Antiikin Egyptin ajalla taide kehittyy hienostuneeksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Egyptiläisille on tyypillistä yhdistää reliefi eli kohokuva maalaukseen. Tässä kohokuvassa esitetään faaraoparia, joille palvelija tarjoilee. Kuninkaallinen peri istuu. Kuva kertoo paljon omasta ajastaan. Naiset olivat enemmän sisällä, miehet ulkona, Siitä johtuu, että miehet maalattiin tummemmalla värillä ja naiset vaaleammalla. Miehet olivat päivettyneempiä. Faaraolta on väri lohkeillut, joten hänellä on vain käsivarsi ja jalat tummemmat. Palvelija on mies ja hänessä on väri säilynyt hyvin. Faaraon puolisolla on peruukki päässään, faaraolla on vaatimaton, ei suuri rituaalitarkoitukseen tehty, faaraon päähine. Tässä vaatimattomassakin versiossa erottuu kaksi päähinettä punainen ja valkea. Egyptin alueella oli esihistoriallisella ajalla kaksi valtakuntaa: ylä ja ala -Egypti. Faaraot hallitsivat molempia alueita, siksi heillä oli kaksi hallitsijan päähinettä, molemmille valtakunnille omansa.

Egyptiläiset eivät vielä osaa lyhennyksen taitoa. Se vaikuttaa heidän tapaansa etsiä tarkastelukulmia kuvaamaansa. Esimerkiksi jalkaterän kuvaaminen edestäpäin ilman lyhennystä ei onnistu. Egyptiläinen kuvaakin aina jalkaterät sivulta. Samoin jalat on kuvattu molemmat. Se, että jalat ovat askeltamassa tai lomittain myös istujilla kertoo, että he ovat elossa. Jos jalat ovat aivan vierekkäin niin että sivulta näkyy vain yksi jalka toisen ollessa täysin sen takana, on merkki siitä, että kyseinen ihminen on jo kuollut. Hän ei ota enää askelta kohden tuonpuoleista. Jalkojen muoto ja tarkoitus tulee paremmin esiin sivulta kuvattaessa. Tilanne on päinvastainen kuvattaessa kehon keskiosaa ja olkapäitä. Ne kannattaa kuvata edestäpäin. Siten kehon malli, olkapäät ja molemmat kädet saadaan kuvaan mukaan. Niin tässä on tehty. Kasvot kuvataan profiiliin. Siten saadaan paremmin näkyviin nenä, leuan kaari ja kasvojen muoto yleensäkin. Silmää ei sen sijaan kannata kuvata sivulta, se ei näy siten kunnolla. Niinpä tarkoituksenmukaisuutta hakeva egyptiläinen laittaa silmän ohimolle ja kuvaa sen suoraan edestäpäin. Egyptiläinen taiteilija etsiessään tarkoituksenmukaisia muotioja tulee luoneeksi kattavasti kolmiulotteisen todellisuuden. Egyptiläiset teokset ovatkin kiinnostavia tutkimuksia tarkastelupisteistä ja kolmiulotteista maailmasta.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat