Kirjoitukset avainsanalla taidejoulukalenteri

Camille Corot saa aikaan skandaalin, jos toisenkin. Hän nimittäin maalaa sellaista, jota ei pidetty maalaamisen arvoisensa. Tässä hän maalannut tamburiinia kädessään pitelevän mustalaisnaisen. Mustalaisia pidettiin yhteiskunnan alimpana kastina. Maalaamiseen piti olla syys aatelinen tai vähintään rikas porvari tai ylevä maisema. Corot sen sijaan osoittaa, että maalaamiseen riittää syyksi hyvä maalaus. Corot väittää ja todistaa, ettei taiteessa ole kyse siitä, mitä maalataan vaan miten maalataan.

Niin alkaa modernin taiten suuntauksista ensimmäinen eli realismi. Usein modernintaiteen murroksena tunnettu 1800-lvuun taidehistorian mullistanut ajanjakso aloitetaan impressionisteista. Silti on aiheellista väittää, että modernin taiteen todellinen murros tapahtuu juuri realismissa. Sillä realismi kaiken jälkeensä tulevan. Realismi kiinnittää fokuksen tekemisen tapaan ja havaintoon aiheen asemesta. Modernin taiteen murroksessa olipa kyse impressionismista, ekspressionismisista tai vaikkapa kubismista, kyse on juuri siitä: miten ihminen näkee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jean-Marc Nattierin maalaus, jossa hän kuvaa Tourneillen markiisitarta aamunsarastuksena on tyypillinen rokokoo teos. Olen aiemmin tulkinnut jo teoksen blogissani mielenkiintoisen symboliikan kannalta. Tällä kertaa me kiinnitämme huomiomme teoksen rokokoo piirteisiin. Rokokoon vuosisata 1700-luku on selkeästi naisten kulttuurin aikaa. Kulttuurielämää johtivat naisten pitämät salongit 1700-luvun suurkaupungeissa. Niissä kokoontuivat valistusfilosofit. kirjailijat, taidemaalarit ja muusikot. Maalaustaiteessa tyyli muuttuu hienostuneemmaksi jopa sievisteleväksi. Värikartta kevenee barokin tummista sävyistä ilmavammiksi ja usein kohden pastellisävyjä.

Valistuksen, joka uskoi ihmisen hengen voimaan, hengessä ihmiset kuvataan usein ylimaallisina ja jumalallisina. Tämä teos on sellaisesta kuvaamisesta tyyppiesimerkki. Rouva on nostettu taivaalle ja hän kuvaa allegorisesti aamua sekä samalla maailman peruselementtejä. Rokokoo etsii keveyttä myös sommitelmiinsa ja tekee sommitelman usein ziczacin muotoon. Tässäkin, jos seuraamme naisen asentoa hänen ojennetusta käsivarrestaan aina varpaisiin saakka, huomaamme hänen vartalonsa kuin kiemurtelevan teoksen keskilinjan ympärillä.

Rouvan päänyläpuolella on Venuksen tähti, joka viittaa rakkauteen.

Nicola Malinconicon teos, joka kuvaa Isä Jumalaa on hyvä esimerkki barokista. Barokki on tyylisuuntana toteuttamassa yhtä pääasiallista tehtävää ja se on vastauskonpuhdistus. Kamppailu sieluista oli kovaa 1600-luvulla. Kun reformoidut kirkot halusivat puhua järjelle, katolinen kirkko puhui tunteista. Barokki onkin taidetta, joka tähtää mahdollisimman korkeaan tunnereaktioon heti ensisilmäyksellä. Barokki ottaa käyttöönsä aivan kaikki keinot. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmillaan barokki on aina yhteistaideteoksensa, kuten tässä. Maalaus ja kuvanveisto muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Ne eivät ole erillisiä taideteoksia vaan muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Näemme kuinka Bolognan koulukunnan ideaaliuskonnollisuus sekä Caravaggion valo-varjo tekniikka yhdistyvät. Sen lisäksi Manierismin tapa liikuttaa ihmisvartaloa voimakkaasti oman akselinsa ympärillä, niin että saadaan aikaan vahva liikkeen tuntu on barokille tyypillistä. Jumalan jalat ovat selvästi dynaamisen ja liikkuvan, kaikkialla vaikuttavan Jumalan jalat. 

Tässä Jumala liikkuu kosmoksessa, maailmankaikkeudessa. Hänen toisella puolellaan on aurinko, toisella on kuu. Hänen takanaan on tähtikartan merkit. Hän on suurin. Hän hallitsee myös tähtitaivaan liikkeet. Tässä aihe liittyy myös siihen kiistaan horoskoopeista, jotka kirkko oli taikauskona halunnut kieltää. Kansa vaati horoskooppejaan ja kirkon auktoriteettikin oli vaarassa. Niin päädyttiin kompromissiin: ihmiset saavat uskoa horoskooppeihin, kunhan muistavat, että Jumala määrää taivaan tähtien ja tähtikartan liikkeet.

Jumalan sädekehä tyypillisesti ei ole kehä vaan kolmion mallinen. Tässä sekin on hyvin nähtävissä.

Renessanssin ideaalikauneus saavuttaa päätepisteensä Raffaellon aikana. Hänestä on vaikea jatkaa, häntä voi vain kopioida. Taiteen historia koostuu usein vastaliikkeistä ja protesteista, niin tälläkin kertaa, Renessanssia seuraava taiteensuuntaus on nimeltään manierismi. Manierismin ajanjaksoksi lasketaan yleisesti 1520-1580. Manierismi tulee termistä nuova maniera eli uusi tapa tehdä, Tosinaan sitä kutsuttuun myös maniera romanaksi eli roomalaiseksi tavaksi maalata. Taiteen suurimmat tilaajat olivat nimittäin tuolloin Paavin ja kardinaalien hovit Roomassa. Rosso Fiorentino on yksi manierismin merkkitekijöitä. Hänen luuttua soittava enkelinsä osoittaa manierismista jotain oleellista. Ensinnäkin siinä valo ei enää ole tasavalo. Osin varjoon jäävät kasvot ja toinen ja käsivarsi ennakoivat jo barokin valomaailmaa. Myöskään asento ei ole samalla tavoin tasapainossa kuin renessanssissa oli tapana tehdä. Manierismiin kuuluvat kierteiset ja epätavallisetkin asennot sekä normaalista poikkeava värimaailma. Rosso Fiorentino teosten kromatiikka on poikkeuksellisen hieno. Tässäkin hän on käyttänyt samaa punaista enkelin siivissä sekä kasvoissa. Rosso Fiorentinolle ja yleensäkin manieristimaalareille tärkeintä ei ole luonnonmukaisuus vaan vaikuttavuus. Värit oatkin usein tavallisuudesta poikkeavia ja huomiot herättäviä. Väreillä rakennetaan teosta samoin kuin muodoilla ja ääriviivoilla.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat