Kirjoitukset avainsanalla taide

Gentile da Fabrianon Kuninkaiden kumarrus teos edustaa kansainvälisen gotiikan tyylisuuntausta. Kansainvälinen gotiikka on 1300-luvulle tyypillinen tyyli, mutta se jatkuu pohjoisemman Euroopan maissa pitkälle 1400-lukuun saakka. Nimi itsessään kertoo siitä, kuinka kristillinen Välimeri oli kulttuurillisesti kohdannut germaanien goottiheimot. Tyylille on ominaista Giottolta peritty kertominen ja Bysantilta peritty loistokkuus ja koristeellisuus. Tässä maalauksessa kuvataan kolmea itämaan tietäjää, jotka ovat tulleet kumartamaan Jeesus-lasta. Etummainen kuningas on riisunut kruununsa maahan, seuraava on jo ottamassa sitä pois päästään ja viimeinen seisoo vielä kruunupäisenä. Kasvot suoraan katselijaan päin olevan hattupäisen paimenen yllä kaksi lintua taistelee. Ne kuvaavat hänen mielensä myllerrystä siitä, uskoako syntynyt lapsi Jumalan pojaksi vaiko ei. Epäluulo ja usko taistelevat keskenään.

Sivistyksen kieli oli noihin aikoihin Euroopassa arabia. Pyhimyskehissä oleva teksti on pseudoarabiaa. Se viittaa tietoon ja oppineisuuteen, mutta taiteilija ei ole osannut arabiaa, joten tekstit eivät ole luettavissa. Gotiikalle on tyypillistä kuvan tapaan esittää asia sarjakuvanomaisena. Edessä tietäjät ovat jo perillä, kun taustalla me näemme heidän vasta ratsastavan kohden Betlehemiä. Osa gotiikan kokonaisuutta ovat vahvat, lehtikullatut kehykset, jotka tuovat arvokkuutta ja veistoksellisuutta kokonaisuuteen. Tässä on triptyykki eli kolmiosainen alttaritaulu on hieman jo hajonnut muodoltaan. Vain yläosassa on merkki kolmijaosta, mutta kehykset eivät enää ulotu koko taulun lävitse aina alareunaan saakka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskiajalla kirkkoja rakennetaan entistä enemmän.  Kirkosta yhteisönä tulee yksi suurimmista, ja pitkäksi aikaa jopa kaikkein suurin, taiteen tilaaja. Ensimmäinen selkeästi länsi-Eurooppalainen taiteen suuntaus on romaaninen taiteen suuntaus. Romaanista taidetta tehdään noin karkeasti Euroopassa 1000-1100-luvuilla. Sitten taidesuunta nimeltään gotiikka pikkuhiljaa syrjäyttää sen esteettiset ihanteet. Arlesin St Trophime kirkko on hyvä esimerkki sen tavasta kertoa. Romaanien taide edustaa länsi-eurooppalaista tapaa tehdä siinä, että se pyrki realistiseen kerronnan tapaan. Romaanisen taiteen tyypillisin kerronnan tapa on juuri kohokuva eli reliefi. Tässä kirkon pääsisäänkäynnin reliefissä näemme arkkienkelin, joka vartio taivaan portteja. Taivaan portista näkyy Jumalan käsi. Pyhä pelottavuus ja kirkkaus on kuvattu kovin havainnollisesti. Taivaan ovea kohden kulkijat ja porttista sisään halajavat joutuvat kirkkauden sokaistuneina peittämään silmänsä käsillään.

Romaanisen taiteen peruselementit ovat tässäkin selkeästi näkyvät: selkeys, kerronnallisuus ja halu julistaa opettamalla. Romaanisen taiteen tekniikka ei ole aina täysin kehittynyttä. Tämäkin kuva on sympaattinen naiviudessaan. Meidän pitää muistaa, että länsimainen taide ottaa antiikin ajan ja Bysantin vaikutuksen jälkeen tässä aivan ensimmäisiä askeliaan.

 

Kun Antiikin Rooman valtakunta hajoaa kahtia Itäiseen keisarikuntaan, jota myöhemmin kutsutaan Bysantiksi ja läntiseen, ottaa vauras Itäinen puli johtoaseman politiikassa, kulttuurissa, taloudessa sekä taiteessa. Sen pääkaupunki on kukoistava Konstantinopoli. Se on Idässä. On siis luonnollista, että Lähi-Idän taiten vaikutus siellä tehtävään taiteeseen on suuri. Jumala on valo ja valo on kultaa, on yksi leimaa antavia piirteitä bysanttilaiselle taiteelle. Yksi Bysantin suosimia tekniikoita on mosaiikki tekniikka. Bysantissa mosaiikit tehdään kuitenkin erilaisella tekniikalla, kuin jo edellisinä päivinä esitelty suora mosaiikki. Mosaiikit tehdään pajassa negatiivina kipsiin. Sitten ne siirretään levyinä paikalle, kuten tässä Sisiliassa sijaitsevaan Monrealin-kirkkoon. Siellä ne laitetaan laastiin ja lopulta kipsi hakataan pois, niin, että mosaiikki saadaan näkyviin. Bysantin vaikutus on tosiaan suuri. Tämäkin Pyhää Johannesta kuvaava mosaiikki löytyy Palermon läheltä.

Bysantti ei hae realismia, se suorastaan välttää sitä. Bysantin taiteen ihanne on tehdä majesteetillista ja hieman arjesta etäännyttävääkin estetiikkaa. Johannes Kastaja erämaassa asuvana askeettina erottuu helposti takkuisen tukkapehkonsa kanssa muista kirkkoa koristavista pyhistä. Puvun laskokset evät ole luonnolliset. Kulmakarvat ovat koristeelliset eivät oikean ihmisen kulmakarvat. Bysantin ajan teoksia ei kuitenkaan pidä arvostella odottamalla niiltä luonnollisuutta. Ne tavoittelevat majesteetillista ja ylhäistä harmoniaa. Tässä teoksessa on onnistuttu siinä tavoitteessa erinomaisesti.

Rooman valtakunta oli suunnattoman suuri. Se takasi sen, että monenlaisia ja värisiä kiviä oli saatavilla mosaiikkitöitä varten. Antiikin roomalaisista voidaan sanoa, että he kehittivät mosaiikkitaiteen aivan huippuunsa. Eri värisillä ja sävyisillä mosaiikkikiven palasilla he saattoivat tehdä jopa varjostuksia ja suurenmoisia yksityiskohtia.

Tässä mosaiikissa on kuvattuna hedelmällisyyden jumala. Tällaisia kuvia saatettiin käyttää muun muassa makuuhuoneen koristeena tuomassa lapsionnea taloon. Hedelmällisyys ei toki viittaa vain ihmisten lapsimäärän kasvuun. Mosaiikissa on kuvattuna kukkia, vasemmalla puolella on taas rakastunut lintupariskunta. Jumalan sylissä on liina, jossa on kuvattuna luonnon antimia, kuten hedelmiä. Värit ovat jopa hämmästyttävän kirkkaita. Mosaiikin etu onkin siinä, että sen värit eivät haalistu. Kivihän on läpeensä sen värinen kuin on. Mosaiikkikivi voi pölyyntyä, mutta se ei menetä väriään.

Roomalaiset tekivät mosaiikkinsa suoralla tekniikalla ja ryhmätyönä. Tämä tarkoittaa sitä, että mosaiikki tehtiin suoraan paikalleen. Edellä kulki käsityöläinen, joka levitti laastin paikoilleen. Hänen jälkeensä tuli seuraava, joka piirsi ääriviivat, sitten tulivat he, jotka maalasivat värin laastille ja lopulta he, jotka valmiiksi leikatuista ja lajitelluista kivistä asettelivat palat paikoilleen.

Seuraa 

52-vuotias tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen ihmettelee ihmistä ja maailmaa. Eri viikonpäivinä on temoiltaan vaihetelevia kirjoituksia. Siten lukijoiden on helpompi löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Teemat ovat seuraavat: symbolisunnuntai, taidetiistai, kuvan keskiviikko ja toisinaan persoonallinen perjantai. 

Blogiarkisto

2017
Joulukuu
2016

Kategoriat