nähdä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin pitkänäperjantaina kerronpa yhden pääsiäismuistoni. Olin teologiryhmän kera katselemassa pääsiäiskulkuetta Etelä-Italian Tarantossa. Ennen suurta kulkuetta menimme tutustumaan etnografiseen museoon. Siellä esitellään erinomaisen hyvin pääsiäiskulkueiden traditio ja kehitys. Meille tuli museota esittelemään museon johtajatar. Hän on asunut koko ikänsä Tarantossa ja luonnollisesti seurannut pääsiäiskulkueita koko ikänsä. Hän kertoi elävästi, kuvaavasti ja asiantuntevasti siitä, mitä me kohta näkisimme. Meille kaikille on varmasti tuttua, miten vanhat muistomme saattavat liikuttaa meitä, etenkin lapsuudesta nousevat muistot. Hän kertoi keinuvan liikkeen salaisuutta. Siinä poikansa menettänyttä Mariaa kantajat kuin heijaavat, samalla tavoin, kuin Maria on heijannut ja keinuttanut omaa poikaansa joka siis nyt on ristiinnaulittu. Sitä kertoessaan hän varmasti vahvasti eli kaikki elämänsä pääsiäiset ja kaikki näkemänsä kulkueet. Kesken kertomuksen hänen äänensä sortui ja näin hänen itkevän. Minä olen aina ollut myötäitkijä. Kaiken kaikkiaan itken äärimmäisen herkästi. Kun näen yhdenkään ihmisen itkevän, minullakin alkavat kyyneleet valua välittömästi silmistäni. Sen lisäksi halusin tietysti lohduttaa. Kun en muutakaan osannut, halasin museon johtajatarta. Minulla oli tarve myös sanoa jotain lohduttavaa, vaikka en tiennyt yhtään mitä sanoa. Niinpä paremman puutteessa sanoin: Älä itke. Ei se nyt niin kamalaa lopulta ollut, kun Jeesus kuoli. Siinä samassa tilannetta seuraavat teologit sanoivat: Liisa, sinä olet nyt juuri tainnut tajuta pääsiäisen ja kristinuskon merkityksen. Se on juuri tuo, ei se niin paha ole, kun Jeesus kuoli, päinvastoin.

Itku muuttui nauruksi. Niin käyköön teillekin tänä pääsiäisenä!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Pääsiäisen kunniaksi valitsin myös kuvakeskiviikon kuvaksi uskonnollisaiheisen. Kuva on kotipaikkakuntani kulkueesta. Uskonnolliset kulkueet ovat täysin verrattavissa mielenosoituskulkueisiin. Niissä ihmiset haluavat tuoda mielipiteensä julkisesti ja voimakkaasti esille. Kuvassa on minusta erityisen onnistunutta, kuinka Madonnan kruunun takaa näkyy puhdas ja kirkas taivas. Liikuttavat ovat myös Jeesukselle neulotut kultaiset tossut ja se, kuinka niistä pilkistää varpaat kärjestä. Kuva on kaunis, herkkä ja liikuttava.  

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Giovanni  Benedetto Castiglione (1609 – 1664) tuli tunnetuksi nimellä Grechetto. Hänen maalauksensa on ajalleen tyypillinen esitys Jeesuksen syntymästä. Se on täynnä kristinuskoon liittyvää symboliikkaa. Jo värimaailma on luoti kertomaan pelastushistoriallista sanomaa. Marian vaatteiden punainen on kärsimyksen väri ja sinisen taivaan kuningattaren väri. Jeesuksen ympärillä oleva valkea liina muistuttaa viattomuudesta ja samalla käärinliinasta. Jeesus makaa oljilla, jotka muistuttavat kuolemasta, ehtoollisleivästä ja vaatimattomuudesta.

Taivaalla Jeesuksen syntymää juhlivat enkelit. Yksi heistä pitää kädessään öljyastiaa. Se kertoo meille, että kuningas on syntynyt. Nimenomaan kuninkaat voideltiin. Toinen heiluttaa suitsukeastiaa. Suitsuke on henkimaailman symboli ja yleinen lahja jumalalle. Kansanuskomusten mukaan Jumala tuoksuu hyvälle, paholaiset rikille ja happamalle.

Tuomaan lapsievankeliumina tunnettu apokryfikirja mainitsee, että Jeesuksen seimeä lämmittivät vain aasi ja härkä. Molemmat ovat symbolisia eläimiä. Rauhanruhtinas ratsastaa aasilla, ei hevosella. Hevosella käytiin sotaa. Sen lisäksi jo Vanhassa Testamentissa oli ennustettu, että messias sapuu aasilla ratsastaen. Härkä on uhrieläin ja viittaa kuolemaan. Niinpä näiden kahden eläimen avulla on kerrottu jo, että tästä lapsesta tulee sekä messias että uhri.

Tässäkin kuvassa Joosef, adoptioisä on hieman syrjässä. Hän todistaa ihmettä.

Italiassa Orvieton tuomiokirkon julkisivussa on tyypillinen esitys ylösnousseesta Kristuksesta valtaistuimellaan. Siinä Kristus on kehystetty mantelinmuotoisella kehällä.

 

Moni meistä laittaa joulupuuroon mantelin, ei pähkinää, rusinaa tai leivän palaa. Manteli kantaakin vahvaa ja vanhaa symboliikkaa mukanaan. Manteli eli toiselta nimeltään vesica piscis, siis kalan rakko on symboli, jonka saamme yhdistämällä kaksi saman kokoista ympyrää toisiinsa. Merkki on tunnettu jo Intiassa, Mesopotamiassa ja Afrikassa ammoisista ajoista alkaen.

Kaksi ympyrää ovat olleet kuin kaksi maailmaa, jotka keskellä kohtaavat toisensa. Niissä kohtaa Jumalten ja ihmisten maailma. Jeesus mielletään kristinuskossa Jumalaksi ja ihmiseksi yhtä aikaa. Siten kuviosta tuli luonnollisesti Jeesus symboli. Malli on aivan mantelin muotoinen. mantelin siemen viittaa uuteen elämään, siltäkin osin se sopii Jeesuksen symboliksi.

Kirkastussunnuntain tapahtumaa kuvaavassa 1500-luvun Portugalilaisessa maalauksessa Jeesus ilmestyy Mooseksen ja Elian välissä Sebedeuksen pojille: Johannekselle ja Jaakobille sekä Pietarille. Siinäkin hänen pyhyyttään korostetaan säteilevällä mantelinmallisella kehällä.Kirkastussunnuntain tapahtumaa kuvaavassa 1500-luvun Portugalilaisessa maalauksessa Jeesus ilmestyy Mooseksen ja Jesajan välissä Sebedeuksen pojille: Johannekselle ja Jaakobille sekä Pietarille. Siinäkin hänen pyhyyttään korostetaan säteilevällä mantelinmallisella kehällä.

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi, siksi on luonnollista, että joulupuurosta etsitään juuri Jeesusta symboloivaa mantelia eikä mitä tahansa muuta symbolia.

HYVÄÄ JOULUA JA MAUKKAITA MANTELEITA!

Tässä kuvassa mantelinmuodolla korostetaan paikan pyhyyttä Nebo-vuorella eli Mooseksen vuorella Jordaniassa. Mantelin kehällä lukee paikan ylläpitäjien ja tukijoiden nimiä.

Myös ortodoksien ikoneissa käytetään mantelinkehää.

Kommentit (4)

Matti
1/4 | 

Kiitos huippu hienosta joulukalenterista. Taas katsoo maailmaa uusin silmin. Hyvää Joulua ja onnellista uuta vuotta!

Vierailija
2/4 | 

Tämä on ollut upein joulukalenteri ikinä: niin paljon kauniita kuvia, niin paljon kiinnostavaa tietoa! SUURKIITOS!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat