Antiikin kreikkalaiset kehittävät mosaiikkitekniikkaa tuodakseen estetiikan ja kauneuden sekä koristelun myös arjen tiloihin. Mosaiikki tekniikka on nähty enne kreikkalaisia jo Urin maalla ja sumereilla noin 3000 eKr. Kreikassa mosaiikeilla aloitetaan kattamaan maalattioita noin 500 eKr. Kreikkalaisilla ei vielä ollut niin suurta värikarttaa käytössään kuin myöhemmin Roomalaisilla. Sen sijana tekniikka heillä oli hyvin hallussa. Mosaiikkipalaset ovat tasaisen kokoisia. Yksinkertaisimmillaan kreikkalaiset mosaiikkimestarit käyttivät vain valkeaa ja mustaa kiveä, kuten tässä kuvassa. Kuvio on tehty geometrisella toistolla kehystämän talon lattian reunoja. Kuvio muodostuu kahdesta meanderista, jotka lomittuvat hienosti toisiinsa. Meanderi tarkoittaa paitsi mutkikasta jokea, myös symbolisesti hedelmällisyyttä. Joen varrella oli hedelmällistä maata. Tässä Meanderi on tehty ristikkäin vastaavan meanderi kuvion kanssa. Siten on saatu aikaan svastica tyyppinen kuvio (=hakaristi kuvio). Se on tässä toivottamassa hyvää talolle, hieman samaan tapaan kuin uudelle talolle viedään suolaa ja leipää, jotta ne eivät koskaan loppuisi. Meandereiden välissä on neliö, jonka sisällä on neljäkäs ja sen sisällä vielä aivan keskellä valkea yksi mosaiikkikivi. Neljäkäs viittaa kuolemattomuuteen. Kristinuskon levitessä siitä tulee Kristuksen haudan symboli. Siitähän siinäkin on kyse, kuolemattomuudesta. Neljäkkään keskellä oleva yksi valkea kivi näyttää viittaavan yhteyteen kahden maailman välillä. Se on kuin ikkuna tästä kuolevien maailmasta kuolemattomien maailmaan. Tässä kreikkalaisessa mosaiikkilattiassa näemme yhden historiallisen käyttötarkoituksen, joka taiteella on ollut. Se toimii maagisen taiteen tapaan: tuomassa hyvää ja maagista suojelua: hedelmällisyyttä sekä ikuisuutta taloon, jonka lattiassa kuvio on ollut.