Kirjoitukset avainsanalla symboli

Giovanni di Lorenzi Larciani maalasi onnetarta kuvaavan teoksen 1520-luvulla. Allegoriset naisen hahmot ovat olleet tyypillisiä renessanssi-ajalle. Ne toimivat siten, että naisen hahmoon liitetään symboleja, joista valveutunut katsoja voi päätellä, mitä nainen symboloi. Symbolit ovat tarpeellisia aiheen tunnistamiseen, mutta samalla tavoin symboleita kantava naisen hahmo on tarpeellinen teoksen esteettisen ilmaisun kannalta. Tässä teoksessa onnettaren symboleita on lukuisia. Delfiiniin liittyy kaksi symbolista ominaisuutta: nopeus sekä liikkeiden arvaamattomuus. Onni vaikuttaa ihmisen elämään hetkessä. Siihen ei voi vaikuttaa. Onnetar pitelee käsissään purjetta. Purjeeseen puhaltaa tuuli. Tuuli on paljon käytetty onnettaren symboli. Tuuli on häilyväinen samoin kuin onni. Tuulen suunta on arvaamaton. Kaunis nainen muistuttaa siitä, kuinka onni ja siihen luottaminen on houkuttelevaa. Kukapa ei haluaisi seurata näin kaunista naista?

Kuva on selvästi moraalikuva. Se muistuttaa katselijaansa siitä, että onneen ei kannata luottaa. Onnetarta ei kannata seurata, vaikka se houkuttaakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Krapulan symboliikka. Kyllä vain sellainenkin on olemassa. Mikään maailmassa ei ole symbolikielelle vierasta. Se on malja ja porsas. Kuvaa katsellessa voisi helposti ajatella sen viittaavan siihen, kuinka ihminen porsastelee liikaa juotuaan. Selitys on hieman toinen. Crapula sana tulee kreikankielestä latinaan ja sieltä yhä edelleen italiankin kieleen. Kreikan kielen sana kraiàpale. Siinä Krapia viittaisi hulluuteen tai sortumiseen. Latinaan sana siirtyy merkityksessä ahmiminen, ruoan ja juoman kanssa liioittelu. Samaa porsastelua, itsehillinnän puutetta sana crapula tarkoittaa myös italian kielessä.

Symbolikuvana kalkki viittaa liikaan juomiseen, porsas, joka päällä pieni putti eli pullea lapsi istuu viittaa enemmänkin ruokaan ja mässäilyyn kuin porsasteluun. Porsasta on muutoinkin käytetty paljon Kuolemansynneistä ylensyönnin symbolina.

Sunnuntaille sopii kristillinen symboliikka. Kuvassa on Pavian katedraalista tuntemattomien tekijöiden freskoja 1400 ja 1500-luvuilta. Tunnistatko kuvista seuraavat pyhimykset? Kuvia on neljä. Yhdistä oikea kuva oikeaan pyhimykseen.

1.Pyhä Lucia

2.Pyhä Lucio, tunnetaan myös nimellä Pyhä Uguzzone.

3. Pyhä Lauri

4. Pyhä Kristoffer

 

Kuva 1. Pyhä Lauri. Pyhä Lauri sai surmansa myös kristittyjen vainoissa vuonna 258. Hänet halstrattiin elävältä. Niinpä hänen symbolinsa taiteessa onkin halsteri. Usein hän pitää kädessään halsteria. Tässä hänet on taas laitettu makaamaan halsterin päälle. Lauri suojelee kokkeja ja grillaajia.

 

Kuva 2. Pyhä Lucia. Lucia-neito eli 300-luvun alussa ja kuoli keisari Diolektianuksen vainoissa. Hänen silmiinsä liittyy useita legendoja. Häntä sanotaan kidutetun uskonsa tähden repimällä silmät päästä. On myös olemassa legenda, jonka mukaan hän halusi olla Kristuksen morsian. Nuori mies ahdisteli häntä, koska oli niin rakastunut hänen silmiinsä. Legendassa Lucia olisi kaivanut silmänsä päästään ja antanut ne lautasella pojalle, jotta tämä jättäisi hänet rauhaan. Marian sanotaan sitten antaneen hänelle uudet silmät. Hänen uskotaan suojelevan ja auttavan sokeita ja silmätauteja vastaan. Tässä kuvaustapa on hieman tavallisuudesta poikkeava. Hänet kuvataan nimittäin yleensä silmät lautasella. Tässä hänen silmänsä ovat kuin vartaassa.

Kuva 3. Pyhä Lucio. Hän on hieman tuntemattomampi pyhimys. Hänen kulttiaan tapaa lähinnä Sveitsissä ja Italian Ticino-joen laaksossa. Hän oli kotoisin Como-järven läheltä 1200-luvulla. Hän oli ilkeän ja varakkaan isännän paimen. Toisinaan hän otti isännältään juustoa jakaakseen sitä köyhille. Isäntä syytti häntä varkaudesta ja erotti hänet. Lucio sai uuden isännän ja jatkoi köyhien ruokkimista. Häntä palvellessaan, uuden isännän omaisuus kasvoi ja vanhan väheni. Vanha isäntä kateellisena ja suuttuneen tappoi Lucion. Lucion surmapaikalle puhkesi lähde ja siitä syntyi lampi. Lammen veden sanottiin auttavan silmäsairauksiin. Sinne meni paljon pyhiinvaeltajia vuosisatojen ajan. Lucio on kuvattu kädessään juusto, josta hän jakaa köyhille. Hänet on myös kuvattu pyhiinvaeltajan asuun, koska hänen lähteellään kävi pyhiinvaeltajia.

Kuva 4. on Pyhä Kristoffer. Hän on pyhimys, joka tunnetaan jättiläismäisenä kooltaan. Hänen nimensä tarkoittaa Kristuksen kantajaa. Hänet onkin helppo tunnistaa siitä, että hän kantaa Kristusta olkapäällään.

 

1700-luvulla maalattu anonyymiksi jääneen tekijän Nuori nainen helmikaulanauhalla sijaistee Marseillen kaupungin taidemuseossa. Kuva on kaunis ja kiehtoo silmää. Mutta mistä siinä on kyse? Jälleen kerran symbolit toimivat lopullisena avaimena teoksen kertomukseen.

Kaunis neito on pukeutunut tummaan, ajalleen tyypilliseen asuun. Hän on selkeästi vauras. Voimme päätellä sen hänen kalliista vaatteistaan kampauksestaan sekä koruistaan. Aluksi merkilliseltä voi tuntua taustalla näkyvä hahmo, joka katselee tyttöä. Tarkastellessamme taustan hahmoa paremmin, näemme hänen kätensä avaavan neidon viitan. On oletettavaa, että neito riisuu viittansa ja palvelija auttaa siinä. Neito itse on taas ottamassa huppua pois kasvoiltaan.

Onko kyseessä vain kauniin neidon kuvan, jossa hän riisuutuu? Arvoitus aukeaa juuri korujen kautta. Hänet on koristeltu helmin. Helmi on neitsyyden symboli. Se on ollut sitä länsimaisessa taiteessa jo Antiikista alkaen. Venus-jumalatarkin tuli simpukan kuorella merestä rannalle. Hänkään ei syntynyt sukupuoliyhteyden kautta vaan merenvaahdosta. Neitseellinen syntymä ja rakkauden jumalatar osoitetaan maalauksissa Venukseksi juuri simpukan ja helmien avulla. Tässäkin maalauksessa leikitellään ajatuksella erotiikasta sekä neitsyydestä. Riisuutumisen symboliikka on myös selvä. Riisuutuessaan tai pukeutuessaan uusiin vaatteisiin kerrotaan muutoksesta. Tässä maalauksessa on kuvattu nuori neito, joka on neitsyt. Hän on riisuutumaisillaan. Taustalla on vanhempi ihminen, joka auttaa häntä riisuuntumisessa.

Symbolit ja niiden selitykset ovat seuraavat.

Helmi: neitsyys.

Riisuuntuminen: muutos

Eri ikäisten ihmisten rinnakkain asettelu: ihmisen elämän eri vaiheet

Kyse on siis aikuistumiskuvasta. Neidosta on kehkeytymässä aikuinen nainen. Tulkintaa tukee myös neidon hieman utelias ilme, kun hän kurkistaa huppunsa alta. Hänelle on avautumassa aikuisen naisen maailma.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat