Tämä Guido Renin teos, joka kuvaa Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolemaa on ylimaallisen kaunis. Pyhä Sebastianus palveli keisaria ja oli kristitty. Keisari käski hänen sotilastoveriensa nuolittaa hänet kuoliaaksi. Maalauksessa näemmekin kuinka hänen kehonsa on lävistetty nuolilla.

Tässä vaiheessa taiteen historiaa on käyty lävitse suuri taistelu siitä ovatko kuvataiteilijat käsityöläisiä vaiko intellektuaaleja. Tekevätkö he töitä vain käsillään vaiko mahdollisesti myös aivoillaan? Ensimmäiset taideakatemiat perustetiin Firenzeen aj Bolognaan ja lopulta muuallekin Eurooppaan. Bolognan taideakatemian perustivat Carraccin serkukset. Guido Reni oli heidän oppilaansa ja myöhemmin myös Akatemian rehtori. Bolognan taideakatemia oli ensimmäinen, jossa taiteen opetukselle asetettiin selkeät säännöt ja taiteelle tavoite. Taiteen tavoite liittyi selkeästi uskontoon. Taiteen piti oilla ylevää ja sen piti kuvastaa uskoa.

Ensin kuvattiin ohjeiden mukaan realistisesti. Sen jälkeen pyhistä kuvista otettiin pois kaikki se, mikä oli maallista. Näin jatkui renessanssin ylimaallisen kauneuden ihanne. Sebastianus on kaunis, ylevä ja harras. Mutta on vaikea erottaa todellista kärsimystä, jonka nuolet ovat aiheuttaneet. Meidän pitää muistaa, että se ei tee teoksesta huonoa. Bolognan koulukunnan taiteen tavoite oli aivan muu kuin kärsimyksen kuvaaminen. 1500 ja 1600 vaihteen taide on selkeästi jakaantunut kahteen koulukuntaan. Meillä on Caravaggiolainen chiaro-scuro koulukunta, joka paljastui eilisen luukun alta. Sen rinnalla toimii Bolognalainen koulukunta, joka jatkaa renessanssi kauneusihannetta, mutta tuo sille uudenlaisen uskonnollisen sisällön.

Näiden pohjalta saa alkunsa barokki. Siitä saamme aavistuksen seuraavan päivän luukussa.