Kirjoitukset avainsanalla joulukalenteri

Filippo di Pisiksen vuonna 1928 maalaama arkeologi on ylistys ihmiskunnan historialle ja muistutus yhden ihmisen pienuudesta ja elämän lyhyydestä. Arkeologi on pieni, tumma miehen hahmo, joka melkein peittyy suurten arkeologisten patsaiden taakse. Etualan punainen lintu on vanha lintusymboliikkaan liittyvä. Lintu on viestintuoja. Tällä kertaa viesti tulee meille ihmiskunnan menneisyydestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Cagnaccio di San Pietron vuonna 1913 maalaama teos Ilta on monimerkityksinen. Teos kuvaa paitsi iltaa myös ihmisen elämän iltaa kahden iäkkäämmän rouvan kautta. Kuva on syvässä uskonnollisuudessaan kovin lohdullinen. Seinän rapautuminen kertoo lähenevästä kuolemasta, mutta valon takana oleva Madonnan kuva muistuttaa íkuisen elämän mahdollisuudesta. Toisella rouvista on rukousnauha kädessään. Hiukan luonnottomasti maisemaan istuva horisontti näyttäytyy tätä tulkintaa vasten, ei maiseman todellisena merenä vaan uuden elämän horisonttina, joka on meren takana. Erittäin voimakas valoneliö talon seinässä vasemmassa yläreunassa on kuin viimeinen ilta-aurinko ja samalla Jumalan kirkkaus.

Tuntemattoman tekijän kattomaalaus 1500-luvulta on symbolinen kuva ilosanoman leviämisestä maailmaan. Keskellä on Jeesus, joka hallitsee maailmankaikkeutta kuvaavaa palloa. Ilosanoma kuvataan tässä säteinä, jotka seuraavat isompaan ympyrään, jossa on kaksitoista apostolia. Juudas Iskariotin paikan on tässä ottanut Paavali. Pietari istuu avaimineen alhaalla keskellä. Paavali on hänen vieressään helposti tunnistettavissa symboleistaan miekka ja kirjakäärö. Hänen sanansa oli miekkaakin vahvempi. Myös Andreas, Pietarin vasemmalla puolella (katsojasta) on helppo erottaa X-kirjaimen mallisesta rististään. Hänen sanotaan tulleen ristiinnaulituksi sen malliseen ristiin. Opetuslapsista Johannes Sebedeuksen poika oli evankelista. Hänet erottaa kirjasta sylissään. Johannes on heistä, se joka kuvataan parrattomana. Hänhän oli nuorin kaikista apostoleista. Bartolomeus tapettiin nylkemällä, siksi hänet tunnistaa teurastajanveitsestä. Tuomas keihästettiin, joten hänet kuvataan keihään kanssa. Filippuksen tunnus on risti. Kaanaan maan Simon sahattiin ja tässäkin näemme hänet sahan kera. Sebedeuksen pojista toisella, Jaakob vanhemmalla on tunnuksenaan miekka. Jaakon nuorempi kuvataan pesukepin kanssa, hänet heitettiin kiehuvaan veteen. Matteuksen tunnus on kulmaviivain ja Juudas Taddeus esiintyy kirveen kanssa. Apostolien jälkeen evankeliumia eteenpäin levittivät evankelistat. He ovat tässä reunimmaisina. hekin ovat helposti tunnistettavissa tunnuksistaan. Evankelistojen tunnukset on lainattu Vanhasta Testamentista Hesekielin näystä. Markuksen tunnus on leijona, Luukkaan härkä, Johanneksen kotka ja Matteuksen enkeli.

Marco D´Oggionon kuninkaiden kumarrus kuvaa Itämaiden tietäjiä, jotka olivat tullet tähden johdattamina,  kumartamaan ja kunnioittamaan Jeesusta. Tietäjien lukumäärä kolme on symbolinen. Se muistuttaa pyhästä kolminaisuudesta. Tietäjien lukumäärää ei mainita Raamatussa, mutta Matteuksen evankeliumissa mainitaan kolme heidän tuomaansa lahjaa: kultaa, suitsukkeita ja öljyä. Kulta viittaa maanpäälliseen valtaan, öljyllä voideltiin hallitsijat, sekin viittaa siis valtaan, että myös kuolemaan. Sillä kuolleet voideltiin myös öljyllä. Suitsukkeet viittaavat henkiseen valtaan. Jeesus ei ole kuin tavallinen vastasyntynyt. Tässä hän jo ottaa vastaan lahjan konkreettisesti käsin siihen koskemalla. Tietäjä on laskenut maahan kruununsa kunnioituksestaan Jeesusta kohtaan. Tietäjiä alettiin kutsumaan kuninkaiksi ensimmäisen kerran 500-luvulla. Silloin kuninkaan asema syntyy Läänityslaitosjärjestelmän myötä Eurooppaan. Tässä tietäjät on kuvattu paitsi eri-ikäisinä: nuorena, keski-ikäisenä sekä vanhempana miehenä. Se muistuttaa, että pelastus ja ilosanoma kuuluu kaikille. Samalla he edustavat eri kansallisuuksia ja mantereita. Siksi heidät kuvataan erilaisin somaattisiin piiretin: aasialainen, eurooppalainen ja afrikkalainen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat