Kirjoitukset avainsanalla arkkitehtuuri

Kuvassa on yksityiskohta Torinossa olevan rakennuksen julkisivusta. On oikeastaan sääli, että näin kaunis, harmoninen ja elegantti rakennuksen osa saa harvoin huomioita. Se on monta metriä ihmisen katseen yläpuolella oleva pieni alue osana  suurta rakennusta. Harva kulkija edes nostaa katsettaan riittävän ylös, nähdäkseen tämän. Silloinkin, kun sen näkee, se tahtoo hukkua suuren julkisivun muihin yksityiskohtiin. Valokuvaus on mainio keino saada huomiomme yksityiskohtien kauneuteen. Valokuvan avulla osaamme arvostaa sellaista, mikä muutoin olisi tuomittu jäämään ilman huomiota.

Tämä kyseinen yksityiskohta saa minut rauhoittumaan. Sen elegantit mittasuhteet ovat lepoa silmälle sekä mielelle. Harmonialla on tosiaan kyky rauhoittaa levoton mieli.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Usein kaupungilla kävellessämme keskitymme enemmän jalkoihimme kuin näkymiin ylempänä. Maksaa kuitenkin vaivan välillä pysähtyä ja lumoutua arkkitehtuurista. Etenkin hieman vanhempien rakennusten julkisivut ovat huolella suunnitellut. Niissä on kauniita yksityiskohtia ja usein, kuten tässäkin lumoava rytmi. Julkisivuja voi todella kuunnella silmillään. Mikä on se musiikki, jonka siinä kuulet tässä? Onko se mahtavaa oopperaa vaiko hiljaisempaa kamarimusiikkia?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Arkkitehti Gehryn suunnittelema rakennus Bilbaoon, Guggenheim-säätiön kokoelmille on noussut jälkiteollisen rakentamisen symboliksi.

Olemme siirtyneet jälkiteolliseen aikaan oikeastaan jo 1980-luvulla. Se on valtava vallankumous. Minua jaksaa hämmästyttää, kuinka me kaikki ihmiset kuitenkin yhä jumitamme teollisen ajan järjestelmissä. Jälkiteollinen aika on tietomaailman ja informaatiotekniikan aikaa. Periaatteessa meillä on kaikki rakenteet valmiina uudenlaiseen hallitsemiseen, rakentamiseen, sotimiseen ja elämiseen yleensäkin. Silti me emme ole siirtyneet niihin kuin osittain. Informaatiotekniikan avulla olisi täysin mahdollista hoitaa yhteiset asiat vaikuttamalla suoraan ilman edustuksellista parlamentarismia eli nykyisenkaltaista politiikkaa, eduskuntaa ja puolueita.

Sotien käyminen on huomattavasti tehokkaampaa ilman perinteisiä aseita. Naps ja sähköt pois. Se on siinä.

Pankkilaitoksia ja rahaa sellaisenaan ei tarvita enää lainkaan. Silti bitcoinit ovat edelleen marginaali ilmiö.

Sen sijaan, että me ottaisimme hyödyn jälkiteollisuudesta, tuntuu, että me otamme siitä vain haitat. Me minimoimme inhimillisyytemme, vaikka tekniikka antaisi mahdollisuuden myös sen maksimointiin.

Cesar Pellin suunnittelema tornitalo Bilbaon kaupunkiin on yksinkertaisuudessaan komea.

Olen miettinyt asiaa paljon. Epäilyni on, että normaalin uuden pelon asemesta takana on muutakin. Informaatiotekniikka muka tuodaan meille kaikille ja meidät jopa pakotetaan siihen, mutta valtaa pitävät rakenteet, juuri pitääkseen vallan harvojen käsissä ei halua todellista vaikuttamista uuden teknologian kautta. Jälkiteollisen muutoksen kautta minusta tuntuu, että minua ja kanssa kansalaisia pidetään lähinnä kauhun ja pelon vallassa sen sijaan, että sillä tietoisesti helpotettaisiin minun elämääni ja lisättäisiin omia vaikuttamisen mahdollisuuksiani.

Luonteeltani optimistisuuteen taipuvaisena haluan kuitenkin miettiä jo tapahtuneita positiivisia muutoksia.. Yksi niistä on ehdottomasti jälkiteollisen rakentamisen aalto. Jälkiteollisuus on tehnyt kaupungeista paremmin hengitettäviä ja helpommin liikuttavia. Uusi tekniikka on mahdollistanut myös aivan uudenlaisen tavan suunnitella ja rakentaa. Jo suunnitteluvaiheessa arkkitehti voi pyörittää tekeillä olevaa rakennusta kaikista kulmista. Kokonaisuuden hallinta on helpompaa. Lopputulokset ovatkin päätä huimaavan kauniita.

Madridilaisen sillan rakenteet tuovat silmäniloa.

Ihailen uusien rakennusten kauneutta. Se ei tarkoita, että halveksuisin vanhaa. Mielestäni jälkiteollisessa kaupungissa uusi ja vanha voivat elää loistavalla tavalla rinnakkain. Espanja on yksi jälkiteollisen rakentamisen suuria keskuksia sekä uudenlaisen kaupunkiajattelun kehittäjiä. Toki Berliini, johon puretun muurin ja rakentamattoman ansiosta jäi keskelle kaupunkia paljon tyhjää tilaa, on ollut myös loistava mahdollisuus uudelle kaupunkisuunnittelulle.

Barcellonassa rakennettiin kokonainen kaupunginosa jälkiteolliseen tyyliin.

Minkälainen olisi sinusta uudenajan ihannekaupunki? Tällä kertaa kuvina on kauniita jälkiteollisia rakenteita Euroopasta. Hengen temppeleitä, kuten monista näistä rakennuksista voi sanoa. Osaan kuvitella, kuinka 1100-luvun ihmisestä on tuntunut samalta astua goottilaisen kirkkoon, kuin meistä tämän ajan ihmisitä on astuessamme näihin mielikuvituksen riemuvoittoihin.

Amsterdamista löytyy värikylläisiä ratkaisuja.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat