Kirjoitukset avainsanalla terveys

Sain viimein aikaiseksi teettää geenitestin, josta jo vuosi sitten täällä uhosin. Valitsin suomalaisen, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvän testin, koska en ole kiinnostunut sukujuuristani – minulla on paljon tunnettuja sukulaisia, joihin en pidä mitään yhteyttä, enkä tarvitse enempää laiminlyötäviä. Turkulaisen Negenin sijasta tilasin kuitenkin jyväskyläläisen Evogenomin testin. Negenin testi olisi ollut diabeteksen suhteen kattavampi, mutta halusin myös muuta.

Evogenom suhtautuu tietoturvaan huolellisesti. Se ei esimerkiksi analysoi geneettistä dataa tietokoneella, joka on kytkettynä internetiin. Dataa ei säilytetä netissä eikä sitä saa käyttöönsä verkon kautta, ellei erityisesti pyydä. Tulokset postitettiin minulle muistitikulla, jonka salasana koostui tekstiviestillä lähetetystä osasta ja osasta, joka oli merkitty muistitikkuun.

Datani on todennäköisesti nyt jo hävitetty, sillä yhtiö lupaa tuhota sen, kun tulokset on lähetetty tilaajalle. Uskon, että yhtiö myös tekee niin kuin lupaa eikä esimerkiksi myy tietojani salaa jonnekin. Hävittäminen tarkoittaa, etten myöskään voi myöhemmin teettää datasta mitään muuta kuin minkä nyt tilasin.

Geenien vaikutus siihen, mikä vaihtoehto toteutuu, on arviolta 20-50 prosenttia.

Evogenom kävi läpi perimäni noin kolmesta miljardista emäsparista vähän yli 700 000 muunnosta, ja  tulkitsi tulokset tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa. Tulkinta kertoo tietenkin enemmän mahdollisuuksista kuin todellisesta tilanteesta. Geenien vaikutus siihen, mikä vaihtoehto toteutuu, on arviolta vain 20-50 prosenttia. Loppu on ympäristön vaikutusta ja omien valintojen tulosta.

Monen mielestä geenitestin teettäminen on turhaa, koska ilman testiäkin tiedetään, miten pitäisi elää, jos haluaa välttyä sairauksilta. Sama resepti suojaa niin diabetekseltä, sydän- ja verisuonitaudeilta kuin muistisairauksiltakin. Kun pitää itsensä normaalipainoisena, syö terveellisesti, liikkuu suositusten mukaan, välttää stressiä ja nukkuu hyvin, on tehnyt sen, mikä tehtävissä on.

Mutta kun minä nyt vain olen utelias. Haluan tietää, mihin suuntaan geenit kallistavat vaakaa.

Osa raportin tuloksista on tyyppiä kyllä/ei. Eli minulla joko on tietyn ominaisuuden aiheuttava geneettinen muunnos tai sitä ei ole. Osa vastauksista sisältää tiedon siitä, miten vahvasti geenit viittaavat tiettyyn suuntaan.  Asteita on silloin yleensä kolme.

Geenitieto voi olla myös ristiriitaista. Minulla on esimerkiksi geneettinen tekijä, joka tekee minusta alttiin painonnousulle. Ne, joilla on tämä geenimuoto, ovat keskimäärin lihavampia kuin muut. Toisaalta eräs toinen geneettinen tekijä on minulla siinä muodossa, että en ole poikkeuksellisen altis painonnousulle. Kumpaa nyt sitten olen? Vaaka näyttää tämän selvemmin kuin geenitesti.  Painoani selittää myös se, että minulta puuttuu muuan painonnousulta suojaava geneettinen tekijä.

Geenitesti kertoi terveydestäni muun muassa seuraavaa:

  • Vastustuskyky: Keskiverto.
  • Allergiat: Kohonnut perinnöllinen alttius siitepölyallergialle. Tämä ei ollut uutinen, koska olen voimakkaasti leppä- ja koivuallerginen. Maapähkinäallergiaan minulla ei ole alttiutta.
  • Addiktiot: En ole erityisen herkkä kehittämään riippuvuuksia. Minulla ei ole geneettistä alttiutta edes alkoholismiin, vaikka saan viinaksista tavallista enemmän iloa. Kyllä vain, minulla tosiaan on miellyttävät nousuhumalat. Se johtuu siis geeneistä.
  • Metabolinen oireyhtymä: Ei kohonnutta perinnöllistä riskiä.
  • Verenpaine: Suola ja unenpuute nostavat verenpainettani tavanomaista enemmän. Jos siis haluan verenpaineeni kuriin, suolan vähentäminen ja pidemmät yöunet ovat osa ratkaisua.
  • Lääkkeiden metabolia: Kaikki muut tutkitut lääkevasteet olivat normaalit paitsi yksi. Entsyymi CYP1A2 pilkkoo maksassa muun muassa kahvin vaikuttavaa ainetta kofeiinia, verenohennuslääke varfariinia, rintasyövän hoidossa käytettävää tamoksifeeniä ja monia psyykenlääkkeitä. Minulla on siitä nopeasti toimiva muoto, joten nuo aineet poistuvat kehostani tavallista ripeämmin.

Olinkin ihmetellyt, mitä muut ihmiset oikein saavat kahvista. En juo sitä ollenkaan, koska en ole koskaan kokenut sen hyviä vaikutuksia. Kofeiini nähtävästi poistuu elimistöstäni niin nopeasti, etten ehdi piristyä. Luin muualta, että myös melatoniini pilkkoutuu pääasiassa CYP1A2:n kautta, mikä voi selittää sen, etten aina ehdi nukahtaa ennen kuin melatoniinin vaikutus jo päättyy.

Diabetesriskiin sisältyi yllätys

Lisäsin testipalettiin erityisen diabetesosion, koska olen hieman huolissani sairastumisriskistäni. Tästä testin osasta löytyikin tulosten ainoa varsinainen yllätys: minulla on tavallista korkeampi riski saada tyypin 1 diabetes. Minä ja sukulaiseni kuulumme nähtävästi niihin yhdeksään suomalaiseen kymmenestä, joilla on nämä geenit, mutta ne eivät ole aktivoituneet. En tiedä suvustani ketään, jolla olisi tämä sairaus. (Täsmennys: 1. tyypin diabetekselle altistavaa perimää ei tietenkään ole 90 prosentilla suomalaista. Mutta niistä, joilla se perimä on, 90 prosenttia ei silti sairastu.)

Mitä tyypin 2 diabetekseen tulee, myös sen suhteen riskini on selvästi tavallista suurempi. Minulta tutkittiin kaikkiaan neljä eri geenitekijää, ja niistä kolmesta sain tulokseksi kohonneen riskin. Tuloksissa ei otettu mitään kantaa siihen, miten tämä olisi tulkittava, mutta itse ajattelen niin, että kyllä kolme neljästä on jo aika vahva näyttö kuulumisesta riskiryhmään.

Diabetekselle altistavia geenejä on paljon enemmänkin, mutta tutkimustiedon mukaan juuri nuo yleisimmät, jotka minultakin tutkittiin, selittävät valtaosan diabetestapauksista yhdessä elämäntapojen ja ympäristövaikutusten kanssa.

Nyt sitten tiedän. Miten tästä eteenpäin?

Tärkeimmiksi toimintaani ohjaaviksi tuloksiksi saattavat osoittautua verenpaineeseen liittyvät. Syön mielestäni jo nyt muuten aika terveellisesti, mutta suolan käyttöä olisi mahdollista vähentää. Riittävän unensaannin turvaamiseksi voi myös olla vielä jotakin pientä tehtävissä. 

Geenitesti kertoi paljon kiinnostavaa esimerkiksi liikuntaan ja ravintoon liittyvistä, osittain geneettisesti määräytyvistä asioista. Palaan niihin ensi viikolla.

--

Päivän kuvat: Päivänsini, koreatörmäkukka ja syyssädekukka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luulin, ettei minun tarvitsisi osallistua tähän keskusteluun, koska onhan selvää, että päätös pysyvästä siirtymisestä talvi- tai kesäaikaan tehdään järkiperusteilla eikä sen mukaan, mikä on kivaa. Mutta ei se nyt siltä näytä. Tosi moni esittää ihan tosissaan, että Suomen pitää siirtyä pysyvästi kesäaikaan, koska työssäkäyville jää silloin enemmän valoisaa aikaa jalkapallolle, frisbeegolfille ja pyöräilylle.

Ymmärrän, että jos olet terve ja hyvinvoiva, liikuntaharrastukset parantavat terveyttä ja hyvinvointia vielä entisestään. On sillä arvoa. On myös tärkeää totuttaa lapset liikkumaan, ja valoisassa on mukavampaa käydä yleisurheilukoulua tai pelata pihapelejä kuin pimeässä. Se puoltaa kieltämättä kesäaikaa.

Kesäaikaa kannattavien argumenteissa on kuitenkin pääasiassa kysymys nuorten tai ainakin terveiden ihmisten vapaa-ajan harrastuksista, ellei suorastaan huvituksista. Talviaikaa kannattavien argumenteissa taas korostuvat terveyteen liittyvät hyödyt.

Illanvirkkujen on helpompaa sopeutua aamupainotteiseen elämään, jos aamulla on valoisaa.

Unihäiriöisillä, kaamosmasentuneilla ja illanvirkuilla vuorokausirytmi ja sen siirtely on, jos nyt ei ihan elämän ja kuoleman kysymys, niin vakava asia kuitenkin, koska aamuvalo tahdistaa ihmisen sisäisen kellon. Mitä enemmän pimeitä aamuja, sitä väsyneempää ja masentuneempaa väkeä. Ja kipeämpää.

Illanvirkut joutuvat elämään jatkuvasti vastoin sisäistä kelloaan, koska yhteiskunta edellyttää useimmilta aktiivisuutta aamulla. Markku Partonen kertoo Terveyskirjaston artikkelissa, että sisäistä kelloaan vastaan elävillä insuliinin eritys häiriintyy ja elimistö siirtyy tulehdusta muistuttavaan hälytystilaan. Tulehdusarvot ovat sitä korkeammalla, mitä suurempi kellon rytmihäiriö on. Immuunipuolustus heikentyy, jolloin henkilö on helppoa riistaa taudinaiheuttajille. Myös sydän ja verisuonet kärsivät sisäisen kellon häiriöstä. Ja tuon rytmihäiriön korjaaminen on vaikeaa, jos aamulla on pimeää ja illalla valoisaa.

Illanvirkkuja on kuitenkin vain kymmenisen prosenttia suomalaisista, joten heidän mielipiteensä turvin ei talviaika yksinään voita.

Iän myötä sisäinen kello menettää joustavuuttaan ja kaamosmasennus pahenee.

Valinta kesä- ja talviajan kesken on myös ikäkysymys. Sisäisen kellon joustavuus heikkenee iän myötä, ja illanvirkkujen on yhä vaikeampaa sopeutua heräämään yhteiskunnan edellyttämään aikaan. Lisäksi kaamosmasennus yleistyy ja useimmiten pahenee, kun lähestytään tiettyä ikää – joillakin tosin oireet helpottavat.

Itse en ole enää vuosiin pärjännyt vuoden pimeintä aikaa valohoidon, lohimedaljonkien ja liikunnan avulla, vaan olen tarvinnut myös mielialalääkkeitä pitämään valon mukana elämässä. Reseptissä on tosin usein lukenut ”kipukynnyksen nostamiseen” eli olen hoitanut kaksi vaivaa yhdellä pillerillä.

Uskon, että vaikka minusta jonkin ihmeen kaupalla tulisi kivuton, joutuisin luultavasti silti hoitamaan kaamosmasennusta lääkkeillä. Juokseminen oli yhtä tehokasta kuin lääkkeet, mutta siihen en enää tässä elämässä pysty.

Talvimasennukseni helpottaa keväisin sitä mukaa, kun aamut valkenevat. Tuntuisi kovalta, että sarastus koittaisi tuntia myöhemmin kuin nykyään. Menettäisin monta hyvää aamua.

Varsinaista kaamosmasennusta on vain yhdellä sadasta, mutta lievempää kaamosrasitusta kokee 10-30 prosenttia kansasta. Kaamosrasituksesta on kysymys, kun pimeys ei masenna masennukseen saakka, mutta väsyttää, tekee mieli makeaa, lihottaa ja unettaa. Silti vieläkään ei ole tarpeeksi ääniä koossa talviajalle.

Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä.

Unihäiriöt ovat erittäin yleisiä, ja yleisin niistä on unettomuus. Melkein joka kolmas suomalainen valvoo vähintään kolmena yönä viikossa enemmän kuin olisi suotavaa. Unihäiriöitä on eniten kesäisin, kun iltaisin on valoisaa liian pitkään. Unihäiriöisten kannalta talviaika onkin parempi kuin kesäaika. Mutta unihäiriöisiäkään ei ole niin paljon, että talviaika kiitäisi kyselyssä selvään voittoon.

Mies ja ääni -periaate pitäisikin tässä asiassa hylätä. Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä. Heitähän tämä asia eniten koskee.

Tai sitten vain pitää luottaa myötätuntoon. Suomalaiset ovat mielellään heikomman puolella. Nyt olisi taas aika näyttää, että se on totta.

Kysely kellojen siirtämisestä on avoinna Ota kantaa -palvelussa vielä reilun viikon ajan. Klikkaa linkkiä ja käy kertomassa, mitä mieltä olet.

--

Päivän kuvat: Auringonkukkia Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa elokuussa.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

"Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä. Heitähän tämä asia eniten koskee."

Vai pitäisikö tämä päätös kuitenkin tehdä kuunnellen enemmän juuri niitä, jotka ovat kaikkein työkykyisimpiä nyt ja tulevaisuudessa?

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/3 | 

Arvoisa vierailija, kiitos kommentistasi. Miten perustelet kantasi?
 Itse ajattelen, että kaikkein työkykyisimmät eivät tarvitse lisää työkykyä. Unihäiriöiset, kaamoksesta kärsivät ja illanvirkut sen sijaan hyötyvät siitä paremmasta työkyvystä, jonka aikaisemmin sarastava aamu heille tuo. Jos työkyky ei ole kaikkein täydellisin, pieni rippunenkin  helpotusta voi kantaa pitkälle. 

Vierailija
3/3 | 

Vai pitäisikö kuitenkin miettiä tulevia sukupolvia eli niitä, jotka täällä tulevat elämään vielä monia vuosikymmeniä?
He ovat tottuneet suurimmaksi osaksi (7kk) kesäaikaan ja sen valossa elämään, ulkoilemaan ja liikkumaan.
Myös yhteiskunnan vapaa-ajan tekemiset painottuvat iltaan.

Miksi ennen kesäajan tuloa ei ole ollut kymppi-uutisia? Miksi kaupat ovat menneet kiinni niin aikaisin?
Koska yhteiskunnan rakenne oli silloin erilainen ja se oli myös aamupainotteisempi.

Nykyään venytetään päivää pidemmäksi ja pidemmäksi. Tv-ohjelmia katsotaan yömyöhään. Sitten vielä liikutaan liian vähän. Se jos mikä on merkittävä kansanterveydellinen seikka.

Talviaika tulisi vähentämään liikkumista. Jos jokin, niin se on varma asia. Ja se tulee leikkaamaan suoraan sieltä terveysvaikutuksista.

Yhtään vähättelemättä vanhempia ihmisiä, mielestäni lapset ja nuoret, jos ketkä olisivat oikeutettuja useampaankin ääneen. Valitettavasti heitä ei tässä asiassa kuunnella.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016