Kirjoitukset avainsanalla taide

Tuntemattoman tekijän 1500-lopusta oleva teos on ensisilmäyksellä yksinkertainen. Taas yksi Maria kuva saattaa, joku tuhahtaa. Tarkkaavalle katsojalle se tarjoaa paljon silmänruokaa ja ihmettelyn aihetta.

Siinä on tosiaan kyseessä Neitsyt Maria, jota enkelijoukko nostaa kohden taivasta. Ylhäällä on kaksi enkeliä kruunaamassa Mariaa. Kyseessä on siis tuiki tavanomainen katolinen aihe: Neitsyt Marian taivaaseen nosto ja hänen kruunaamisensa taivaan kuningattareksi. Tässä kuvassa on kuitenkin erikoisia yksityiskohtia.

Useimmiten ohjeeni on kuvanluvun kursseilla seuraava. Vaihe 1: Kuvailevan kuvanluvun vaihe. Vaihe 2: Tulkitsevan kuvanluvun vaihe. Tässäkin se on oiva järjestys.

Katselkaamme siis kuvaa ihan vain sillä silmällä, mitä siinä oikein tapahtuu. Vasta sitten yritetään ymmärtää, mistä on kyse.

Siispä vaihe 1

Kolme enkeliä nostaa päänsä päällä Mariaa taivaaseen. Kaksi enkeliä on Marian pään päällä kruunaamassa häntä. Heillä on molemmilla käsissään pienet kukkakimput, joissa on valkeita ja vaaleanpunaisia kukkia. Marian molemmin puolin on kaksi hahmoa. Vain toinen heistä on enkeli. Toinen on siis tavallinen lapsi. Hänellä ei ole siipiä. Lapsen alapuolella on hirviön kita. Enkelillä on kädessään korillinen sydämiä. Marian sylissä on Jeesus lapsi, joka pitelee molemmissa käsissään sydämiä. Ylhäällä olevien enkeleiden huivit ovat sininen ja valkea. Sydänkoria pitelevän enkelin huivi on punainen. Ranteesta Marian nostaman lapsen huivi on valkea. Jeesuksella on valkea vaate. Marialla on valkea vaate ja sininen viitta. Kauluksessa on taustan kultaa.

Seuraa vaihe 2 eli tulkitseva lukeminen. Jo jutun alussa tällä kertaa osasimme yhdistää teoksen vanhaan kuvalliseen tradition Marian ylösnostamisesta taivaaseen ja kruunaamisesta.

Kultainen tausta väri viittaa juuri taivaaseen ja jumalalliseen valoon. Marian kultainen kaulus kertoo, että hän on nyt osallinen jumallaisesta kunniasta. Kuka hänet nostaa taivaaseen? Kolme enkeliä. Luku kolme viittaa Pyhään kolminaisuuteen eli kaiken alku tässäkin taivaaseen nousussa on Pyhässä Kolminaisuudessa.

Alhaalla vasemmalla oleva peto viittaa Saatanaan, kadotukseen ja vaaraan. Maria nostaa lapsen tai yleensäkin ihmisen Jumalan lapsena siitä vaarasta pois. Valkea väri on viattomuuden väri. Siispä ylösnostettu henki tai ihminen on viaton. Se muistuttaa siitä, että Jeesuksen kuolema on puhdistanut synneistä. Muutoinhan hahmon vaate olisi vaikka ruskea tai jopa synninmusta.

Marian vaate on myös valkea, hän on siis viaton, synnitön, tahraton, siis neitsyt. Sininen viittaa on muistutus siitä, että hän on taivaan kuningatar. Taivaan värihän on sininen. Ylhäällä olevat enkelit muistuttavat Marian viattomuudesta kukillaan. Valkea kukka on neitseellisen syntymän symboli. Marian kärsimykseen äitinä viittaa vivahde punaiseen vaaleanpunaisissa kukissa. Punainen on tässä siis uhrin ja kärsimyksen värinä. Ylhäällä olevan kahden enkelin huivin värit vielä alleviivaavat asiaa. valkea: viaton ja sininen: taivas. Viattomuutensa ansiosta Mariasta tuli taivaan kuningatar.

Sitten meillä on vielä sydämien arvoitus. Enkeli tuo alhaalta päin korillisen sydämiä Jeesukselle, joka ojentaa yhden äidilleen. Sydän on paitsi rakkauden, myös antaumuksen symboli. Jo 1300-luvulla on maalattu ensimmäisiä teoksia, joissa Pyhä Katariina Sienalainen antoi sydämen rinnastaan ristiinnaulitulle. Se on aivan sama symboliikka, kuin iskelmässä sanotaan: annan sydämeni sulle. Sydämen antaminen on rakkauden antamista. Ihmiset lähettävät sydämiään Jeesukselle. He osoittavat siten antaumuksensa ja uskonsa Kristukseen. Kristus ottaa ne vastaan ja antaa äidilleen. Äitinsä Maria sitten pelastaa sydämensä Jumalalle antaneet. Tämä ratkaisee meille arvoituksen enkelin punaisesta huivista. Punainen on paitsi uhrin ja kärsimyksen, myös Pyhän Hengen väri. Pelastus on Pyhän Hengen heiniä ja työtä eli Pyhä Henkihän se tässä toimii.

Lyhyt Synteesi teoksesta ja sen sanomasta on tämä. Maria on neitsyt. Hänestä tehtiin taivaan kuningatar. Jumalalle elämänsä omistaneet ihmiset saavat Pyhän Hengen armon ja heidät puhdistetaan synneistä ja pelastetaan. Pelastuksen voi saada Marian kautta vaikkapa rukoilemalla häntä.

Sanoma lienee tuttu ja monesti kuultu. Taiteen hienous on sen kyvyssä joka kerta ilmaista sama asia eri tavoin. Se toimii kuin kieli. Saman asian voi sanoa niin monella tavalla. Taide kertoo asiat esteettisesti kiehtovalla kielellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jourdanin mökki on Paul Cezannen ( 1839 - 1906 )  modernin taiteen suuren mestarin yksi viimeisimpiä teoksia. Hän maalasi sen vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa, vuonna 1906. Cezanne oli koko uransa aikana täysin vakuuttunut siitä, että tärkeintä ei ole aihe, vaan se, miten aihe esitetään. Hän oli jo nuorena taiteilijana lähtiessään Pariisiin sanonut: Aion hämmästyttää Pariisin omenalla. Sen hän toki tekikin. Hän kehitti asetelmamaalauksen täysin uudelle tasolle. Ratkaisevaksi tuli se, miten sommitelma toimii.

Cezanne jatkoi tilan tutkimista lävitse koko uransa. Tässä työssä hän näyttää, kuinka hän on saavuttanut puhtaan silmällä havaitsemisen asemesta, täydellisen aistikuvan välttämisen. Tässä maalauksessa, jossa hän maalasi ystävänsä Jourdanin mökin, hän onnistuu luomaan teoksen kautta katselijalla täydellisen tilanne ja tunnekuvan. Teoksessa on Cezannelle hyvin tyypillinen siveltimen käyttö. Sillä hän saa aikaan liikkeen tunnun. Tässä maalauksessa voimme aistia Provencen alueella usein puhaltavan voimakkaan tuulen. Samoin eteläisen Ranskan kirkkaan taivaan puhdas sininen vain korostuu siitä, että taivaan pinta on rikottu siveltimen avulla.

Cezanne oli omana aikanaan hieman yksinäinen susi. Hän kävi Pariisissa, mutta ei ollut vakuuttunut impressionistien tyylistä. Hän kaipasi takaisin rakastamaansa Provenceen. Siellä hän maalasi yksin luoden täysin omanlaisen tyylinsä.  Cezannen vaikutus myöhempiin taiteilijoihin, kuten Picassoon oli valtava.

Giorgio Morandi (1890 – 1964) oli Italian taiteen suurimpia mestareita. Hän erikoistui asetelmiin. Tämä hänen vuonna 1918 maalama teoksensakin on asetelma. Se on erityisen mielenkiintoinen useastakin syystä. Se on asetelma, jossa ei ole asetelmalle tyypillisiä esineitä, kuten hedelmiä, kukkia tai astioita lainkaan. Se on astelema pelkistä muodoista. Sen lisäksi asetelma kiusaa tarkkasilmäistä katsojaa ilmeisillä virheillään. Varjo, joka heijastuu ilmassa leijuvan esineen takana, ei ole todellinen. Se muistuttaa esinettä, mutta se ei ole täsmälleen sama. Sen lisäksi oikealla olevasta esineestä ei heijastu minkäänlaista varjoa. Läpinäkyvä laatikko, jossa esineet roikkuvat on myös vääränmallinen. Se avautuu meille edestä suoraan, mutta kääntyykin sisällään ja vasemmalta sivulta väärin. Se on niin sanottu mahdoton tila. Asetelma on mahdollisimman täydellinen siinä mielessä, että se toimii kaikkiin suuntiin, myös syvyys suunnassa. Toisaalta sen mielettömyys tekee siitä rauhoittavan. Me emme voi hakea merkityksiä sen esineistä tai niiden symboliikasta. Se on täysin uudenlainen maailma, meille käsittämätön.  Se toimii ikonin tai meditaatio esineen tapaan. Se saa katsojan miettimään muita mahdollisia maailmoita, kuin omamme. Giorgio Morandin värimaailma on harmonisen rauhoittava. Värit eivät vie huomiota muodoilta.

Kommentit (2)

Alankomaalainen
1/2 | 

Hei Liisa, oletko tarkastellut alankomaalaisen Escherin maailmaa?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Taiteilijankin täytyy elää, vaikka sitten propagandan tuottamisella.

Rubensin teos: Villisian metsästys on osa metsästys sarjaa, jonka hän maalasi 1615- 1617 välisenä aikana. Hänelle maksettiin siitä hyvin. Hän sai siitä peräti 1400 floriinia. Teos on täynnä liikettä ja jännitystä. Onhan se toki hieman erikoinen. Vasemmalla olevat miehet ovat pukeutuneita kuin Antiikin toogiin. Sitten keskellä teosta on hienosti pukeutunut aatelismies. Oikeassa reunassa on hienoja naisia kuin katselemassa jännittävää tapahtumasarjaa. Koirat ovat selvästi verenhimoisia.

Kaikkeen tähän on luonnollisesti selityksensä. Ensinnäkin Rubens oli hiljattain käynyt Italiassa ja nähnyt silloin jo hävinneen Leonardo da Vincin taistelukuvan luonnoksia. Hän on selkeästi ottanut teoksensa sommitelmaan idean sieltä. Muutoin teos selvää propagandataidetta. metsästystä varten vaadittiin maa-alue. Metsästys siis jo sinänsä viittasi vaurauteen. Aateliset harrastivat metsällä oloa, sillä heidän yhteiskunnallinen tehtävänsä oli sotiminen. Metsästys harjoitti sotimisessa tarvittavia taitoja: strategiakykyä ja aseenkäyttöä.

Toogiin pukeutuneet miehet viittaavat Antiikkiin. Se oli aika, jota ihailtiin. Aatelisto halusi väkisinkin aina vetää sukujuurensa Antiikin sankareihin ja vertautua Antiikin sankaritekoihin.

Naiset ovat tosiaan ihailemassa teoksen pääsankaria. Heidän ilmeensä ovat puhtaasti ihailevia. He kuin alleviivaavat katseillaan sanoman. Tässä miellä on kyseessä todellinen sankari.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat