Kirjoitukset avainsanalla hedelmällisyys

Antiikin kreikkalaiset kehittävät mosaiikkitekniikkaa tuodakseen estetiikan ja kauneuden sekä koristelun myös arjen tiloihin. Mosaiikki tekniikka on nähty enne kreikkalaisia jo Urin maalla ja sumereilla noin 3000 eKr. Kreikassa mosaiikeilla aloitetaan kattamaan maalattioita noin 500 eKr. Kreikkalaisilla ei vielä ollut niin suurta värikarttaa käytössään kuin myöhemmin Roomalaisilla. Sen sijana tekniikka heillä oli hyvin hallussa. Mosaiikkipalaset ovat tasaisen kokoisia. Yksinkertaisimmillaan kreikkalaiset mosaiikkimestarit käyttivät vain valkeaa ja mustaa kiveä, kuten tässä kuvassa. Kuvio on tehty geometrisella toistolla kehystämän talon lattian reunoja. Kuvio muodostuu kahdesta meanderista, jotka lomittuvat hienosti toisiinsa. Meanderi tarkoittaa paitsi mutkikasta jokea, myös symbolisesti hedelmällisyyttä. Joen varrella oli hedelmällistä maata. Tässä Meanderi on tehty ristikkäin vastaavan meanderi kuvion kanssa. Siten on saatu aikaan svastica tyyppinen kuvio (=hakaristi kuvio). Se on tässä toivottamassa hyvää talolle, hieman samaan tapaan kuin uudelle talolle viedään suolaa ja leipää, jotta ne eivät koskaan loppuisi. Meandereiden välissä on neliö, jonka sisällä on neljäkäs ja sen sisällä vielä aivan keskellä valkea yksi mosaiikkikivi. Neljäkäs viittaa kuolemattomuuteen. Kristinuskon levitessä siitä tulee Kristuksen haudan symboli. Siitähän siinäkin on kyse, kuolemattomuudesta. Neljäkkään keskellä oleva yksi valkea kivi näyttää viittaavan yhteyteen kahden maailman välillä. Se on kuin ikkuna tästä kuolevien maailmasta kuolemattomien maailmaan. Tässä kreikkalaisessa mosaiikkilattiassa näemme yhden historiallisen käyttötarkoituksen, joka taiteella on ollut. Se toimii maagisen taiteen tapaan: tuomassa hyvää ja maagista suojelua: hedelmällisyyttä sekä ikuisuutta taloon, jonka lattiassa kuvio on ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Patsaita ihminen alkoi tekemään tietojemme mukaan noin 35.000 vuotta sitten. Varhaisimmat patsaat ovat pienikokoisia. Ne kuvaavat maaäitiä. Maaäiti patsaita tehtiin paljon ja useissa kulttuureissa aina 11.000 vuotta e.Kr saakka. Varhainen ihminen ei ymmärtänyt juurikaan biologiasta. He näkivät lasten syntyvän. Samaan tapaan he näkivät, kuinka luonto joka kevät synnyttää kasvillisuuden uudelleen. On luonnollista, että he mielsivät maan kuin suuren äidin kohduksi. Maaäiti kultti on ollut laajalle levinnyt ja se inspiroi taiteilijoita tekemään pyhiin rituaaleihin ja ehkä myös suojelemaan ihmisiä maaäidin kuvia. Siten maaäiti saatiin konkreettiseksi, helpommin ymmärrettäväksi. Taiteen yksi tehtävistä on kautta aikain ollut juuri käsittämättömän materialisoiminen. Tässä maaäiti patsaassa näemme kuinka hedelmällisyyttä korostettiin kuvaamalla leveätä lantiota, paksuhkoja reisiä sekä lapsiaan ruokkivat rinnat. Taiteilija on huolehtinut tarkkaan myös patsaan esteettisistä arvoista käyttämällä värejä ja tekemällä naisen hahmon hiukset huolella.

Kommentit (4)

Liisa Väisänen
Liittynyt15.2.2016

Alushousuja alkoivat naiset kayttamaan yleisesti vasta 1800-luvulla. Ne varsinaisessa alushousumielessa kehiteltiin Kuningata Catarina de Medicille 1500-luvulla, mutta olivat harvojen ylellisyytta. Sen sijaan pikkuisia housuja, ei niinkaan alushousuina siis asun alla, mutta esim kylpemiseen, on ollut varhemmin. Roomanajalta on jopa mosaiikkeja, jpssa naisilla on bikinit, siis myos ylaosa kylpylassa. Nsmakinnovat ehka enemman pikkuhousut kuin alushousut ja naita on ollut. Naisilla on ollut kuukautisiakin aina, eika sen veren ihan jalkoja pitkin annettu valua.

Liisa Vaisanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Egyptiläinen hedelmällisyyden jumalatarpatsas on varmasti ollut aikoinaan paitsi taide- niin ehkä enemmänkin taikakäytössä. Sitä on käytetty juuri siihen, mitä sen nimi lupaa eli tuomaan hedelmällisyyttä. Teos on tehty noin 1000 eKr. Teos kertoo meille paljonkin omasta ajastaan, jos haluamme ja jaksamme kuunnella sitä silmillämme.

Se kertoo aikansa tavoista ja käsityksistä, sekä esteettisestä ihanteesta. Nukella on peruukki päässään. Egyptiläisillä oli tapana ajella päänsä kaljuksi. Se esti syöpäläisiä. Hiuksia silti pidettiin esteettisesti kauniina, niinpä kalju pää peitettiin peruukeilla. Hedelmällisyyteen liittyvistä ajatuksista kertoo hahmon vartalon malli. Leveä lantio ja pyöreät rinnat liitettiin terveeseen naiseen. Jos nainen oli aliravittu ja laiha oli todennäköisempää, että hän ei joko saanut lapsia lainkaan, tai lapset saattoivat syntyä heikkoina, jopa kuolleina. Hyvin ravittu, mieluummin hieman pullea nainen oli parempi siksi kuvastamaan juuri hedelmällisyyttä ja siihen liittyviä toiveita.

Egyptiläisillä suuret silmät kuuluivat myös kauneusihanteeseen. Tässä silmät ovat suorastaan korostetun suuret. Tarkan katsojan huomio kiinnittyy myös siihen, ettei naisen hahmolla ole kulmakarvoja. Egyptiläisillä oli tosiaan näihin aikoihin tapana ajella myös kulmakarvansa pois. Naiskauneuden ihanteeseen kuului vaaleus. Naiset ovat Egyptiläisessä taiteessa vaaleita, lähes valkeita. Miestä esittävien patsaiden pinnat maalattiin tummemmalla sävyllä. Sillä kerrottiin myös yhteiskunnan ajatuksesta, että naiset ovat enemmän kotona, sisätiloissa ja miehet töissä ulkona. Alemman sosiaaliluokan naisilla saattoi iho olla tummempi, koska he joutuivat työskentelemään ulkona, mutta taide esittää ihannetta: ylhäistä, varjon alla tai sisätiloissa aikaansa viettävän naisen vaalean kuultavaa ihoa.

Kommentit (4)

pitulo1
Liittynyt24.8.2015
1/4 | 

Mielestäni "tavallisten" egyptiläisten kauneuskäsitteet eivät ole paljoakaan muuttuneet 3000 vuodessa. Edelleenkin ihastellaan vaaleaa ihoa. Suuret silmät ja muun väriset kuin ruskeat silmät ovat jatkuvan ihastelun ja ihmetyksen kohde.  Suurin osa egyptiläisistä miehistä tuntee kiinnostusta pyöreisiin naisvartaloihin.... edelleenkin... Naisten hiukset ovat tärkeät. Niiden pitää olla pitkät ja tuuheat. Harvoin näkee lyhyttukkaisia naisia Egyptissä.

Ja mitä tulee naisten kotona olemiseen ja yksinomaan miesten töissä käymiseen. Näinhän se tuppaa edelleen olemaan . Nainen hoitaa kodin ja lapset. Egyptiläinen mies takaa toimeentulon. Nykyaikana naiset tosin opiskelevat enemmän kuin ennen ja suorittavat jopa yliopistotutkintoa mutta naimisiin mentyään jäävät kotiin eivätkä koskaan palaa työelämään.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat