Kirjoitukset avainsanalla Mosaiikki

Kun Antiikin Rooman valtakunta hajoaa kahtia Itäiseen keisarikuntaan, jota myöhemmin kutsutaan Bysantiksi ja läntiseen, ottaa vauras Itäinen puli johtoaseman politiikassa, kulttuurissa, taloudessa sekä taiteessa. Sen pääkaupunki on kukoistava Konstantinopoli. Se on Idässä. On siis luonnollista, että Lähi-Idän taiten vaikutus siellä tehtävään taiteeseen on suuri. Jumala on valo ja valo on kultaa, on yksi leimaa antavia piirteitä bysanttilaiselle taiteelle. Yksi Bysantin suosimia tekniikoita on mosaiikki tekniikka. Bysantissa mosaiikit tehdään kuitenkin erilaisella tekniikalla, kuin jo edellisinä päivinä esitelty suora mosaiikki. Mosaiikit tehdään pajassa negatiivina kipsiin. Sitten ne siirretään levyinä paikalle, kuten tässä Sisiliassa sijaitsevaan Monrealin-kirkkoon. Siellä ne laitetaan laastiin ja lopulta kipsi hakataan pois, niin, että mosaiikki saadaan näkyviin. Bysantin vaikutus on tosiaan suuri. Tämäkin Pyhää Johannesta kuvaava mosaiikki löytyy Palermon läheltä.

Bysantti ei hae realismia, se suorastaan välttää sitä. Bysantin taiteen ihanne on tehdä majesteetillista ja hieman arjesta etäännyttävääkin estetiikkaa. Johannes Kastaja erämaassa asuvana askeettina erottuu helposti takkuisen tukkapehkonsa kanssa muista kirkkoa koristavista pyhistä. Puvun laskokset evät ole luonnolliset. Kulmakarvat ovat koristeelliset eivät oikean ihmisen kulmakarvat. Bysantin ajan teoksia ei kuitenkaan pidä arvostella odottamalla niiltä luonnollisuutta. Ne tavoittelevat majesteetillista ja ylhäistä harmoniaa. Tässä teoksessa on onnistuttu siinä tavoitteessa erinomaisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rooman valtakunta oli suunnattoman suuri. Se takasi sen, että monenlaisia ja värisiä kiviä oli saatavilla mosaiikkitöitä varten. Antiikin roomalaisista voidaan sanoa, että he kehittivät mosaiikkitaiteen aivan huippuunsa. Eri värisillä ja sävyisillä mosaiikkikiven palasilla he saattoivat tehdä jopa varjostuksia ja suurenmoisia yksityiskohtia.

Tässä mosaiikissa on kuvattuna hedelmällisyyden jumala. Tällaisia kuvia saatettiin käyttää muun muassa makuuhuoneen koristeena tuomassa lapsionnea taloon. Hedelmällisyys ei toki viittaa vain ihmisten lapsimäärän kasvuun. Mosaiikissa on kuvattuna kukkia, vasemmalla puolella on taas rakastunut lintupariskunta. Jumalan sylissä on liina, jossa on kuvattuna luonnon antimia, kuten hedelmiä. Värit ovat jopa hämmästyttävän kirkkaita. Mosaiikin etu onkin siinä, että sen värit eivät haalistu. Kivihän on läpeensä sen värinen kuin on. Mosaiikkikivi voi pölyyntyä, mutta se ei menetä väriään.

Roomalaiset tekivät mosaiikkinsa suoralla tekniikalla ja ryhmätyönä. Tämä tarkoittaa sitä, että mosaiikki tehtiin suoraan paikalleen. Edellä kulki käsityöläinen, joka levitti laastin paikoilleen. Hänen jälkeensä tuli seuraava, joka piirsi ääriviivat, sitten tulivat he, jotka maalasivat värin laastille ja lopulta he, jotka valmiiksi leikatuista ja lajitelluista kivistä asettelivat palat paikoilleen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Antiikin kreikkalaiset kehittävät mosaiikkitekniikkaa tuodakseen estetiikan ja kauneuden sekä koristelun myös arjen tiloihin. Mosaiikki tekniikka on nähty enne kreikkalaisia jo Urin maalla ja sumereilla noin 3000 eKr. Kreikassa mosaiikeilla aloitetaan kattamaan maalattioita noin 500 eKr. Kreikkalaisilla ei vielä ollut niin suurta värikarttaa käytössään kuin myöhemmin Roomalaisilla. Sen sijana tekniikka heillä oli hyvin hallussa. Mosaiikkipalaset ovat tasaisen kokoisia. Yksinkertaisimmillaan kreikkalaiset mosaiikkimestarit käyttivät vain valkeaa ja mustaa kiveä, kuten tässä kuvassa. Kuvio on tehty geometrisella toistolla kehystämän talon lattian reunoja. Kuvio muodostuu kahdesta meanderista, jotka lomittuvat hienosti toisiinsa. Meanderi tarkoittaa paitsi mutkikasta jokea, myös symbolisesti hedelmällisyyttä. Joen varrella oli hedelmällistä maata. Tässä Meanderi on tehty ristikkäin vastaavan meanderi kuvion kanssa. Siten on saatu aikaan svastica tyyppinen kuvio (=hakaristi kuvio). Se on tässä toivottamassa hyvää talolle, hieman samaan tapaan kuin uudelle talolle viedään suolaa ja leipää, jotta ne eivät koskaan loppuisi. Meandereiden välissä on neliö, jonka sisällä on neljäkäs ja sen sisällä vielä aivan keskellä valkea yksi mosaiikkikivi. Neljäkäs viittaa kuolemattomuuteen. Kristinuskon levitessä siitä tulee Kristuksen haudan symboli. Siitähän siinäkin on kyse, kuolemattomuudesta. Neljäkkään keskellä oleva yksi valkea kivi näyttää viittaavan yhteyteen kahden maailman välillä. Se on kuin ikkuna tästä kuolevien maailmasta kuolemattomien maailmaan. Tässä kreikkalaisessa mosaiikkilattiassa näemme yhden historiallisen käyttötarkoituksen, joka taiteella on ollut. Se toimii maagisen taiteen tapaan: tuomassa hyvää ja maagista suojelua: hedelmällisyyttä sekä ikuisuutta taloon, jonka lattiassa kuvio on ollut.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Jordanian Monte Nebolla olevassa ortodoksikirkossa oleva lattiamosaiikki on valtava. Yksi osa siitä esittää Jeesuksen kastetta. Johannes Kastaja noudattaa tarkasti yleistä tapaa kuvata häntä kamelintaljassaan ja takkutukkaisena. Piikkiset pensaat muistuttavat jatkumosta Vanhasta Testamentista alkaen. Ne ovat viittaksia Mooseksen palavaan pensaaseen. Johannes oli profeetta samoin kuin Mooses.

Jordan virran veteen on saatu mosaiikeillakin veden tuntu. Kalojakin siihen on kuvattu. Tämän teoksen persoonallisuus tulee tavasta kuvata Jeesus ristinmallisen lautan päällä. Se muistuttaa tulevasta ristinkuolemasta. Ristin alla on neljä käärmettä. Käärmeet ovat tässä perisynnin symboli. Jeesus on kuvattu tallomassa ristinkuolemansa kautta perisynnin jalkoihinsa..

Ylhäältä hänen ylleen laskeutuu Pyhä henki valkean kyyhkysen hahmossa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on vanhasta pakanataiteesta jäänyt tapa kuvata virtaa joenjumaluutena. Pienikokoinen ihmisen hahmo veden päällä on Jordanjoen persofinikaatio, joen henki.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat