Kirjoitukset avainsanalla joulukalenteri

Antiikin kreikkalaiset kehittävät mosaiikkitekniikkaa tuodakseen estetiikan ja kauneuden sekä koristelun myös arjen tiloihin. Mosaiikki tekniikka on nähty enne kreikkalaisia jo Urin maalla ja sumereilla noin 3000 eKr. Kreikassa mosaiikeilla aloitetaan kattamaan maalattioita noin 500 eKr. Kreikkalaisilla ei vielä ollut niin suurta värikarttaa käytössään kuin myöhemmin Roomalaisilla. Sen sijana tekniikka heillä oli hyvin hallussa. Mosaiikkipalaset ovat tasaisen kokoisia. Yksinkertaisimmillaan kreikkalaiset mosaiikkimestarit käyttivät vain valkeaa ja mustaa kiveä, kuten tässä kuvassa. Kuvio on tehty geometrisella toistolla kehystämän talon lattian reunoja. Kuvio muodostuu kahdesta meanderista, jotka lomittuvat hienosti toisiinsa. Meanderi tarkoittaa paitsi mutkikasta jokea, myös symbolisesti hedelmällisyyttä. Joen varrella oli hedelmällistä maata. Tässä Meanderi on tehty ristikkäin vastaavan meanderi kuvion kanssa. Siten on saatu aikaan svastica tyyppinen kuvio (=hakaristi kuvio). Se on tässä toivottamassa hyvää talolle, hieman samaan tapaan kuin uudelle talolle viedään suolaa ja leipää, jotta ne eivät koskaan loppuisi. Meandereiden välissä on neliö, jonka sisällä on neljäkäs ja sen sisällä vielä aivan keskellä valkea yksi mosaiikkikivi. Neljäkäs viittaa kuolemattomuuteen. Kristinuskon levitessä siitä tulee Kristuksen haudan symboli. Siitähän siinäkin on kyse, kuolemattomuudesta. Neljäkkään keskellä oleva yksi valkea kivi näyttää viittaavan yhteyteen kahden maailman välillä. Se on kuin ikkuna tästä kuolevien maailmasta kuolemattomien maailmaan. Tässä kreikkalaisessa mosaiikkilattiassa näemme yhden historiallisen käyttötarkoituksen, joka taiteella on ollut. Se toimii maagisen taiteen tapaan: tuomassa hyvää ja maagista suojelua: hedelmällisyyttä sekä ikuisuutta taloon, jonka lattiassa kuvio on ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Antiikin Egyptin ajalla taide kehittyy hienostuneeksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Egyptiläisille on tyypillistä yhdistää reliefi eli kohokuva maalaukseen. Tässä kohokuvassa esitetään faaraoparia, joille palvelija tarjoilee. Kuninkaallinen peri istuu. Kuva kertoo paljon omasta ajastaan. Naiset olivat enemmän sisällä, miehet ulkona, Siitä johtuu, että miehet maalattiin tummemmalla värillä ja naiset vaaleammalla. Miehet olivat päivettyneempiä. Faaraolta on väri lohkeillut, joten hänellä on vain käsivarsi ja jalat tummemmat. Palvelija on mies ja hänessä on väri säilynyt hyvin. Faaraon puolisolla on peruukki päässään, faaraolla on vaatimaton, ei suuri rituaalitarkoitukseen tehty, faaraon päähine. Tässä vaatimattomassakin versiossa erottuu kaksi päähinettä punainen ja valkea. Egyptin alueella oli esihistoriallisella ajalla kaksi valtakuntaa: ylä ja ala -Egypti. Faaraot hallitsivat molempia alueita, siksi heillä oli kaksi hallitsijan päähinettä, molemmille valtakunnille omansa.

Egyptiläiset eivät vielä osaa lyhennyksen taitoa. Se vaikuttaa heidän tapaansa etsiä tarkastelukulmia kuvaamaansa. Esimerkiksi jalkaterän kuvaaminen edestäpäin ilman lyhennystä ei onnistu. Egyptiläinen kuvaakin aina jalkaterät sivulta. Samoin jalat on kuvattu molemmat. Se, että jalat ovat askeltamassa tai lomittain myös istujilla kertoo, että he ovat elossa. Jos jalat ovat aivan vierekkäin niin että sivulta näkyy vain yksi jalka toisen ollessa täysin sen takana, on merkki siitä, että kyseinen ihminen on jo kuollut. Hän ei ota enää askelta kohden tuonpuoleista. Jalkojen muoto ja tarkoitus tulee paremmin esiin sivulta kuvattaessa. Tilanne on päinvastainen kuvattaessa kehon keskiosaa ja olkapäitä. Ne kannattaa kuvata edestäpäin. Siten kehon malli, olkapäät ja molemmat kädet saadaan kuvaan mukaan. Niin tässä on tehty. Kasvot kuvataan profiiliin. Siten saadaan paremmin näkyviin nenä, leuan kaari ja kasvojen muoto yleensäkin. Silmää ei sen sijaan kannata kuvata sivulta, se ei näy siten kunnolla. Niinpä tarkoituksenmukaisuutta hakeva egyptiläinen laittaa silmän ohimolle ja kuvaa sen suoraan edestäpäin. Egyptiläinen taiteilija etsiessään tarkoituksenmukaisia muotioja tulee luoneeksi kattavasti kolmiulotteisen todellisuuden. Egyptiläiset teokset ovatkin kiinnostavia tutkimuksia tarkastelupisteistä ja kolmiulotteista maailmasta.

Jumalan karitsa on kuvattu Madridin Pyhän Joosefin kirkon ehtoolliskaapin oveen. Kristus uhrina kuvataan juuri karitsan hahmossa. Karitsahan oli yleisin uhrieläin. Jumalan karitsa erottuu muista karitsoista siitä, että se kantaa ristiä. Tässä Pyhän Kirjan päällä lepäävän karitsan asento on sellainen, että se kertoo alistumisesta kohtaloonsa. Kirjan sivujen välistä roikkuu seitsemän sinettiä. Tämä seitsemän sintein aihe on lainattu suoraan Ilmestyskirjasta. Jumalallinen valo on kuvattu lehtikullalla tehdyin sätein.

Pyhä Kristofer eli Cristoforos siis Kristuksen kantaja on kuvattu tässäkin tyypilliseen tapaansa jättimäisenä miehenä, joka kantaa Kristusta olkapäällään virran ylitse. Hänen suurikokoisuuttaan korostaa se, että hänellä on kävelykeppinään kokonainen puu. Pyhimyslegendan mukaan Kristofer palveli paholaista, koska oli luvannut palvella kaikkien voimakkainta. Paholainen laittoi hänet kuljettamaan ihmisiä virran ylitse. Erään kerran häneltä pyysi kyyti pieni poika. Keskellä virtaa pojan paino tuli niin valtavaksi, että Kristoferin jalat eivät kantaneet enää. Silloin hän ymmärsi löytäneensä Paholaistakin voimakkaamman. Kävi ilmi, että hän oli kantanut Kristusta. Tässä Francisco Gallegon teoksessa 1400-luvun lopulta on esitetty pyhiinvaeltajia, joiden ryhmää johdattaa munkinpukuinen hahmo. Pyhiinvaeltajilla on tyypillinen ajan pyhiinvaeltajien asu hattuineen ja viittoineen. Heidän läsnäolonsa maalauksessa korostaa maalauksen sanomaa, joka tässä on kääntymys. Pyhiinvaellus johdattaa kohden Jumalan valoa, Kristusta eli kääntymystä.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat