
Kenenkään ihmisen ei tarvitse alistua epäinhimilliseen kohteluun tai vähättelyyn. Se on selvää. Mielestäni kaikkien tarvitsisi kyllä edes yrittää käyttäytyä toisiaan huomioiden.
Olen huomannut törmääväni liian usein ja yhä enenevässä määrin sanontaan: Ei mun tartte… Sillä perustellaan huonoa käytöstä, täydellistä välinpitämättömyyttä ja suoranaista itsekkyyttä. Hyvin usein kuulen sitä juuri oman ikäisteni, yli 50-vuotiaiden suusta. Sitä edeltää usein vielä typerämpi. Kun olen jo tullut tämän ikäiseksi, niin enää mun ei tartte… Kyllä yli 50-vuotiaan tarvitsee osata ottaa huomioon muut ihmiset aivan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin. Ei ikääntyminen ole mikään ansio, joka oikeuttaa itsekkyyteen ja epäkohteliaisuuteen tai välinpitämättömyyteen. Kun näihin vielä lisää: olen tehnyt ikäni töitä, niin enää mun ei tartte…, on minusta katastrofi valmis.
Kaikkien ihmisten, jotka pystyvät ja saavat töitä kuuluu tehdä töitä. Ei töiden tekeminen voi olla tekosyy itsekkyydelle. Noin pääosin me kaikki ihmiset teemme töitä. On selvää, että oma ammattiylpeys nousee työkokemuksen myötä, samoin omanarvontunto. Tämä on normaalia ja hyväksyttävää, kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa.
Nuoremman polven suusta olen kuullut vastaavia ajatuksia hieman modernimmalla kielellä: en haluu tehdä mitään hapokasta, siis kurjaa, tylsää tai ikävää. Sekään ei pidä paikkaansa. Elämä on hienoa ja ainutkertaista, mutta se ei ole pelkkää juhlaa. Ihan joka ikisen meistä on joskus tehtävä, jotain kurjaa ja tylsää. Meidän on myös kyettävä elämään toisia ihmisiä huomioiden. Ei ole mahdollista ajatella, että juuri minä olisin tärkeämpi ja ainutkertaisempi kuin kukaan muukaan. Ei mun tartte raja, kulkee juuri siinä, missä toisen ihmisen ei mun tartte alkaa.
Kenenkään ei tarvitse lukea tätä blogia, mutta niille, jotka satuitte lukemaan, niin ihan kaikkien meidän kyllä tarttee…
1) Suhtautua kunnioittavasti kanssaihmisiin
2) Olla kohtelias
3) Yrittää ymmärtää lähimmäistä
4) Ajatella myös muita kuin itseään
5) Yrittää elää sivistyneesti
6) Muistaa, että oma vapaus päättyy siihen, mistä toisen vapaus alkaa
7) Olla sälyttämättä vastuuta omista teoistaan toisen niskoille
8) Kyetä antamaan ja saamaan anteeksi
9) Pystyä arvioimaan omia tekojaan myös muiden näkökulmasta käsin
10) Ajatella yhteistä etua vähintään yhtä usein kuin omaansa
Tekemällä toisin elämästämme tulee lopulta sietämätöntä, myös omastamme.