Kirjoitukset avainsanalla putkiremontti

Tiedätte varmaan ilmiön: kun asuntoa alkaa rempata jostakin päästä, pian tekee mieli panna uusiksi koko hoito. Taloyhtiön putkiremontin yhteydessä on hyvä tilaisuus teettää muutakin, kun raksaukot joka tapauksessa pitävät kämppää panttivankinaan kolmen kuukauden ajan. Niinpä olen miettinyt uusia tapetteja eteiseen ja makuuhuoneeseen.

Eteisen vanha, repeillyt tapetti menee joka tapauksessa uusiksi, kun kylpyhuoneen oviaukkoa levennetään. Makuuhuoneen tapetti taas on nuhjaantunut seinään nojaillessa, koska meillä ei toistaiseksi ole sängynpäätyä.

Käynnit kaupungin laidoilla tapettikaupoissa eivät tule nyt kysymykseen. En nimittäin pysty kävelemään juuri ollenkaan, eikä myöskään autoa saa ulos pihasta, koska ajoportti on kaivantona. Mutta onhan netti. Sieltä löytyy rajattomasti tapettimalleja.

En kuitenkaan lähde nyt luotaamaan koko tapettiavaruutta. Olen tosi tyytyväinen Morris & Co -kuosisella kankaalla verhoiltuun sohvaani, ja haluaisin tuoda muualle huoneistoon varovasti samaa tyyliä.

Ensin piti kylläkin päästä yli ajatuksesta, että tapetin täytyy olla 1950- tai 1960-luvulta, koska talomme on valmistunut vuonna 1961. Mutta saan kai minä kotonani sisustaa ihan niin kuin tykkään? Kuvassa Larkspur-tapettia.

En tosin olisi nuorena uskonut, että koskaan edes harkitsen mitään niin vanhanaikaista, kiemuraista ja kukallista kuin Morris-tapetit. Mutta aika tekee tehtävänsä, ja tietyssä iässä kaikki on toisin. Nyt minua viehättävät nimenomaan kukkatapetit, ja mitä enemmän väriä, sitä parempi. Kuvassa yksityiskohta Strawberry thief -kuosista.

Sohvassani on käytetty saniaisen lehtiä kuvaavaa Acanthus-verhoilukangasta, mutta kun näin Morrisin muita malleja, Acanthus (kuvassa) alkoi nopeasti näyttää hieman tylsältä tapettivalinnaksi. Tummimman version (kuvakarusellissa) värit eivät myöskään ole aivan oikeat eteiseemme. Sen sijaan Leicester, jossa on saniaisen lehtien lisäksi värikkäitä kukkia, tuntui osuvammalta. 

Makuuhuoneeseen ajattelin ensin William Morrisin ensimmäisiin tapettikuoseihin kuuluvaa Fruitia, joka on ihanan sitruunainen ja raikas, mutta kuosi sai täystyrmäyksen nuorisolta. Se on kuulemma tosi vulgääri. Mahtaako tyttö edes tietää, mitä sana tarkoittaa? Sen verran kuitenkin luotan taidekoulun käyneen nuoren naisen makuun, että pudotin Fruitin listalta. Ehkä kirjailen itselleni vaikka Fruit-sohvatyynyn? Ja makuuhuoneen tapetiksi saattaa hyvinkin tulla Leicester vaaleana (yllä).

Pitkän verkkosession päätteeksi selvitin, mistä saisin käsiini Morris & Co:n tapettikirjan, ja lähetin puolisoni kaupungille. Ensimmäisessä sisustusliikkeessä ei ollutkaan Archive II -kirjaa, mutta toisessa tärppäsi.

Tapetit olivat vielä kauniimpia kuin olin ajatellut! Selailimme kirjaa innoissamme. Värit loistivat vuoroin pehmeinä, kirkkaina tai tummina, mutta yhdistelmät olivat aina kauniita. Aivan uskomaton värisilmä sillä, joka nuo on sommitellut.

Mallasimme tapettikirjan näytteitä oikeilla tapahtumapaikoilla. Eteiseen tarvitaan voimakasvärinen tapetti, juuri niin kuin olimme sen miettineetkin. Makuuhuoneen puolella kävi ilmi, että suunniteltua hieman vaaleampi vaihtoehto on paras.

Tästä on vielä matkaa tapettien tilaamiseen, mutta ei välttämättä enää pitkä matka.

--

Päivän kuvat: Yksityiskohtia Morris-tapeteista: Acanthus, Acanthus, Bird & Pomgranate, Leicester, Leicester.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

En ole koskaan elänyt niin, että olisin päässyt saunaan aina, kun mieli tekee. Lapsuudenkodissani sauna lämmitettiin kerran viikossa, ja omillani olen aina asunut kerrostalohuoneistossa, jossa ei ole omaa saunaa. Nyt olisi mahdollisuus rakentaa sellainen. Mutta haluanko?

Plussat ja miinukset kehiin.

Ensin huoneistosaunan plussat:

+1 Alakerran naapuri aikoo laittaa saunan putkiremontin yhteydessä, ja voisimme käyttää samoja piirustuksia. Urakoitsija on vieläpä laskenut hänelle ihmeen edullisen tarjouksen.

+2 Saunan voisi lämmittää tarpeen mukaan. Tykkään saunoa, joten ajatus tuntuu houkuttelevalta. Taloyhtiön sauna lämmitetään vain kerran viikossa. Jos juuri silloin ei sovi tai ei satu saamaan vuoroa, jää ilman.

+3 Saunominen rentouttaa ja parantaa unta. Herkkäuniselle tällä on väliä.

+4 Sauna saattaa parantaa asunnon arvoa myytäessä. Tai sitten ei, vaikea sanoa. Emmekä sitä paitsi ole myymässä, jos vain voimme välttää.

Enempää plussia en keksi.

Ja sitten huoneistosaunan miinukset:

-1 Saunan rakentaminen edellyttäisi seinän siirtämistä, jolloin puolisoni henkilökohtaisessa käytössä oleva huone (lue: miesluola, mancave) pienenisi ja asunnon alkuperäinen huonejärjestys, jota olemme vaalineet, muuttuisi.

-2 Epäilen vahvasti saunan rakentamista talon keskelle, ilman yhteyttä ulkoseinään. Miten sen ilmanvaihto ja tuuletus järjestyisi? Ikkunaakaan ei olisi.

-3 Olen kuullut paljon juttuja käyttämättä jääneistä huoneistosaunoista. Ovat kuulemma kalliita ja epäkäytännöllisiä varastoja.

-4 Huoneistosaunat ovat epäekologisia. Kiuas on usein kodin suurin sähkösyöppö. Ekologisuus on minulle niin tärkeä arvo, että se voittaa joissakin tilanteissa mukavuudenhalunkin.

-5 Taloyhtiön saunaa rakennetaan alusta asti uudestaan parhaillaan, ja se on meidän rapussa. Sinne on helppo päästä.

-6 Pesutiloihimme ei mahdu sekä sauna että kylpyamme, vaikka seinää siirrettäisiinkin. Puolisoni on se suomalainen, joka  voi mainiosti elää ilman saunaa. Ammekylpy on sen sijaan hänelle tärkeä. Minä voin tyydyttää saunomisen tarpeeni talon saunassakin, mutta puolisoni ei pääse kotitalossa kylpyyn, ellei meillä ole ammetta. Näin ollen kun valitaan amme, olemme keskimäärin tyytyväisempiä.

Jos kaikki olisi mahdollista, meillä olisi sauna, kylpyamme ja suihku erikseen. Ekologisuus ja huoneiston pohjan säilyttäminen kuitenkin painavat yhdessä niin paljon, että meille luultavasti tulee amme ja sen yhteyteen suihku. Ihan niin kuin nytkin. Boo-ring, mutta olkoon.

Millaisia kokemuksia teillä on jälkeenpäin rakennetuista huoneistosaunoista? Onko ratkaisu toiminut?

--

Päivän kuvat: Kohtalonpensaat kukkivat Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa: sinikohtalonpensas on kotoisin trooppisesta Afrikasta, hurmekohtalonpensas kasvaa luonnossa Malakan niemimaalla, Jaavalla, Sumatralla, Uudessa Guineassa ja Melanesiassa.

Kuumeinen toimeliaisuus on vallannut taloyhtiön. Kun putkiremontin siirtymiseen rapuista asuntoihin on armonaikaa kaksi kuukautta, autotalleja tyhjennetään asbestitöiden alta, vinttikomeroita käydään läpi ja kellareita ratsataan. Pihaan tuotu siirtolava on tyhjennetty jo kolme kertaa.

Jätelavan sisältö on kaikkien kiinnostuksen kohteena. Joka ainoa kurkistaa ohi mennessään, mitä lavalle on ilmestynyt sitten viime kerran. Puolisoni on pelastanut sieltä melkein ehjän kuntopyörän, jonka hän korjasi käden käänteessä ja aikoo myydä. Veikkaan, että kiertoon on päätynyt yhtä ja toista muutakin. Ylitarjontaa näyttäisi olevan ainakin punotuista pajukoreista, jotka olivat suuressa huudossa vain vähän aikaa sitten - olisiko siitä 20 vuotta?

Oman vinttikomeromme perukoilta löytyi muun muassa aiempien asukkaiden rikkinäinen potkukelkka, tapetin ja muovimaton jämiä sekä vanha bideeallas. Putkiremppa tarjosi mainion mahdollisuuden päästä niistä eroon, joten ei kun lavalle! Vai olisiko pitänyt tehdä bideestä vesiaihe parvekkeelle? Nyt on myöhäistä katua, sillä lava on jo tyhjennetty.

Eipä mennyt kuin pari päivää, kun raksaukko jo iski puolisooni kiinni pihalla ja vaati uutta katselmusta.

Autotallimme saattaa olla taloyhtiön ainoa, jota ei tarvitse tyhjentää. Mutta voih! Emme silti ole päässeet muita helpommalla. Meillä on kaksi taloyhtiöltä vuokrattua varastotilaa, joista toinen on ollut täynnä edesmenneiden appivanhempieni jäämistöä ja toinen toimii puolisoni yrityksen varastona. Ensinmainittu määrättiin tyhjennettäväksi kokonaan ja toinenkin osittain, jotta niiden katoissa kulkevat viemäriputket päästään sukittamaan.

Ihan ensimmäiseksi ajoimme Biltemaan ostamaan varastohyllyjä ja pahvilaatikoita. Puolisoni kokosi hyllyt ja tiivisti varastoaan niin, että perintötavaralle tuli tilaa. Samaan aikaan minä pakkasin jäämistön kirjat ja valokuva-albumit 10 pahvilaatikkoon. Ne ja muut tavarat saatiinkin aivan mainiosti mahtumaan varaston puolelle. Homma oli helpompi kuin luulimmekaan. Onnittelimme toisiamme pölyisinä, mutta tyytyväisinä.

Eipä mennyt kuin pari päivää, kun raksaukko jo iski puolisooni kiinni pihalla ja vaati uutta katselmusta. Yllättäen olikin tullut tarve siirtää eräs tietty putki kulkemaan koko varaston mitalta juuri siinä, mihin olimme äsken sijoittaneet uudet hyllyt ja siirtäneet jäämistön.

Tavarapaljoutta piti jälleen tiivistää. Se tehtiin viime viikonloppuna, ja työhön kului kahdelta mieheltä nelisen tuntia. Toisaalta varasto ei ole koskaan näyttänyt yhtä hyvin järjestetyltä kuin nyt.

Olen muuttanut mieltäni kylpyhuoneen tyylistä jo kaksi kertaa.

Saamme tilat takaisin käyttöömme noin kuukauden kuluttua, jolloin voimme alkaa siirtää sinne tavaraa asunnosta. Aion tyhjentää esimerkiksi kirjahyllyt kokonaan, koska en halua ravistella kivipölyä kirjojen välistä remontin jälkeen. Meillä on eteinen, olohuone ja kirjasto-työhuone avointa, ovetonta tilaa, joka todennäköisesti joudutaan luovuttamaan suurelta osin työmaaksi.

Remontin seuraava etappi lienee mankelihuoneeseen rakennettava mallikylpyhuone. Odotan sitä kärsimättömänä. Kylpyhuoneeni suunnittelu on vielä hieman levällään, sillä en ole kuullut suunnittelijastani mitään sen jälkeen, kun marras-joulukuussa poikkesimme katsomassa hanoja. Enpä taida minäkään olla malliasiakas, sillä olen muuttanut mieltäni kylpyhuoneen tyylistä jo kaksi kertaa. 

--

Päivän kuvat: Siirtolava kerää aarteita ja aarteenetsijöitä. Bilteman pienemmät pahvilaatikot ovat juuri sopivia kirjojen pakkaamiseen. Sähköjohdot on jo vedetty rappukäytävään ovemme eteen.

Kommentit (2)

nainen58
1/2 | 

Kiva malli ja väri hiuksissasi, käy sinulle. Helppo varmaan hoitaakin. Kävi se vaaleakin, mutta tämä käy myös. Varmaan johtuu myös ihon ja silmien väristä, mikä hiusväri sopii parhaiten? Itse vaalennutan hiuksiani, tosin minulle on kokeiltu myös ruskean eri sävyjä, mutta ne ovat vanhentaneet ja tehneet vielä väsyneemmän näköiseksi, joten päädyttiin sitten vaaleaan, että se vähän piristäisi tätä nuutunutta olemusta. Minulla on myös univaikeuksia, osin kipujen, osin vaihdevuosien vuoksi. Selkäydinkanavan leikkauksen jälkeen jäi krooniset hermokivut sekä kulumista johtuvat kivut alaselässä, jotka säteilee jalkaan asti. Lisäksi aikuisiällä todettiin vielä yllätykseksi skolioosi, joka on kuluttanut ls-rankaa. Rintaranka on myös oiennut. Pääsisin selän luudutusleikkaukseen, mutta en oikein uskalla mennä, jos vaikka en pystykään kävelemään sitten enää koskaan? Myös naprapaatti sanoi, ettei ole hyvä idea. Nyt en tosin käy missään hoidossa toistaiseksi. Ajattelin jos kävisin kerran kokeilemassa Kalevalaista Jäsenkorjausta, osaisikohan ne siellä tehdä mitään selälle? Niin ne on minullakin juoksut juostu, nyt vain kävelen hissukseen, mutta onneksi koirakin on vanha, joten yhdessä mennä lönkytellään :) Tosin lenkilläkin pitää pysähtyä välillä, kun selkä menee ihan lukkoon. Näitä hemmetin kipuja kun on joka päivä, särkylääkkeistä ei ole juuri apua, joogavenytyksistä hieman. Lepoa pitäisi olla enemmän, mutta niin nämä päivät vaan menee kotiaskareiden parissa, kun vielä kaksi lastakin asustaa kotona opiskelujen vuoksi.
Keitin juuri vihreää teetä ja kuorin mandariinin ja teen kohta nauhoitetun lempeän joogavenytyksen. Sitten lähden ulos kun on niin ihana aurinko. Yritän etsiä jokaisesta päivästä jotain kivaa. Nytkin katselen, kun pikkulinnut syövät takapihan pensaassa.
Kaikkea harmia sitä kertyy muutenkin kummasti iän kanssa. Vaikka käyn säännöllisesti gynekologilla ja hammastarkastuksissa ja kävinkin jo syksyllä, niin nyt ykskaks hampaasta lohkesi iso pala paikkaa, ensi viikolla on sitten taas hammaslääkäri ja taitaa tulla isompi operaatio. Voihan se olla, että toisille ikä on vain numeroita, mutta kyllä se on vaan itselle oli totta, että kun neljänkympin raja ylittyi, niin kyllä kroppa alkoi kremppaamaan, niin eräs lääkärituttukin sanoi minulle, että silloin ne kaikki vaivat alkavat. Liikunta ja lepo olisi hyviä ja tärkeitä, mutta kun ei kumpikaan oikein onnistu kunnolla. Tilasin Familonilta pitkän putkityynyn, jonka laitan milloin lonkan alle, jalkojen alle tai sitten pitkin pituuttaan koko selän alle, että saan rintarankaa venytettyä.
Toivon sinulle pikaista paranemista ja iloa siitä, että tulee kesä ja lämmintä, jos vaikka pääsisit sitten paremmin jo liikkumaan. Et ole yksin kipujesi kanssa, kyllä meitä kohtalotovereita on täällä ja on tosi kiva, kun kirjoittelet, jotenkin siitä saan lohtua itsekin, tosin kyllä nuo sinun vaivat kuulostavat todella kurjilta.
Minä muuten kuvailen paljon luontoa ja elämiä, niistä tulee jotenkin hyvä mieli :)
Terveisin 59-vuotias mieleltään ikinuori :)

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/2 | 

Kiitos, kun kerroit tarinasi. Niinhän se taitaa olla, että jokaista supervanhusta kohti on kaksi meitä, joiden keho sanoo sopimuksen irti tavallistakin aikaisemmin. Myönnän, että olen supervanhuksille kade, mutta kyllä minusta on vähän vaarallistakin se, että heidät asetetaan ikään kuin esikuviksi kaikille. Kun ei se nyt vaan ole oma valinta, miten keho ikääntyy.

Kauneuden kokemukset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, vähintään yhtä tärkeitä kuin liikunta. Luonto, eläimet, niistä me suomalaiset saamme tukea ja lohtua. Minulle  leikkauksen jälkeen parveke kukkineen oli tavallistakin tärkeämpi, kun kotoa ei pystynyt lähtemään minnekään.

No nyt se sitten alkoi. Putkiremontti. Keskiviikkoaamuna kello 8.30 raksaukko käynnisti timanttiporan rappumme ylimmällä porrastasanteella. Sjurrr-rourr! Hän oli antanut meille armonaikaa, sillä työajaksi on ilmoitettu kello 7-15.30.

Roskapussi oli täynnä, mutta jätin sen töihin lähtiessäni lojumaan eteiseen, koska en voinut kulkea tavallista reittiä takapihan kautta. Kellarikerroksessa olivat alkamassa saunaosaston asbestipurkutyöt, joiden takia käytävä on suljettu viikon ajan ja joudumme toistaiseksi kulkemaan kadunpuoleisen oven kautta. Sen, jota ei tavallisesti kukaan asukas käytä, koska autot, pyörät, kaupat, koulut ja työpaikat ovat takapihan puolella. Niin, ja roskikset.

Nähtävästi puolisoni löysi ratkaisun logistiikkaongelmaan, koskapa roskapussi oli kadonnut, kun palasin ruokatunnilla kotiin. Raksalla oli tauko, ja timanttipora nojasi rennosti seinään ihan ovemme lähellä. Äkkiä kamera käteen ja todistusaineistoa hankkimaan! Ehdinkin dokumentoida työkalun juuri ennen kuin raksaukon ruokatunti päättyi.

Koska terveyteni on minulle kallis ja keuhkokuume vain muutaman päivän päässä, otin ateriani päälle pienet nokkaunet. Minun ja käynnissä olevan timanttiporan välissä oli ainoastaan viitisentoista metriä ja kolme suljettua ovea. Pidän pienenä ihmeenä, että onnistuin nukahtamaan, mutta niin vain torkuin. Makeasti oikein.

Olinko kenties puolikuuro, kun meteli oli minun mielestäni ihan siedettävää?

Taloyhtiön tiedotustilaisuuksissa oli maalattu sellainen kuva, että talossa asuminen olisi remontin aikana erittäin epämiellyttävää, käytännössä mahdotonta, koska poran ujellus tekee kenet tahansa hulluksi. Olinko kenties puolikuuro, kun meteli oli minun mielestäni ihan siedettävää?

Puolisollani oli selitys. Timanttiporissa kuulemma on eroja, kuten… no niin, vaikka sitten viineissä. Hän on kuunnellut viime vuosina paljon poria. Talossa, jossa hän työskentelee, valmistui putkiremontti viime keväänä. Siellä oli käytössä porat, jotka todella pitivät megalomaanista meteliä. Meidän raksaukkomme työväline kuulosti niihin verrattuna huipputason high-tech-laitteelta. On kuulemma ihan eri meininki.

Meininki vaikuttaa maallikon silmään hyvin järjestetyltä ja ammattitaitoiselta. Kerrosten väliin rappukäytävien lattioihin on ilmestynyt siistejä, pyöreitä reikiä. Ja kun pora kerran on ollut paikalla, on samalla kiinnitetty portaiden ”kattoihin” kiskot, joihin varmaankin myöhemmin kiinnitetään putkia ja johtoja.

Ymmärrän kyllä, että meteli tulee olemaan eri luokkaa, kun poralla puhkaistaan reikiä meidän kylpyhuoneesta naapurin vessaan. En minä silloin aiokaan paikalla olla, vaikka miten olisi hellävarainen pora.

Niin että hyvin alkoi remontti, mutta alkakoon.

 

--

Päivän kuva: Eipä uskoisi, mutta tässä on huippuluokan timanttipora. Hellävarainen kuin Fairy.

 

Kommentit (1)

Seppo M
1/1 | 

Massiivisen kokoinen kyllä tuo timanttipora. Pelkän koon puolesta odottaisi, että ääntä irtoaa megalomaanisesti kuten itsekin odotit. Yllättävän hiljaisia ovat kuitenkin nämä uudet timanttiporat. Tuttavani myös totesi vastaavaa kun Turussa hänen talossa alkoi putkiremontti ja timanttiporalla ammattilainen alkoi porailemaan reikiä. Keskustellessa kävi ilmi, että timanttiporia on erilaisia mutta ne ovat myös erittäin luotettavia ja kestäviä työvälineitä ammattilaiskäytössä. 

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016