Kirjoitukset avainsanalla kauneus

Aina välillä kuulee kerrottavan karmeista kampaajakokemuksista. Kampaaja leikkaa oman mielensä  mukaan, uusi väri paljastuu hirveäksi ja kampauksesta tulee täysin väärän tyylinen. Besserwisserinä en malta olla päsmäröimättä. Siispä: nainen, näin käyt kampaajalla:

 

1. Älä sorru tarjoukseen. Jos kampaaja pyydystää asiakkaita tarjouksen voimalla, hän on epätoivoinen. Hyvillä ammattilaisilla riittää asiakkaita täydelläkin hinnalla.

 

2. Kysy suositteluja. Jos ihailet jonkun hiuksia, kysy, kenellä hän käy. Myös sosiaalisessa mediassa on helppo pyytää ja saada suosituksia. Jos haluat nuorekkaat hiukset, kysy itseäsi nuoremmilta.

 

3. Älä anna uuden kampaajan tehdä hiuksillesi isoja muutoksia. Kampaajan pitää tuntea hiustesi laatu ja niiden kasvusuunta (pyörtyväiset) hyvin, jotta hän osaa leikata oikein. Etenkin lyhyissä hiuksissa tämä on tärkeää.

 

4. Anna vain tutun kampaajan vaihtaa hiustesi väriä. Värit käyttäytyvät eri tavoin riippuen siitä, mitä hiuksille on aikaisemmin tehty ja miten paljon niissä on luonnostaan punaista pigmenttiä. Kokeneillekin kampaajille voi tulla yllätyksiä.

 

5. Kun löydät mieluisan kampaajan, pidä hänestä kiinni kynsin hampain ja hinnalla millä hyvänsä, mikäli ulkonäköasioilla on sinulle merkitystä.

 

6. Jos et ole valmis maksamaan säännöllisestä kampaajasuhteesta, pysyttele luonnollisessa värissä ja erittäin yksinkertaisessa mallissa, jota on vaikea pilata. Suosittelen keskipitkiä tai pitkiä hiuksia.

 

7. Jos kävi vain lievästi hullusti, älä panikoi. Kastele hiukset heti kotona ja muotoile ne uudestaan. Jos vika on värissä, pese hiuksia ahkerasti. Etenkin punainen väri haalistuu nopeasti. Täyskatastrofin sattuessa valita siitä heti tai mahdollisimman pian. Virhe voi olla korjattavissa.

 

8. Jos hiuksista ei tullut sellaiset kuin sovittiin tai työn jälki ei ole ammattitaitoista ja huolella tehtyä, palvelussa on virhe, josta voi valittaa. Kampaajalla on oikeus ehdottaa työn uusimista tai korjaamista. Jos on vaikkapa leikattu enemmän kuin sovittiin, voi pyytää hinnanalennusta.

--

Päivän kuva: Olen vuosikymmenet käynyt kampaajalla noin joka kuudes viikko, koska hiukseni ovat olleet joko lyhyet tai blondatut. Nyt kasvatan blondausta pois, ja siksi olen viimeksi käynyt kampaajalla elokuussa, jolloin laitettiin kevytväri. Tämä kuva otettiin marraskuussa.

Kommentit (3)

Mira
1/3 | 

Kuka tämän on kirjoittanut ? Voisin kumota monta kohtaa ja perustella. Luulen että kokemuksesi kampaajalla käynneistä on mennyt ihan honkiin. Ammattissa löytyy kyllä niitäkin tekijöitä jotka puhuvat säästä ja kiikuttavat sinulle ensimmäisenä 7 päivää lehden ja kuuntelevat huolesi. Kaikki eivät kuitenkaan näin tee. Itse keskityn siihen miksi asiakas on tullut eli hiukset, -mitä on tehty aikaisemmin,-kuinka usein pesee miksi ja millä,-mitkä ovat ongelmat,-mitä asiakas toivoo-lähtökohdat ja mitä voidaan ja kannattaa tehdä. Oikea malli, -kasvojen ,-kaulan,-vartalon mittasuhteet ja muoto. Mikä on tyyli,-klassinen,-luonnollinen jne. Hiuksen laatu,-hento,paksu,-normaali. Suora, kihara. Kasvusuunnat. Värin valinta,-silmät,-lempivärit,-kasvojen väri,-kylmät/lämpimät,-halutaanko korostaa tai häivyttää. Painopisteet hiusmallissa ja muodin ja trendejen käyttäminen. Kenelle otsis ja kenelle ei. Aikaisemmat käsittelyt. Toivottu lopputulos -helppo pese ja käytä vai onko valmis tekemään hieman sen eteen,-suoristamaan kihartamaan. Oikeat tuotteet kotihoito ja muotoilutuotteet. Opastaminen miten onnistut kotona ja mitä tuotteita käytät. Millaisia eri tyylejä eri tuotevalinnoilla voi saavuttaa. Kysyn aina asiakkaalta mitä ei toivo missään nimessä. Saan aina vastauksen. Otan aina vastuun ja asiakas on tervetullut korjauttamaan jos niin haluaa koska niin toivon minäkin. Moni juoksee kampaamosta toiseen eikä löydä oikeaa kultaista kampaa koska joko asiakas on odottanut ihmeitä tai ei itse tiedä vielä mitä haluaa tai tyyli hukassa. Kampaajallakin on ongelma -hänellä ei ole intohimoa työhönsä eikä tee sitä oikein. Totuus on että monessa paikassa se seiska aukaistaa ensimmäisenä koska siihen on totuttu.

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/3 | 

Tämän on kirjoittanut minä, kampaamopalveluiden säännöllinen käyttäjä vuodesta 1978. Itselläni on lähes pelkästään hyviä kokemuksia kampaajalla käymisestä, mutta moni kanssasisar ei ole ollut yhtä onnekas. Jos lopputulos ei ole toivotunlainen, vika ei minun(kaan) mielestäni ole aina kampaajassa. En tosin ole ikinä ollut läsnä, kun kampaaja olisi tutustunut uuden asiakkaan toiveisiin yhtä perusteellisesti kuin sinä teet. Itseltänikään ei ole kukaan kampaaja moisia kysellyt. Juuri siksi suosittelen pitkiä asiakassuhteita, joissa nämä asiat tulevat luonnollisesti esiin ajan myötä. Onnittelen asiakkaitasi hyvästä valinnasta.

Mira
3/3 | 

Kiitos Maija varstauksestasi. Kiinnostuin tietenkin heti otsikon luettuani ja jatkoin lukemista, -halusinkin kommentoida. Hyvä että kirjoitit alamme työntekijöistä ja kuten myös palvelua ostavista asiakkaista. Melkein jokainen tarvitsemme kampaamo palveluita. Laatua ja henkilökohtaista palvelua saa joskus etsiä itsekkin. Kilpailu ja tarjontaa löytyy ja montaa paikkaa, myös erillaista tekijää. Aina ei myöskään henkilökemia tai ikä, -muut..  kohtaa. Vanhat kokemukset ja luulot vaikuttavat päätöksiimme myös. Rohkaisenkin jokaista että kysyisi asiakaspalvelijalta neuvoa ja opastusta ihan jokaisella alalla  niin työmme monipuolinen koulutus olisi antoisaa ja tieto ja taito olisi enemmän käytettävissä. Ennakkoluulut romukoppaan ja kohti hyviä palvelukokonaisuuksia ja kohti  uusia tuulia.  Hyvää päivän jatkoa sinulle !

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Palatessani kampaajalta näin, kun puolisoni astui pihaportista kadulle. Hän katsoi minuun päin, muttei reagoinut, vaan lähti ylittämään katua. Huidoin. Hän katsoi uudestaan. Hän ei ollut tunnistanut minua.

Pitkät, vaaleat hiukseni olivat vaihtuneet tummanruskeaan polkkaan. Muutos ulkonäköön oli yllättävän suuri. Parin päivän kuluttua törmäsin kaupungilla kahteen työkaveriin, mutta he eivät nähneet minua, vaan kävelivät ohi. Vaatteemme melkein koskettivat toisiaan.

Miksi tein itsestäni tunnistamattoman?

1. En tavoittele enää nuorekasta ulkonäköä. Vielä viisi vuotta sitten julistin, että pysyn blondina niin pitkään kuin hiukseni ja päänahkani kestävät. Halusin olla hoikka, vaalea ja urheilullinen, jotta näyttäisin nuorekkaalta ja minua ihailtaisiin. Suurimman voittoni sain, kun nuori, nätti työkaveri sanoi, että hän haluaa näyttää keski-ikäisenä samalta kuin minä. Arvostukseni muuttuivat, kun ikääntyminen iski minut polvilleni ja ymmärsin kuolevaisuuteni. Minusta on mukavaa tulla vanhaksi.

2.  Haluan palata omaan, luonnolliseen hiusväriini. Olen värjäyttänyt tai vaalennuttanut hiuksiani lähes yhtäjaksoisesti jo noin 30 vuoden ajan. Koen, että nyt on hyvä aika palata juurille, omaan väriin. Omaa hiusten väriä ei tarvitse jatkuvasti ylläpitää värjäyksillä, ja ainakin periaatteessa se sopii ihoni ja silmieni väriin - eihän luonto tee värivirheitä, eihän?

3. Minulla oli valmiina 4 sentin juurikasvu. En pystynyt leikkauksen ja pakarakipujen takia käymään kampaajalla moneen kuukauteen, joten vaaleissa hiuksissani oli jo pitkä, tumma juurikasvu. En ollut alun perin ajatellut vaihtaa hiusten väriä ihan vielä, mutta tilanne oli niin otollinen, etten halunnut jättää sitä käyttämättä.

4. Menetin toipilaana noin puolet hiuksistani. Lettini oli ohentunut niin paljon, että tuntui turhalta pitää pitkää tukkaa.

5. Koko kampaamo innostui asiasta. Kerroin kampaajalleni, että pitkän aikavälin tavoitteenani on oman värinen long bob, mutta jättäisin ammattilaisten asiaksi, miten se toteutettaisiin. Leikattaisiinko nyt aivan lyhyt, kokonaan oman värinen tukka, jota sitten kasvattelisin? Vai värjättäisiinkö minulle välivaiheen tukka, jonka suojissa siirtyisin hiljalleen omaan väriin? Neuvoja alkoi sadella. Leikkauksen ja värin valintaan osallistui kolme kampaajaa, ja väri sekoitettiin ainakin kolmesta komponentista.

6. Tumma hiusväri tuo silmäni esiin. Minulle sopivat mustaa lukuun ottamatta kaikki hiusvärit, koska ihoni on erittäin vaalea ja muut värini pehmeät ja epämääräiset. Jopa niin epämääräiset, että silmäni vaihtavat väriä hiusten ja vaatteiden mukaan. Tummanruskea tekee silmistäni syvän sinivihreät. Se on vaihteeksi mukavaa.

Uudeksi väriksi valittiin hieman luonnollista väriäni tummempi sävy, jonka on tarkoitus haalistua hiljalleen omaan väriini. Jostakin syystä väri näyttää valokuvissa vaaleammalta kuin luonnossa, joten oheisten kuvien hiusväri on jo aika lähellä omaa, pehmeän ruskeaa väriäni. En tosin osaa sanoa, minkä verran olen jo harmaantunut. Se selvinnee ennen pitkää.

--

Päivän kuvat: Hiusten väri vaikuttaa yllättävän paljon ulkonäköön.Tässä mitassa piikkisuorat hiukseni kääntyvät luonnostaan hieman ulospäin. Olen auttanut niitä pyöröharjalla.

Kommentit (5)

MarjattaP
2/5 | 

Kyllä tosiaan hiusten väri muuttaa ulkonäköä!   Tuo sun uusi look näyttää aika hyvältä!

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/5 | 

Kiitos kun poikkesit ja kommentoit, Mammapolkee. Käykääpä lukijat katsomassa myös hänen blogiaan!
Ja Marjatta, kyllä se vaan ihmeesti muuttaa. Enpä tosin ole ihan varma, hyväänkö vai huonoon suuntaan. Kun hiukset ovat tummat, ihon punakkuus korostuu. Muistan, että kun aikanaan vaihdoin blondiksi, olin oikein tyytyväinen ihon värin tasoittumiseen. Mutta tämä ruskea on tosiaan lähempänä omaa väriäni. En ollut blondi edes ihan pikkulapsena, vaikka siskoni oli ja tummeni minun kanssani samanväriseksi vasta myöhemmin.

Ikkis
4/5 | 

Tummat hiukset pehmentävät ulkonäköäsi,kaunis💕👍

Maija
Liittynyt15.10.2015
5/5 | 

Kiitos Ikkis, omat värini ovat nimenomaan pehmeät, ja ovathan nuo piirteetkin vuosien mittaan kovin pehmenneet :D

Olin ollut koko aikuisikäni poika- tai polkkatukkainen, kun hieman yli kaksi vuotta sitten aloin kasvattaa pitkiä hiuksia. Mitä opin?

1. Kyllä se kasvaa tietyssäkin iässä. Puolen vuoden kasvatuksen jälkeen minulla oli jo niin sanottu long bob, jolloin hiusten latvat kaartuivat kauniisti ulospäin ilman isompaa auttamista. Reilun  vuoden kuluttua hiukset näyttivät oikeasti pitkiltä. Kahden vuoden kasvatuksen jälkeen hiukseni ovat noin 50 cm pitkät ja ulottuvat selässä lapaluiden alareunaan.

2. Pitkä tukka menee takkuun. En ollut kymmeniin vuosiin tarvinnut kampaa enkä muuta kuin föönausharjaa. Nyt oli pakko hankkia tangle teezer -harja, jotta saan takut auki aamuin illoin ja etenkin pesun jälkeen.

3. Blondattu hius vaatii hoitoa. Tavallinen, pesun jälkeen käytettävä hoitoaine ei riitä, vaan hiusten latvat ovat sen jäljiltä vielä aivan takussa. Olen saanut avun Schwarzkopfin Bonacure-sarjan Repair rescue -hoidosta, jota laitan pyyhekuviin hiuksiin joka pesun jälkeen. Voidemainen tuote toimii paremmin kuin hiuksiin suihkutettava.

4. Pitkät hiukset näyttävät kauemmin puhtailta. Ainakin minun hiuksissani pesemättömyys paljastuu parhaiten hiusten tyvestä. Olen järkeillyt, että koska pitkässä tukassa on noin 47 senttiä muuta katsottavaa kuin tyvi, feikkaaminen on helpompaa kuin lyhyen tukan kanssa. Laitan suolasuihketta ja pöyhin, kuivaan tai nostan tyven suoristusraudalla, ja eikun menoksi.

5. Pitkät hiukset säästävät kampaajakuluissa. Hiuksiani pitää blondata säännöllisesti, enkä kuvittele osaavani tehdä sitä itse, koska hiukset ovat eri pituuksissa ikään kuin blondauksen eri vaiheissa. Latvoista olen platinablondi, päälaelta hieman vähemmän. Luotan kampaajaan, mutta olen kokenut, etten tarvitse häntä enää aivan yhtä usein kuin polkkatukkaisena. Tässäkin pätee tuo hiusten tyven ja latvan uudenlainen suhde. Näytän vielä blondilta, vaikka juurikasvua olisi monta senttiä.

6. En osaa enkä ehdi tehdä kampauksia. Pitkistä hiuksista voisi näperrellä vaikka minkälaisia lettikampauksia ja nutturoita, mutta minulla ei näytä olevan koskaan aikaa opetella tekemään niitä. Ei edes nyt, kun olen sairauslomalla. Kipeät olkapääni sitä paitsi ilmoittavat heti muutaman minuutin jälkeen, että nyt saa riittää. Ihailen upeita nutturoita, mutta hiusten kasvatus ei valitettavasti tuonut niitä minulle.

7. Miehen mielestä pitkät hiukset ovat kauniit. En tiedä, mikä geneettinen ohjelmointi siinä on kyseessä, mutta puolisoni mielestä tukkani on ihanin ikinä, ja hän hakeutuu usein tarkkailemaan tilannetta, kun kuivaan ja laitan hiuksiani. Kampaajalle lähtiessäni hän muistaa aina varoittaa, että eihän sitten käytetä saksia.

8. Kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä kestää. Jänneleikkauksen jälkeen hiukseni alkoivat pudota. Joka harjauksen yhteydessä on lähtenyt tuppo nyt jo neljän viikon ajan. Hiuksistani on jäljellä ehkäpä puolet. Ja koska en ole pystynyt pitkään aikaan istumaan kampaajan tuolissa, blondiutenikin alkaa olla kyseenalaista. Vielä muutama viikko, niin näette  minulla aivan lyhyiksi leikatut, harmaantuvat ja nykyistä selvästi tummemmat hiukset. Ehkä.

p.s. muokkaus: kasvatin hiuksia kaksi vuotta, en kolme.

--

Päivän kuva: Kaikki, mitä hiuksistani on jäljellä. Tästä ei paljon lettikampauksia punota.

 

 

Kommentit (1)

MarjattaP
1/1 | 

Minulla on ollut suurimman osan elämääni pitkä tukka ja olen noitten huomioittesi kanssa ihan samaa mieltä.  Se vaan on niin helppo!  Hiusteni väri on aina ollut vaalea, joka nyt hiljalleen on muuttumassa harmaaksi,  enkä ole niitä koskaan värjännyt.   Muutama vuosi sitten päälaelle ja ohimoille on ilmestynyt muutama melkein valkoinen raita.   Ilmeisesti luontoäiti on ollut asialla.  Saavat jäädä paikoilleen.   Jokunen tuttu on kommentoinut, että onpa kampaaja tehnyt sulle kivat raidat.   Niinpä, minustakin ne ovat aika kivat. 

Kun suomalaisilta naisilta kysytään, mitä meikkituotetta ilman he eivät voisi olla, yhdeksän kymmenestä vastaa: ripsiväri. Itse en tiedä turhempaa tuotetta, ainakin jos ajatellaan, mihin sillä pyritään.

”Ripsiväri tuo silmät esiin ihan eri tavalla”, kuuluu yleinen perustelu. ”Ripsenpidennykset korostavat kauniisti katsetta”, saattaa toinen sanoa. Ja kolmas: ”En ikinä lähtisi baariin ilman irtoripsiä!”

Outoa puhetta minulle. Jos tavoitteena nimittäin on tehdä vaikutus katseella, ei sitä ripsillä tehdä. Intensiivinen katse lähtee sisältä. Sielusta suorastaan.

Olen introvertti, kuten moni muukin suomalainen nainen, enkä ole koskaan tehnyt aloitetta. Paitsi katseella. Eikä silmäripsillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Seksikkäintä katseessa on sähkö, ei ripset.

Katseella voi ilmaista niin paljon: ihastusta, rakkautta, iloa, huumoria, pelkoa, vihaa, päättäväisyyttä, häpeää, myötätuntoa. Katse todellakin on tunteiden tulkki. Jos ei uskalla kokea tunteita ja näyttää niitä silmillään, eivät siinä räpsyripset auta.

Niin että ihan turhaan touhuatte niiden pääskysen siiven kokoisten tekoripsienne kanssa. Ripsiliima on sitä paitsi allergisoivaa.

Silmämeikki ilman ripsiväriä näyttää melkein aina siistimmältä kuin ripsivärin kanssa.

Jaa mistä tämä tuli mieleeni? No siitä, kun taas eletään niitä kevään viikkoja, kun aamulla löydän kylpyhuoneen peilistä silmien sijasta kaksi nakkia, jotka ovat liimautuneet yhteen jollakin epämääräisellä möhnällä. Silmäni ovat niin arat, etten voi ajatellakaan sutivani niitä millään. Totuin jo vuosia sitten jättämään ripsivärin ja muunkin meikin pois keväisin. Kun palasin kesällä meikkiin, tajusin, että näytän paremmalta ilman ripsiväriä.

Blogeissa näkee joskus ennen-jälkeen-kuvia, joissa vasemmalla on kaunis nuori nainen täydellisessä silmämeikissään. Oikealla on sama nuori nainen, mutta silmien ympärillä on suttuinen ja epäsiisti musta pehko. Taas on löytynyt täydellinen ripsiväri!

Oikeasti, hei: runsas ripsiväri näyttää melkein aina rumalta. Silmämeikki ilman ripsiväriä näyttää melkein aina siistimmältä kuin ripsivärin kanssa. Rajaus korostaa silmän muotoa paremmin kuin ripsiväri, eikä molempia tarvita. Lisäksi luomen varjostus tulee esiin paremmin, kun ripsipehko ei peitä näkyvyyttä.

En ole ajatukseni kanssa aivan yksin. Iltalehti kertoo aiheesta täällä. Kuvat tosin argumentoivat minua vastaan, koska ne ovat aika hirveitä. Mukana ei olekaan yhtään kuvaa, jossa ripsiväri olisi korvattu rajauksella tai jossa näkyisi kunnolla, miltä luomiväri näyttää ilman ripsiväriä. Mutta silti.

Tietyssä iässä ei tarvitse olla rutiinien uhri tai tehdä niin kuin muutkin tekevät.

--

Päivän kuvat: Helleboruksia ja muita puutarhamyymälän ihanuuksia.

Kommentit (1)

MarjattaP
1/1 | 

Olen aivan samaa mieltä!  Silmien ja katseen teho ja vaikutus tulee syvältä ripsien takaa ja silloin on aivan sama, onko niissä ripsiväriä vaiko ei.  Ja kyllä, tässä iässä päätetään ihan itse tekemisistämme.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016