Kirjoitukset avainsanalla laskiaispulla

Laskiaisen suomalainen nimi yhdistettynä pulkka- ja liukumäkiin saa helposti unohtamaan laskiaisriehan merkityksen. Sana karnevaali kuvaa sitä paremmin. Karnevaali-sanan alkuperästä on kolmekin teoriaa, jokainen yhtä kuvaava. Currus Navalis viittaa tyypillisiin karnevaalikulkueiden kärryihin. Carmen levare on viittaus lauluihin. Tunnetuin versio lienee johdetaan ilmaisusta Carnem levare (Tosiaan vain yhden kirjaimen ero edelliseen) eli liha otetaan pois. Laskeutumisesta paastoonhan siinä onkin kyse. Kukin arvaus sanan alkuperästä kertoo karnevaalista jotain oleellista.

Kyse on riehasta ja iloisesta tapahtumasta, niinpä päätin riehaantua minäkin ja kirjoittaa muutamia ehkä yllättäviäkin karnevaalitarinoita.

Karnevaalinaamioilla on pitkä historia. Naamiot periytyvät jo pakanalliselta ajalta. Niillä alun perin karkotettiin pahoja henkiä kevääseen ja kevään alkuun liittyvissä juhlallisuuksissa. Kristinuskon levitessä Eurooppaan naamiot jäivät lopulta huvittelun ja teatterin käyttöön. Venetsiassa sitten osattiinkin huvitella. Kun Venetsian Meritasavalta eli dekadenssinsa vääjäämätöntä aikaa 1700-luvulla, karnevaali rieha kesti jo puolet vuodesta. Venetsia halusi kaatua juhlien.

Mietitäänpä sitä kaikkien suosikkia eli ruokaa? 1279 vuodelta meille on jäänyt teksti, joka mainitsee Bolognan karnevaalin Porsas juhlana. 1500-luvulla Roomalaisen vanhan aatelisperheen Colonna-perheen tiedetään heitelleen rahvaalle ruokaa palatsinsa ikkunoista. Palatsi sijaistee yhä Via Corson Rooman pääkadun varrella. Tuskin sinne kuitenkaan kannattaa seisomaan mennä herkkupalojen toivossa laskiaisenakaan. Melkeinpä kaikkialla maailmassa syödään rasvaisia ja sokerisia ruokia karnevaalina.

 

Suomi ei ole poikkeus. Meillähän syödään laskiaispullaa. Mutta ethän tänä vuonna unohda lasagnea? Lasagne, joka on alun perin kehitetty toki Bolognassa, sai suuren suosion, kun Napolilaiset lisäsivät siihen rasvaista lihaa ja ottivat sen karnevaaliruoakseen.

Tai miltäpä maistuisi karnevaali pizza? Sellainen on ihan oikeasti olemassa. Se on tyypillinen Sorrenton alueelle. Jos innostuit ja haluat yllättää läheisesi niin tässä siihen reseptikin. Vielä ehdit valmistaa sen.

200 gr vehnäjauhoja, 3 kananmunaa, 200 gr voita, 3 lusikallista Parmesan-juustoa, 300 gr mozzarellaa tai provolone juustoa, 300 gr ricotta tuorejuustoa, 300 gr makkaraa

Tee taikina voista ja jauhoista. Laittakaa saviseen paistoastiaan ricotta tuorejuusto ja sulattakaa se huolella käyttäen puulusikka /lastaa, lisätkää munat, parmesan-juusto sekä paloiksi leikelty provolone juusto tai mozzarella. Sulattakaa hieman ja lisätkää paloiksi leikelty makkara. Makkara täytyy joko paistaa hieman etukäteen tai laittaa aivan ohuiksi siivuksi, ettei se jää raa´aksi.

Voidelkaa uunilevy voilla. Levittäkää siihen puolet taikinasta. Laittakaa päälle tekemänne täyte. Laittakaa toinen taikinan puolikas kanneksi. Kostuttakaa oliiviöljyllä ja voidelkaa kanamunalla päältä. Paistakaa miedossa lämpötilassa noin tunti. Tällä varmasti pärjää pääsiäiseen ja suklaamuniin saakka.

Renessanssiaikana karevaaleihin tuli mukaan hienostuneempia muotoja musiikista ja teatterista. Mutta toki suomalaisetkin ovat osanneet. Kuinka moni muistaa taiteilija Hugo Simbergin karnevaalipilaa, kun hän asui Firenzessä? Hän maalasi itsensä mustaksi ja huitoi sutinsa kanssa niin paljon, että päätyi Firenzeläiseen putkaan.

Kirjailija Goethe käytyään monien maiden karnevaaleja ihailemassa osui varmasti asian ytimeen sanoessaan: Karnevaali ei ole juhla, joka tarjoutuu kansalle. Se on juhla, jonka kansa tarjoaa itselleen. Tarjoa sinäkin itsellesi hyvä laskiainen.

Toivottaa, Liisa

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat