Kirjoitukset avainsanalla symboli

Symbolisunnuntai johdattaa hyvinvointikuvion alkujuurille.

Kuvassa on kuvio, johon törmäämme usein talojen koristekuvioissa. Sen nimi on meanderi. Se on luonnontieteellinen termi, joka tarkoittaa tasankojoen silmukkamaista mutkaa. Taustalla on Maiandros-joki. Se oli juuri tällainen silmukkamaisesti etenevä joki nykyisen Turkin alueilla. Joen pituus on 529 km. Sille kreikkalaiset antoivat nimen Maiandros.

Kreikkalaiset alkoivat käyttää erilaisia toistuvia, geometrisiä kuvioita reunakoristeina. Tällaista toistuvaa motiivia kutsutaan taiteessa nimellä meanderi. Koristeita näkee arkkitehtuurin lisäksi muun muassa keramiikassa. Tässä kuvan meanderissa on helppo erottaa niin sanottu svastika kuvio. Käytännössä tässä siis meanderi muodostuu toisiaan seuraavista svastikoista eli hakaristeista. Sana svastika tulee sanskriitin kielestä. Sana svasti tarkoitti hyvinvointia (su=hyvin ja asti=voida).

Joki toi luonnollisesti hyvinvointia alueille, joten kuvion symboliikka hyvinvoinnin symbolina on helppo ymmärtää. Svastikaan yksistään liittyy myös auringonkehrä symboliikka. Aurinko myös lisäsi hyvinvointia. Symboli tässäkin on ehdottoman positiivinen. Svastika on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten alun perin pelkkiä hyviä ajatuksia herättävä symboli voikin esimerkiksi poliittisten toimien tähden saada negatiivisen ja ikävän maineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pääsiäisenä veljeskuntien asusymboliikkaa. Veljeskunta ei ole sama kuin sääntökunta. Sääntökuntia ovat munkkien ja nunnien tai veljien ja sisarten järjestöt. Hehän asuvat luostareissa. Veljeskunnat ovat maallikkojärjestöjä, kuin kristillisiä kerhoja. Katolisissa maissa useimpien veljesjärjestöjen suurin tapahtuma ovat pääsiäiskulkueet. Tässä kuvassa kaksi Taranton kaupungin veljesjärjestön edustajaa Italiasta.

Heillä on tyypillinen asu. Huppu on vakiintunut heille jo keskiajalla. Kun he ovat tehneet hyväntekeväisyyttä autettava ei saanut nähdä heidän kasvojaan. Kaiken kiitoksen kuului mennä Jumalalle, ei heille, siksi autettava ei saanut nähdä kuka heitä auttoi. Nykypäivänä kasvojen peittämisen voidaankin nähdä symboloivan nöyryyttä ja kertovan siitä, etteivät he hae kunniaa itselleen.

Paljaat jalat symboloivat katumusta. Pitkä keppi on Jumalan sauva. Se viittaa pyhiinvaellukseen. Sen avulla keskiajan pyhiinvaeltajat karkottivat liikkuessaan villieläimiä ja tarvittaessa maantierosvoja. Valkea väri viittaa pelastukseen ja sininen taivaaseen.

Veljet kulkevat aina pareittain. Vanhemman esiliinassa lukee Decor ja nuoremman Carmeli. Veljeskunnan nimi on Carmelin arkkiveljeskunta. Musta roikkuva vyö symboloi ruoskaa, jollaKristusta ruoskittiin. Toisella puolella roikkuu veljeskunnan medaljongit ja rukousnauha.

 

Tällä kertaa symbolisunnuntaina esittelen vapaamuuraritemppelin symboliikkaa. Tunnetuimmat symbolit lienevät harppi, viivoitin ja niiden väliin laitettu G. Ne kertovat heti rakennuksen ulkopuolella, mistä temppelistä on kyse. G on näistä perusmerkeistä ehkä ongelmallisin. Usein sen on ajateltu viittaavaan sanaan God eli jumala. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. G-kirjainta käyttävät myös vaikkapa ranskankieliset vapaamuurarit ja heidän sana jumalalle on Dieu. Vapaamuurareilla on paljon yhteistä, mutta symbolit eivät ole täysin vakiintuneet samanlaisiksi kaikkialla. Ne saattavat vaihdella riittien mukaan. Joidenkin rituaalien mukaan G viittaa vapaista tieteista Geometriaan. Renessanssin hermeneuttis-kabbalistisessa perinteessä, joka perustuu uusplatonilaisuuteen, geometria vie kohden jumalaa ja niin Gstä tulee taas sitäkin kautta jumaltunnus.

Harppi kuvaa tärkeyttä elää kaikki elämän aspektit. Se on ihmisen henkisyyden symboli. Se on aktiivinen symboli, sillä sen avauskulmaa voi säädellä. Se muistuttaa, että ihminen voi avata ajatuksiaan ja toimiaan tahtonsa mukaan. Se on sellaisen ihmisen symboli, joka on valmis avaamaan mielensä kohden maailmankaikkeutta. Kulmaviivain on materia. Kulmaviivain, joka on 90 asteen kulmassa, toimii ihmisen havaintojen mittana. Se on se, mihin kaikkia havaintojamme tulee verrata. Kulmaviivaimen kaksi laitaa ovat kaksi tapaa kastella asioita, joista kumpikaan näkökulma ei ylitä toista. Sitä ei voi säätää. Se on siis passiivinen elementti.

Kulmaviivaimen ja harpin asennosta voi päätellä, missä rituaalisessa vaiheessa temppelissä milloinkin työskennellään. Ne muistuttavat, kuinka ihmisen tajunnassa pitää olla toisaalta vapaus ja toisaalta säännöt. Alttaripöydällä pidetään Pyhää kirjaa, harppia ja kompassia. Ne yhdessä ovat vapaamuurariuden vapauden symbolit. Pyhä kirja kuvastaa sitä valoa, joka meistä jokaisesta loistaa. Vapaamuurarien kirja, joka opettaa, miten voidaan luoda järjestystä kaaokseen.

Nuijat ovat rituaalien kannalta tärkeitä Niitä on useimmiten kolme. Yksi on nuoremman, toinen vanhemman kaitsijan ja kolmaskorkeasti kunnioitetun mestarin.

Seitsenhaarainen kynttilänjalka. Se on valon, hengen ja pelastuksen tunnus. Sen seitsemän kynttilää symboloivat niin sanottuja vapaita tieteitä, joita pitäisi kaikkien vapaamuurareiden opiskella: Grammatiikka, retoriikka, logiikka, aritmetiikka, geometria, astronomia ja musiikki. Nämä tieteet ovat kirjoitettu myös portaisiin, joita on temppelissä. Ne ovat askelia korkeampaan tietoisuuteen. Portaat ovat kuin Jaakobin portaat tai filosofin portaat, tie kohden totuutta.

Liekehtivä miekka on rituaalimiekka. Se kuvaa voimaa, joka hallitsevaa houkutuksiin kutsuvaa käärmettä. Se on ihmisen voiman symboli, silloin, kun hän haluaa hallita viettejään älyllään ja tahdollaan. Liekehtivä miekka muistuttaa myös sitä enkelien miekkaa, jolla he puolustivat Edenin-puutarhan elämän puuta. Miekan liekki kuvaa myös palavaa uskoa veljeskuntaan.

Seinien ketjut kuvaavat yhteenkuuluvuutta ja korostavat yhteisöllisyyttä.

Kolmio on yleisesti käytetty jumaluuden symboli. Se laitetaan temppelin itäseinän keskelle. Se kolme laitaa ovat menneisyys, nykyisyys ja tuleva. Se on myös synty, elämä ja kuolema, samoin kuin viisaus, kauneus ja voima sekä suola, rikki ja elohopea. Sen keskellä on kaikkinäkevä silmä.

Musta valkea lattia on rakennettu samoin, kuin sakkilauta. Sen ruudut ovat 64 jaollisia, kuten klassisessa sakkilaudassakin. Siinä 6+4=10, joka vastaa ykköstä, nollahan ei ole mitään. Musta ja valko- ruudut ovat ihmisen elämän symbolit. Hänen surunsa ja ilonsa, hyvä ja paha, toivo ja pettymys. Ruutulattia on vastakohtien harmonia.

Kaksi pylvästä ovat voima ja kauneus. Niiden päissä ovat mallisen ja taivaallisen ilmapiirin pallot.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Tämä oli mielenkiintoinen ja asiaa avaava.  Näistä kun ei yleisesti puhuta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vesi on yksi voimakkaimpia symbolielementtejä melkeinpä kulttuurissa kuin kulttuurissa. Sen symboliikka liittyy useimmin puhtauteen ja toisaalta hedelmällisyyteen. Vedessä on usein nähty koko elämän alku. Useassa kulttuurissa on puhuttu alkuvedestä tai alkumerestä. Silloin vesi on kaiken synnyn symboli.

Moniin uskontoihin liittyy rituaalipeseytyminen. Tämän päivän ihmisille se saattaa olla tuttu islamin uskonnosta, mutta myös esimerkiksi antiikin Rooman riitteihin saattoi kuulua rituaalinen peseytyminen. Vesi saattoi puhdistaa ihmisen paitsi ulkoisesti myös sisäisesti, vaikkapa synneistä.

Vanhassa Testamentissa mainitaan Jumalan hengen leijuneen veden päällä. Juutalaisille vesi onkin Jumalan läsnäolon ilmentymä. Vaikka vedenpaisumuksen myötä vesi tuhosi kaiken, niin toisaalta se myös antoi mahdollisuuden syntyä puhtaana uudelleen. Kuoleman ja uudelleen syntymisen tematiikka, jonka löydämme vedenpaisumus kertomuksessa, toistuu kasteveden symboliikassa. Se saattaa yhteyteen Jumalan kanssa, tarjoaa uuden elämän mahdollisuuden.

Alkemiassa neljästä peruselementistä vesi oli länsi, nainen, numero kaksi ja passiivinen sekä vähentävä. Veden symboli alkemiassa on tasalaitainen kolmio, jonka kärki on alaspäin.

Vesi on usein kristillisissä kirkoissa esiintyvä symboli. Sitä näkee myös hautausmailla. Artikkelin kuva on otettu Milanon monumentaalisella hautausmaalla, eräästä haudasta. Kristityn ihmisen haudassa vesipisarat ilman muuta viittaavat kasteen kautta saatuun uudelleen syntymisen mahdollisuuteen. Silti muistan hämmästyneeni kuvion nähdessäni. Tämän tyyppinen pisarakuva hautausmaalla kaikkien ristisymbolien keskellä oli katseen vangitseva ja pisti miettimään vettä ja sen symboliikkaa.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat