Pier Domenico di Montepulcianon 1400-luvun alussa maalaamassa Armon neitsyt Maria teoksessa katsoja kiinnittää huomionsa helposti siihen, kuinka Neitsyt pitelee Jeesus-lasta sylissään. Jeesus on äitinsä sylissä kovin kevyesti. Hän ei ole tukea kaipaava lapsi vaan kädet levällään ihmisiä vastaanottava Jumalan poika. Armon Madonna kuvataan, kuten tässä suojaamassa ihmisiä viitallaan. Marian viitan suojaan ovat päässeet kaikki. Erotamme joukossa aatelisia, talonpoikia, kirkonmiehiä ja kuninkaallisia. Aivan etualalla erottuvat teoksen tilaajat veljeskunnan jäsenet. Veljeskunta on maallikoista koostuva kristillinen kerho. 1400-luvulla useimmat pohjasivat kiltoihin, Jokaisella killalla oli oma kerhonsa. Ne huolehtivat myös sosiaalityöstä. Kukin kilta huolehti oman kiltansa sairaista, orvoista ja leskistä. He peittivät usein kasvonsa, kuten tässäkin. Syys siihen oli vaatimattomuus. Kun he auttoivat, he eivät halunnet, että autettava jää kiitollisuuden velkaa heille vaan Jumalalle. Kun he peittivät kasvonsa, autettava ei tiennyt, kuka häntä oli auttanut. Kiitos siis meni Jumalalle. Tässä teoksessa näemme, että tämän veljeskunnan tapoihin on kuulunut itsensä ruoskiminen katumusharjoituksena. Näemme heidän selkänsä olevan vereslihalla ruoskimisesta. Sanoma teoksella näyttää siis olevan katumuksen kautta osalliseksi armosta.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat