Nuorena kävin Lontoossa kerran vuodessa, mutta tietyssä iässä olen suosinut Englannin maaseutua. Viime aikoina olen poikennut erityisen usein Sussexin kreivikunnassa. Miksi ihmeessä?

Gatwickin käytävällä on kansalaisten valokuvista koottu taideteos.

1. Gatwickin lentokenttä

Juuh, tämä on selitys numero yksi. Norjalainen halpalentoyhtiö liikennöi Helsingistä London Gatwickiin, joka ei suinkaan sijaitse Lontoossa, vaan West Sussexin pohjoisella rajalla Crawleyssä. Eikä sieltä todellakaan ole pakko ottaa pikajunaa pohjoiseen, koska olet jo perillä Sussexissa.

Nämä eväät ostimme lähtöpäivänä. Osa säilyi kotiin asti, osan söimme yöllä bussimatkalla Helsingistä kotiin.

P.S. Gatwickin eteläterminaalin aulassa on Marks & Spencerin Simply Food -kauppa, jossa myydään maailman parhaat prosessoidut ruuat: ihanat kerrosvoileivät, pork piet, Scotch eggsit, falafelit kastikkeineen, sushit, salaatit ja leivonnaiset sekä herkulliset hedelmämehut. Ensimmäisen matkapäivän piknik on sillä hoidettu.

Cranston House.

2. Monipuoliset majoitusvaihtoehdot

Ensikosketukseni Sussexiin sain pienessä luksushotellissa nimeltä Langshott Manor, joka on tarkkaan ottaen naapurikreivikunnassa Surreyssä. Vietin siellä unohtumattoman joulun muutama vuosi sitten. Hotelliin on kävelymatka lentokentältä, mitä on perillä vaikea uskoa. Kannattaa varata huone päärakennuksesta. Aivan maaginen paikka!

Tämän kesän majapaikkamme oli puhdas järkiratkaisu: lentokenttähotelli Premier Inn Gatwick Airport Manor Royal. Tämä perustason hotelli on jo hivenen kauhtunut, mutta kehotan harkitsemaan lentokenttähotelleja ylipäätään. Niissä on hyvät palvelut mukaan lukien ravintola, mikä on liikuntarajoitteiselle käytännöllistä. Kun vähän metsästää, voi saada hyvän diilin.

Myös perinteinen englantilainen majoitusmuoto, Bed & Breakfast, kannattaa kokea. Esimerkiksi Cranston Houseen on 20 minuutin ajomatka Gatwickista, ja lähellä on East Grinsteadin taajama kauppoineen, pubeineen ja pikaruokapaikkoineen.

Pubit tarjoavat usein myös majoitusta. Yövyimme viime kesänä Windsorissa pubin yläkerrassa, mikä oli onnistunut ratkaisu. Häiritsevää melua ei ollut ollenkaan, ihme kyllä, ja paikan ruoka oli erinomaista.

Majoituspaikan sijainti on luonnollisesti hyvä valita sen mukaan, missä alueen kohteissa aikoo käydä ja miten. Langshott Manorista otimme junan rannikolle Brightoniin. Muuten olemme suhanneet kreivikuntaa edes takaisin pääasiassa takseilla, jotka ovat kohtuuhintaisia. Vasemmanpuoleinen liikenne ei enää tietyssä iässä houkuttele ratin taakse, varsinkin kun tiet ovat Englannissa maaseudulla järkyttävän kapeita. Antaa paikallisten sompailla.

Maisema Nymansista.

Maisema Wakehurstista. Etualalla Coronation Meadow, luonnonniitty, joita perustettiin joka kreivikuntaan kuningattaren kruunajaisten vuosipäivänä.

3. Mahtavat maisemat

Sussexin läpi kulkee lännestä itään kaksi harjua, joiden välissä on Sussexin laakso. Laakson maisema on kumpuilevaa, ja pellot näyttävät lentokoneesta katsoen (ja välillä maastakin) muhkealta tilkkutäkiltä. Tilkkujen saumat ovat pensasaitoja.

Laakson pohjoispuolella sijaitsee Weald eli se, mitä Britannian muinaisista metsistä on jäljellä. Ajoimme metsän läpi pohjoisesta etelään Borde Hilliin kapeaa tietä, jonka ylle puiden oksat kurottuivat holviksi molemmilta puolilta. Lehtimetsä näytti ikivanhalta ja luonnonvaraiselta.

Borde Hillin tieltä näkyy myös Ouse Valley Viaduct, todella vaikuttava ja elegantti, 450 metriä pitkä ja 29 metriä korkea rautatiesilta, joka valmistui vuonna 1841. Sillan viimeisin restaurointi vei kolme vuotta ja valmistui vuonna 1999. Ikävä kyllä en saanut sillasta kuvaa.

Rannikolla olen käynyt vain Brightonissa, mutta parhaat rannikon maisemakohteet ovat siitä itään, South Downsin alueella. Kuuluisimmat liitukivijyrkänteet tunnetaan nimellä Seven Sisters.

Borde Hill House.

4. Kartanot ja kukkivat puutarhat

Liikutaanpa missä päin Brittein saaria tahansa, yksi asia on varma: lähin yleisölle avoin kartano tai linna on alle tunnin ajomatkan päässä. Vehmaassa Sussexissa niitä on vielä tiheämmässä, ja lisäksi kartanoilla on yleensä upea puutarha.

Englannissa puutarha ei kuitenkaan aina tarkoita kukkia, vaan nimenomaan puita, ja muutamaa kutsuttaisiin Suomessa todennäköisesti arboretumiksi. Britit ovat ihmeen innoissaan myös pensaiden leikkelystä kummallisiin muotoihin. Tällä varauksella suosittelen lämpimästi kartano- ja puutarhavierailuja. Kohteisiin on yleensä pääsymaksu, ja niissä on usein kahvila tai ravintola ja museokaupan tyylinen kauppa. Taimiakin myydään monissa.

Näissä Sussexin puutarhoissa olen käynyt:

Hever Castlen julkisivu on vaikuttavampi, mutta tällä puolella sattui kasvamaan ruusuja.

1. Hever Castle. Anne Boleynin lapsuudenkoti, jossa on iso ja monipuolinen puutarha. Linnassa järjestetään opastettuja kierroksia. Kerroin puutarhasta aiemmassa kirjoituksessani, joka on täällä.

Linnan verkkosivut löytyvät täältä.

Alkupalat ja -drinkit tuodaan Gravetyessä ulos puutarhaan.

 2. Gravetye Manor. Puutarha on varattu loistohotellin ja Michelin-tason ravintolan asiakkaille, mutta sen ei pidä antaa estää. Kerroin puutarhasta blogissani täällä.

Hotellin ja ravintolan verkkosivut löytyvät täältä.

Standen Housen puutarhassa osa kasveista on ruukuissa.

3. Standen House and Garden. Arts and Crafts -tyylisuunnan puhtaimpia ilmentymiä. Poikkesin täällä matkalla lentokentälle, enkä ehtinyt tutustua puutarhaan juuri ollenkaan. Kertomukseni talosta on täällä.

Paikan verkkosivut löytyvät täältä.

Nymansin rauniot näkyvät taustalla. Etualalla eteläafrikkalasia kukkia.

4. Nymans. Eksoottinen puutarha täynnä kaukaisista maista kerättyjä puita ja kukkivia kasveja, mutta myös hieno, perinteinen ruusutarha. Kartanosta on jäljellä pittoreskit rauniot. Vierailin siellä heinäkuun alussa, ja kerron käynnistäni perusteellisemmin lähiaikoina.

Puutarhan verkkosivut löytyvät täältä.

Borde Hillissä oli juuri satanut.

5. Borde Hill Garden. Yksityinen puutarha, jonka kohokohdat ovat keskikesällä ruusutarha ja italialainen puutarha lummelampineen. Kartano on edelleen asuinkäytössä eikä avoinna yleisölle. Laadin puutarhasta oman tarinan, kunhan kerkiän.

Paikan verkkosivut löytyvät täältä.

Wakehurstin aidattu puutarha, walled garden, on kuuluisa.

6. Wakehurst Place. Lontoon kasvitieteellisen puutarhan, Kew Gardensin, villimpi pikkusisko, jossa ei ole kasvihuoneita vaan kartano ja iso puutarha. Tästäkin puutarhasta on tulossa oma tarina ja kuvia.

Puutarhan verkkosivut löytyvät täältä.

Cowdray Armsin antimia.

5. Viihtyisät pubit

Moni maalaispubi yllättää erinomaisella ruualla ja hyvällä palvelulla rennossa ympäristössä. Pubilistauksia voi tutkia etukäteen netistä, tai sitten voi vain kaivaa puhelimen esiin ja etsiä lähimmät pubit arvioineen. Jälkimmäisellä menetelmällä päädyimme The Cowdray Armsiin, joka on paikallisiin raaka-aineisiin ja gineihin erikoistunut gastropubi Haywards Heathissa.

Koska oli sunnuntai, sain tilaisuuden kokeilla perinteistä Sunday Roastia, naudanpaistia Yorkshire puddingin kera. Ikäväkseni täytyy myöntää, että naapurin täytetty kananrinta herätti minussa lievää annoskateutta. Olisi kannattanut ottaa piparjuurikastiketta, kun sitä tarjottiin.

Oluen ystäville Britannia on tietenkin aarreaitta, mutta muodikkain juoma on gin&tonic. Eikä se todellakaan ole entisensä. Baarimikot loihtivat toinen toistaan maukkaampia yhdistelmiä maustetuista gineistä, toniceista ja lisukkeista. Cowdray Armsin nimikkojuoma jäi mieleen yhtenä matkan kohokohdista.

Sussexissa valmistetaan myös samppanjan veroista kuohuviiniä, koska maaperä on samanlaista kuin Champagnen maakunnassa Ranskassa, ja ilmasto on lämmennyt samanlaiseksi kuin se aikaisemmin oli jalon kuohujuoman syntysijoilla. Tällä kertaa keskityimme kuitenkin muuhun.

Tehtaanmyymälä voi olla hieman hankala löytää, mutta lopputulos palkitsee.

6. Yllättävät ostokset

Tämän kesän reissulla kiersimme taajamat kaukaa, joten en käynyt yhdelläkään High Streetillä. Silti tein mielestäni vallan mainioita ostoksia. Törmäsin Wakehurst Placen ”museokaupassa” ekologisuutta korostavan Thought-merkin vaatteisiin ja ihaniin ruusukuvioisiin bambusukkiin, joita en voinut vastustaa. Kaupan valikoima oli monipuolinen ja houkutteleva muutenkin.

Crawleyssä aivan lähellä hotelliamme sijaitsivat Heyland & Whittlen tuotantotilat ja tehtaanmyymälä. Ette ole kuulleet? No, he valmistavat ehkä maailman parhaat huonetuoksut. Ne ovat niin puhtaita, ettei yliherkkä puolisonikaan saa niistä henkisiä eikä fyysisiä oireita. Meillähän ei polteta tuoksukynttilöitä eikä edes tavallisia, mutta nämä kelpaavat. Saimme huonetuoksuja taannoin tuliaisiksi brittiystäviltämme, ja nyt hankin muutamia täyttöpulloja. Kaupan päälle sain uudet rottinkitikut, joiden kautta aromaattiset öljyt leviävät huoneilmaan. 

Sulotuoksuja kylpyhuoneeseen.

Heyland & Whittlen Outlet Shopin osoite on 1 Crompton Way, Crawley RH109QR.

Pikku vinkki: taksinkuljettajien kannalta tärkein osoitteen osa on tuo lopun postitunnus. He kirjoittavat navigaattoriin mieluiten juuri sen, eivät osoitetta tai paikannimeä. Matkalla oli paljon hyötyä koosteesta, johon olin merkinnyt kaikki suunnitellut käyntikohteet osoitteineen ja postinumeroineen. Eihän niitä ulkoa voi muistaa.

Joko saa korkata?

Niin no, mainitaan nyt sitten myös gini. Vaaleanpunaiset ginit ovat nyt niin suuressa huudossa, että nappasin summamutikassa tuliaisiksi Aldista komean näköisen pullon. Kotona selvisi, että olin vahingossa ostanut laatujuomaa loistohintaan. Ei huono.

7. Harry, Meghan ja Archie

Sussexin herttuaperhe, prinssi Harry, Meghan Markle ja vauva Archie Harrison, ei asu Sussexissa vaan viime kesän käyntikohteessamme, Windsorissa. En kuitenkaan malta olla mainitsematta merkillistä sattumaa. Viime vuonna menimme käytännössä suoraan lentokentältä seuraamaan Harryn ja Meghanin hääjuhlia Windsorin linnan puistoon. Tällä kertaa ensimmäisenä matkapäivänämme pidettiin Archien ristiäiset.

--

Päivän kuva: Maisema Nymansista.