Kirjoitukset avainsanalla taide

1800-luvun taiteenmaailmassa Taideakatemiat vahvistuvat. Niissä opetetaan jo yleisesti mallipiirustusta ja anatomiaa. Monissa maissa siveyssyistä naisten ja miesten luokat ovat erikseen, mutta esimerkiksi Pariisissa oli sekaluokkia. Tämä Malagan taideakatemian oppilastyö osoittaa sen, kuinka ihmisvartaloon suhtauduttiin jo selkeästi tieteellisemmin. Näissä alastomissa miesten hahmoissa ei ole itään skandaalin viittaavaa. Ihmisen keho on maalaamisen kohde siinä kuin lehmä tai tammipuu. Maalaaja ei tirkistele malliaan oven raosta. Hän maalaa rehellisesti ja aidosti kaiken sen, minkä hän näkee.

Mallit laitettiin erilaisiin asentoihin ja tieteellisellä tarkkuudella kuvattiin kaikki, mitä silmien edessä näyttäytyi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jean-Marc Nattierin maalaus, jossa hän kuvaa Tourneillen markiisitarta aamunsarastuksena on tyypillinen rokokoo teos. Olen aiemmin tulkinnut jo teoksen blogissani mielenkiintoisen symboliikan kannalta. Tällä kertaa me kiinnitämme huomiomme teoksen rokokoo piirteisiin. Rokokoon vuosisata 1700-luku on selkeästi naisten kulttuurin aikaa. Kulttuurielämää johtivat naisten pitämät salongit 1700-luvun suurkaupungeissa. Niissä kokoontuivat valistusfilosofit. kirjailijat, taidemaalarit ja muusikot. Maalaustaiteessa tyyli muuttuu hienostuneemmaksi jopa sievisteleväksi. Värikartta kevenee barokin tummista sävyistä ilmavammiksi ja usein kohden pastellisävyjä.

Valistuksen, joka uskoi ihmisen hengen voimaan, hengessä ihmiset kuvataan usein ylimaallisina ja jumalallisina. Tämä teos on sellaisesta kuvaamisesta tyyppiesimerkki. Rouva on nostettu taivaalle ja hän kuvaa allegorisesti aamua sekä samalla maailman peruselementtejä. Rokokoo etsii keveyttä myös sommitelmiinsa ja tekee sommitelman usein ziczacin muotoon. Tässäkin, jos seuraamme naisen asentoa hänen ojennetusta käsivarrestaan aina varpaisiin saakka, huomaamme hänen vartalonsa kuin kiemurtelevan teoksen keskilinjan ympärillä.

Rouvan päänyläpuolella on Venuksen tähti, joka viittaa rakkauteen.

Nicola Malinconicon teos, joka kuvaa Isä Jumalaa on hyvä esimerkki barokista. Barokki on tyylisuuntana toteuttamassa yhtä pääasiallista tehtävää ja se on vastauskonpuhdistus. Kamppailu sieluista oli kovaa 1600-luvulla. Kun reformoidut kirkot halusivat puhua järjelle, katolinen kirkko puhui tunteista. Barokki onkin taidetta, joka tähtää mahdollisimman korkeaan tunnereaktioon heti ensisilmäyksellä. Barokki ottaa käyttöönsä aivan kaikki keinot. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmillaan barokki on aina yhteistaideteoksensa, kuten tässä. Maalaus ja kuvanveisto muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Ne eivät ole erillisiä taideteoksia vaan muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Näemme kuinka Bolognan koulukunnan ideaaliuskonnollisuus sekä Caravaggion valo-varjo tekniikka yhdistyvät. Sen lisäksi Manierismin tapa liikuttaa ihmisvartaloa voimakkaasti oman akselinsa ympärillä, niin että saadaan aikaan vahva liikkeen tuntu on barokille tyypillistä. Jumalan jalat ovat selvästi dynaamisen ja liikkuvan, kaikkialla vaikuttavan Jumalan jalat. 

Tässä Jumala liikkuu kosmoksessa, maailmankaikkeudessa. Hänen toisella puolellaan on aurinko, toisella on kuu. Hänen takanaan on tähtikartan merkit. Hän on suurin. Hän hallitsee myös tähtitaivaan liikkeet. Tässä aihe liittyy myös siihen kiistaan horoskoopeista, jotka kirkko oli taikauskona halunnut kieltää. Kansa vaati horoskooppejaan ja kirkon auktoriteettikin oli vaarassa. Niin päädyttiin kompromissiin: ihmiset saavat uskoa horoskooppeihin, kunhan muistavat, että Jumala määrää taivaan tähtien ja tähtikartan liikkeet.

Jumalan sädekehä tyypillisesti ei ole kehä vaan kolmion mallinen. Tässä sekin on hyvin nähtävissä.

Tämä Guido Renin teos, joka kuvaa Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolemaa on ylimaallisen kaunis. Pyhä Sebastianus palveli keisaria ja oli kristitty. Keisari käski hänen sotilastoveriensa nuolittaa hänet kuoliaaksi. Maalauksessa näemmekin kuinka hänen kehonsa on lävistetty nuolilla.

Tässä vaiheessa taiteen historiaa on käyty lävitse suuri taistelu siitä ovatko kuvataiteilijat käsityöläisiä vaiko intellektuaaleja. Tekevätkö he töitä vain käsillään vaiko mahdollisesti myös aivoillaan? Ensimmäiset taideakatemiat perustetiin Firenzeen aj Bolognaan ja lopulta muuallekin Eurooppaan. Bolognan taideakatemian perustivat Carraccin serkukset. Guido Reni oli heidän oppilaansa ja myöhemmin myös Akatemian rehtori. Bolognan taideakatemia oli ensimmäinen, jossa taiteen opetukselle asetettiin selkeät säännöt ja taiteelle tavoite. Taiteen tavoite liittyi selkeästi uskontoon. Taiteen piti oilla ylevää ja sen piti kuvastaa uskoa.

Ensin kuvattiin ohjeiden mukaan realistisesti. Sen jälkeen pyhistä kuvista otettiin pois kaikki se, mikä oli maallista. Näin jatkui renessanssin ylimaallisen kauneuden ihanne. Sebastianus on kaunis, ylevä ja harras. Mutta on vaikea erottaa todellista kärsimystä, jonka nuolet ovat aiheuttaneet. Meidän pitää muistaa, että se ei tee teoksesta huonoa. Bolognan koulukunnan taiteen tavoite oli aivan muu kuin kärsimyksen kuvaaminen. 1500 ja 1600 vaihteen taide on selkeästi jakaantunut kahteen koulukuntaan. Meillä on Caravaggiolainen chiaro-scuro koulukunta, joka paljastui eilisen luukun alta. Sen rinnalla toimii Bolognalainen koulukunta, joka jatkaa renessanssi kauneusihannetta, mutta tuo sille uudenlaisen uskonnollisen sisällön.

Näiden pohjalta saa alkunsa barokki. Siitä saamme aavistuksen seuraavan päivän luukussa.

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat