Kirjoitukset avainsanalla koti

Luulin, että kodin paketointi putkiremonttia varten ja muutto väistöasuntoon olisi vähän kuin matkalle lähtisi, pikku juttu ja pelkästään hauskaa. Niinpä päätin yhdistää samaan sunnuntaihin vielä pyykki- ja siivouspäivän. Lähes tyhmintä ikinä! Siitä tuli pitkä päivä, ja näin se eteni:

8.00 

Herään jo toisen kerran. Ensimmäisen kerran heräsin neljältä. Ehdin silmäillä sunnuntain Helsingin Sanomat melkein kokonaan ennen kuutta, jolloin palasin vuoteeseen.

8.30

Tyhjennän pakastimen ja lähden puolisoni kanssa viemään pakasteita väistöasuntoon. Samalla tarkistamme parhaan ajoreitin ja varmistamme, että pääsemme sisään. Onnistui. Tarkistimme myös, että keittiössä on mikro, eikä sitä tarvitse tuoda kotoa.

9.00

Syön aamiaista vuoteessa ja lepään vielä vähän. Pelaan Farmvilleä.

10.00

Tyhjennän makuuhuoneen pyykinkuivaustelineen. Riivin lakanat sängystä ja sullon ne pyykkikoneeseen. Pakkaan parhaat tyynyni ja molempien suosikkipeitot jätesäkkiin mukaan otettaviksi. Viskaan perään pari pussilakanaa. Loput peitot ja tyynyt sekä sijauspatjat sullon säkkeihin varastoon vietäviksi. Seuraavaksi käyn tekniikan kimppuun: irrotan kaiken olohuoneen elektroniikan ja säilön sen vaatekaappiin.

11.00

Apumiehet saapuvat ja alkavat purkaa eteisen laatikkosumaa kellarivarastoon. Tyhjennän keittiössä varsiselleripusseja ja yrttirasioita biojäteroskikseen. Täytän astianpesukoneen ja tiskaan käsin viimeiset samppanjalasit ja muovirasiat. Vien neljä pussia roskia. Siirrän lakanapyykit kuivausrumpuun ja laitan pyyhkeet ja pöytäliinat pyörimään pesukoneeseen.

12.30

Pidän tauon ja syön puolukkarahkaa.

13.15

Puolisoni työntää kaksi vaaterekkiä pikku makuuhuoneen keskelle jätettyyn koloon. Vielä pari Lundia-laatikostoa, ja huone on täynnä. Vien makuuhuoneen yöpöydät kirjastoon työpöydän päälle ja muovitan kokonaisuuden. Pöydän alla ovat kaiuttimet jo valmiina. Ohjeistan miehet nostamaan olohuoneen ison ruokapöydän kirjastoon ja täyttämään sen alustan sohvapöydällä ja sarjapöydällä. Imuroin olohuoneen ison maton ja säkitämme sen samoin kuin pari muuta mattoa. Sähkömies irrottaa makuuhuoneen plafondin. Pyyhin sen kärpäsenjaloista ja etsin säilytyspaikan.

14.00

Sängyt siirretään kirjastoon lappeelleen. Imuroin makuuhuoneen, jossa onkin runsaasti pölyä. Lattialla on myös puolisoni vaatteita, tabletti, latureita ja muuta rekvisiittaa.

14.30

Pidän tauon olohuoneen sohvalla. Huomaan, että työmaan vastaava mestari on lähettänyt korjatun huoneistokortin. Katson sitä sen verran, että hyvältä näyttää. En kuitenkaan vielä vastaa, koska haluan perehtyä siihen tarkemmin illalla. Apumiehet lähtevät. Minusta tuntuu, että työ on jo melkein tehty.

15.00

Muovitan huonekaluja kirjastossa. Muovi loppuu ja käyn hakemassa lisää alakerrasta. Tyhjennän eteisen komerosta kaikki talouden kassit ja lajittelen ne kolmeen pinoon: kauppakassit (jatkoon), käyttölaukut (jatkoon) ja poistettavat.

16.00

Silitän tyynyliinoja, pöytäliinoja ja puseroita. Mankeloin lakanat. Puolisoni huoneen verhot pyörivät pesukoneessa.

17.00

Huomaan, että kylpyhuoneen seinällä roikkuu vielä selänpesin. Heitän sen samaan pahvilaatikkoon suihkusaippuan kanssa. Pesen vessan roskiksen ja vien sen kirjastoon varastoon. En jaksa enää etsiä wc-pesuaineelle kunnollista paikkaa, vaan työnnän sen pahvilaatikoiden väliin. Vessaharja joutaa roskiin.

17.30

Pesen ja kuivaan pakastimen laatikot. Silmäilen jääkaappia, mutten jaksa tehdä sille vielä mitään. Vien kolme kassillista roskia. Pidän tauon. Syön omenan.

17.45

Siirrän olohuoneen sohvat lähelle toisiaan ja muovitan ne. Tyhjennän viimeiset tavarat ja ruokatarvikkeet keittiön kaapeista pahvilaatikoihin. Pyyhin hyllyt ja imuroin ja pyyhin laatikot. Tyhjennän astianpesukoneen ja vien astiat kirjaston vaatekaappiin, joka on jo aikaisemmin tyhjennetty vaatteista.

18.30

Sammutan jääkaapin ja alan jaotella sen sisältöä roskapussiin ja mukaan otettaviin. Pyyhin seinät ja hyllyt kauttaaltaan ja pesen ja kuivaan laatikot.

19.30

Olen täysin uupunut. Takapuoleni on kuin tulessa. Teen mindfulness-harjoituksen muovitetulla sohvalla, ja kipu tyyntyy. Jalkani tuntuvat raskailta. Sujautan jalkaani tohvelit, jotta kantapäihin ei sattuisi niin paljon.

20.00

Teippaan liinavaatekaapin kiinni oranssilla teipillä. Viimeistelen makuuhuoneen imuroinnin ja imuroin eteisen. Merkitsen teipillä ja tussilla, mitkä tavarat eteisessä ja kylpyhuoneessa otetaan talteen sekä mitkä seinät tapetoidaan ja mitkä maalataan.

21.00

Teippaan myös työhuoneen kaapistot kiinni. Kiinnitän muovin laskeutumaan kirjahyllyn viertä alas. Sujautan sen taakse vielä viimeiset suojaa tarvitsevat tavarat. Irrotan reitittimen pistorasiasta ja pakkaan sen päällimmäiseksi pahvilaatikkoon, jonka kanteen kirjoitan Reititin.

21.30

Huomaan, että jätekaappi on hurjan likainen. Siivoan sen putkimiestä ajatellen työsuojelun nimissä. Varmistan, ettei keittiön kaapeissa ole enää mitään. Vien kolme kassillista roskia. Huomaan, että laukkupino on edelleen eteisen lattialla. Heitän pinon sohvalle muovin alle.

22.00

Havaitsen, että koti alkaa näyttää paketoidulta. En kuitenkaan voi ottaa kuvia saavutuksesta, koska on jo pimeä. Imuroin puolisoni huoneen, jonka yksi seinä pian kaadetaan. Puolisoni teippaa tavaroilla täytetyn pikkuhuoneen oven huolellisesti kiinni. Teippaan tarjoiluvälikön mahonkipintaisten kiintokalusteiden eteen muovin.

23.00

Alamme kantaa laatikoita ja kasseja autoon. Huomaan autossa, että jalassani on tohvelit. En olisi huomannut vaihtaa jalkineita, vaikka sellaiset olisi ollut saatavissakin. Mutta ei ollut - olin pakannut kaikki kengät pahvilaatikkoon. Ensimmäinen kuorma lähtee klo 23.15.

23.45

Palaamme kotiin. Vien kultaköynnöksen parvekkeelle ja kastelen viljelylaatikon. Jätän parvekkeen ikkunan raolleen. Huomaan, että pikkuvessassa on vielä yhtä ja toista tavaraa. Puolisoni heittää ne sikin sokin pahvilaatikkoon. Hattuhyllyn irtotavaroille käy samoin. Kaksi viimeistä tuolia jäävät muovittamatta, samoin siivousvälineet ja silityslauta. Työnnän ne kirjastoon.

00.00.

Sammutamme valot ja painamme oven perässämme kiinni. Viimeinen kuorma lähtee klo 00.15.

02.00

Olin ajatellut lämmittää illalla väistöasunnon saunan ja nauttia kylmää kuohuviiniä. Nyt on yö, olen rättiväsynyt ja nälkäinen. Käyn suihkussa ja pakkaan työlaukun aamuksi. En jaksa kuivata hiuksia. Viime töikseni, hampaiden pesun jälkeen, voitelen kaksi ruisleipää ja syön ne vuoteessa. Odottelen Panacodin vaikutusta kylmäpakkaus pepun alla ja mietin, miksen uskonut, kun kaikki sanoivat, että väistöasuntoon muuttaminen on aivan kauhea rumba.

--

Päivän kuva: Täällä sitä nyt ollaan. Maisema väistöasuntomme parvekkeelta. Vasemmalla Mario Merzin valoteos Fibonacci sequence 1-55.

Kommentit (3)

MarjattaP
1/3 | 

No huh!!  Ei varmastikaan   ole ollut mikään pikkujuttu.  Toivottavasti kykenit töihin seuraavana aamuna.  Ihan kivat näkymät väliaikaisparvekkeelta.  Näkyykö siinä jokikin?

Sanna
2/3 | 

Joo, tosi kivat Aurajoki-näkymät parvekkeelta!

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/3 | 

Kyllä vain. Aurajoki se on, eikä näkymässä todellakaan ole valittamista. Luulin, että meiltä kotoa on hieno näköala, mutta veden välkehtimistä ei kyllä voita mikään.
Ja kykenin kyllä töihin, mutta olo oli kuin 1,5 promillen humalassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Remonttisuunnitelmani on nyt valmis, nelisivuinen ja täynnä kompromisseja. Taloyhtiön suositukset, kokeneen suunnittelijan neuvot, perheenjäsenten mieltymykset ja lopulta myös järjenkäyttö johtivat siihen, että hylkäsin melkein kaiken, mitä spontaanisti halusin. Suunnittelun opetukset:

1. Kauneimmat laatat harvoin sopivat keskenään yhteen

Olisin alun perin halunnut tummanvihreän lattian ja seinälle turkooseja, pitsikuvioisia Terraviivan laattoja rouheapintaisten, isojen, vaaleiden laattojen keskelle. Mitään näistä ei meille tule, koska laattojen koot ja värit eivät sopineet yhteen. Terraviivan laatat ovat kooltaan 10 x 10,  mutta jos niitä on kaksi päällekkäin, koko ei tietenkään ole 20 x 20, vaan väliin tulee sauma. Ilman saumaa ei kuulemma kannata kylpyhuoneeseen laittaa. Siksi Terraviivat eivät sovi 20 x 30 kokoisten laattojen viereen, puhumattakaan 25 x 40 kokoisista laatoista.

Terraviivan yhdistäminen muihin laattoihin osoittautui ylipäätään erittäin haasteelliseksi. Lopputulos: takaseinä, jossa on kaksikerroksinen raita valkoisia Terraviivoja lähes valkoisten laattojen keskellä. Muut seinät hentoa beigeä ja lattia turkoosinvihreä.

Jännittää nähdä, toimiiko tämäkään: suunnittelijani Eeva Forsman varoitti, että Terraviivat näyttävät sileämpien tehdasvalmisteisten laattojen keskellä helposti väärään paikkaan eksyneiltä.

2. Hyvätkään ideat eivät aina ole toteuttamiskelpoisia

Seinää päätettiin siirtää 90 senttiä, jotta puolisoni saa toivomansa walk in -suihkun. Ajattelin, että nyt siirretään amme uudelle seinälle ja laitetaan suihku vastapäiseen nurkkaan, mutta eihän se toiminut. Taloyhtiö oli varannut nurkan pesukoneelle, eikä siihen voinut laittaa suihkua myöskään sähköturvallisuussyistä. Välimatka pistorasiaan olisi jäänyt liian lyhyeksi. Tila oli kapeakin.

Näin ollen amme pysyy takaseinällä, ja suihku tulee heti ovesta vasemmalle, seinää siirtämällä syntyvään tilaan. Pesukoneen paikalle ei voi laittaa oikein mitään järkevää.  Siihen tulee lopulta varmaankin penkki tai säilytyskaluste ja sen yläpuolelle naulakko. Tai vaikka limoviikuna ja siihen jouluvalot.

3. Esitteiden kylpyhuoneet tuskin toimivat käytännössä

Viime vaiheessa pohdin vielä, millaiset hanat tarvitsemme kylpyammeeseen. Työnjohtaja antoi ymmärtää, ettei siihen välttämättä tilattaisi suihkusettiä, vaan pelkkä hana. Ja toden totta: kun katselin kuvia esitteistä ja netistä, ammeiden yhteydessä oli vain harvoin suihku. Itse asiassa hanakin puuttui usein eli nähtävästi nämä esittelyammeet täytetään ämpärillä palopostista.

Oli vähän vaikea mieltää, mitä tarvitaan, koska käytettävissäni ei ole koskaan ollut ammetta ja erillistä suihkua. Kävisinkö suihkussa ennen kylpyä tai sen jälkeen? Tuskinpa. Kyllä varmaan haluaisin pestä hiukset ammeessa kylpemisen jälkeen. Suihku olisi kätevä myös ammeen puhdistuksessa.

Sitten nousi kysymys suihkun ja hanan sijoittamisesta. Esitteiden kuvissa hana on melkein aina ammeen keskellä. Se ei kuitenkaan meillä käy, koska haluan sen suihkun, mutta en halua rikkoa hienoa Terraviiva-kuviotani suihkusetillä. Toisaalta en halua, että kun istun ammeeseen, takaraivoni kolahtaa hanaan. Siksi amme pitää kääntää niin päin, että varpaani ovat hanan suuntaan. Kun tarvitsen suihkua, joudun nousemaan ja kurkottamaan sen ammeen toisesta päästä. Kaikkea ei nähtävästi voi saada yhtä aikaa.

4. Täydellisiä pyyhekoukkuja ei enää saa mistään

Kuten muistatte, taloyhtiön pyyhekoukut eivät minulle kelpaa. Mutta suo siellä, vetelä täällä: ei mistään näytä saavan parempiakaan. Kun edellisen kerran suunnittelin kylppäriremontin, saatavana oli kokonainen sarja kauniita pikkutarvikkeita, joissa oli koristeena hennonvihreä lasilaatta. Siinä kaupassa, josta ostin ne, ei enää edes myyty tarvikkeita. Jopa Ikeakin petti: nykyisen kylpyhuoneemme kivat pyyhekoukut eivät enää kuulu valikoimaan.

5. Kolme viikkoa on lyhyt aika kylpyhuonesuunnitteluun

Olisin mielelläni aloittanut kylpyhuoneeni suunnittelun jo puoli vuotta sitten, kun olin vielä leikkauksen jälkeisellä sairauslomalla. Se ei kuitenkaan taloyhtiölle käynyt. Minulle sanottiin, että huoneistokatselmus on se tilanne, jossa urakoitsijan työnjohtaja on käytettävissäni ja kaikki yksilölliset muutokset suunnitellaan. Onhan se tietysti ymmärrettävää, ettei mestari voi edelliseltä työmaalta piipahtaa katsomassa kylpyhuonettani. Mutta mutta. Huoneistokatselmuksesta remontin alkuun ei jäänyt edes kolmea viikkoa, koska kotimme kuuluu ensimmäisiin remontoitaviin.

6. Ilman sisustussuunnittelijaa olisin ollut hukassa

Reilussa kahdessa viikossa piti siis päättää kaikki remonttiin liittyvät asiat ja samaan aikaan pakata koko koti suojaan remontilta. Käytin tähän talvilomani, mutta sittenkin olisin ollut hukassa ilman sisustussuunnittelijaani Eevaa. Tein valinnat joko hänen etsimistään vaihtoehdoista tai käytin niitä pohjana, kun muodostin omaa makua. Lopputulos tulee olemaan hänen suunnitelmansa, taloyhtiön ehdotusten ja omien valintojeni yhdistelmä. Hänen suunnittelemansa, puusepällä teetettävä peilikaappi on remontin ainoa darling, josta ei tarvitse luopua.

--

Päivän kuvat: Ensimmäisessä kuvassa on laattoja, joiden kuvioista ja väreistä pidän paljon. Ehdoton ykkössuosikki oli kuitenkin tuosta joukosta jo karsiutunut. Valkoista valkoisella -yhdistelmään päädyimme, koska halusimme välttää sekavaa hippitunnelmaa. Viimeisessä kuvassa on mukana laattoja, joita meille tulee. Terraviiva-laattamme puuttuu, koska sellaisia ei vielä ole valmistettu.

Valittelin syksyllä, että taloyhtiön remonttisuunnitelman joka hana oli saman valmistajan eri tuotesarjasta. En silloin tajunnut, että tuo on hanaongelmien pienimmästä päästä.

Lähden hanojen valinnassa siitä, että kaikki hanat ovat teknisesti riittävän hyviä. Arvioin hanaa kolmella perusteella: visuaalisella, haptisella ja käytännöllisellä. Hanan pitää näyttää hyvältä ja tuntua hyvältä käteen. Lisäksi siitä pitää saada vettä niihin tarkoituksiin, joihin tarvitsen sitä. En halua esimerkiksi täyttää vesiämpäriä suihkun avulla.

Neljäs kriteeri olisi se, että hanasta tulee runsaasti vettä, mutta sitä en osaa arvioida. Kaupassa ei koskaan saa kokeilla hanaa niin, että siitä tulisi vettä - epäkohta sekin. Vähän kuin vaatteiden ostaminen sovittamatta.

Allashanat olivat pahinta tikku- ja laattalinjaa. Ei tätä ainakaan!

Sisustussuunnittelijani vei minut melkein ensi töikseen lvi-myymälään, jossa oli laaja valikoima hanoja ja suihkuja. Esimerkiksi laadukkaina pidetyt saksalaiset Grohet olivat näyttävästi esillä. En kuitenkaan täysin vaikuttunut. Suihkusetit olivat kovin kookkaita ja kolhoja, vaikkakin viimeistellymmän näköisiä kuin monen muun valmistajan. Ja allashanat pahinta tikku- ja laattalinjaa. Ei tätä ainakaan, tuumin.

Valtaosa hanoista oli ylipäätään karun näköisiä ja haptisesti epämiellyttäviä. Käyttäjän oletetaan säätävän veden lämpötilaa ja voimakkuutta joko kulmikkaasta metallilaatasta tai, mikä vielä pahempaa, ohuesta tikusta. Aika kaameita ovat nekin hanat, jotka näyttävät vahingossa katkaistuilta putken pätkiltä, jotka on liitetty sattumanvaraisesti yhteen.

Missä ovat suihkusetit, joissa on sadevesisuihkun ja käsisuihkun lisäksi myös kunnollinen hana?

Tarvitsen suihkusysteemin, jossa on sekä sadesuihku, käsisuihku että hana, koska haluan ottaa hanasta kasteluvettä parvekkeelle. Pelkästään tämä vaatimus karsi useita suihkusettejä listalta, mukaan lukien Orakset. Minä kun haluan pyöreän sadesuihkun enkä nelikulmaista laattaa.Lisäksi haluan, että käsisuihku on kevyt, koska pesen sillä hiukseni. Siinähän saa jännetupen tulehduksen ranteeseen, jos joutuu suihkuttelemaan lapion kokoisella välineellä.

Oraksella on pyöreäkin sadesuihku, mutta siinä setissä ei ole hanaa, tai siis putkimiesten kielellä juoksuputkea. Oraksen suihkusettien hanat, kun sellainen on, ovat sitä paitsi aika mitättömiä töpöjä. 

Parhaasta päästä oli suhkusetti, jossa oli lyhyehkö, kääntyvä hana. Valitettavasti en muista sen merkkiä. Saattoi olla ruotsalainen Mora, koska mieleeni jäi, että kaikki suosikkini olivat eri sarjoista. Juuri, kun olin moittinut taloyhtiötä linjattomista valinnoista!

Allashanoista paras oli tanskalaista muotoilua: Damixa Space, jonka käsituntuma on todella hyvä. Muotoilu on lähellä Oraksen klassista Vegaa, mutta kurvikkaampi. Oikein kaunis ollakseen hana.

Jos haluaisin jotakin muuta kuin Orasta, valinta pitäisi hyväksyttää taloyhtiöllä.

Pian selvisi, että taloyhtiö edellyttää kaikkien hanojen olevan Orakselta. Jos haluaisin jotakin muuta, valinta olisi hyväksytettävä taloyhtiön hallituksessa ja joutuisin jatkossa huolehtimaan hanan huollosta itse. Asennuksesta pitäisi luultavasti maksaa ekstraa. Työnjohtaja sai tämän kuulostamaan vaikealta, vaikkei se tietenkään ihan niin hankalaa olisi.

Ymmärrän kyllä taloyhtiön yskän. He haluavat vaihtaa koko yhtiön kaikki hanat kerralla samanlaisiin, jotta he pysyvät helpommin kartalla esimerkiksi huoltotarpeesta. Väitetään, että Oraksen varaosia on helpointa saada. Ja olisiko myös niin, että suomalaiset putkimiehet koulutetaan alusta alkaen asentamaan ja huoltamaan nimenomaan Oraksen hanoja? Olisihan se kamalaa, jos kesken työpäivän pitäisi tulkata tuontihanan vieraskielisiä asennusohjeita. 

Jos kerran vain Oras kelpaa niin kyllä kiitos, otan mielelläni Oras Viendat.

Olin jo ilmoittanut haluavani Damixat, kun eräänä yönä selailin jälleen rautakauppojen valikoimia verkossa. Silmiini osui tuttu, sopusuhtainen hahmo: Oras Vienda -allashana! En ollut nähnyt sitä missään esillä eikä sitä enää ole Oraksen omilla nettisivuilla. Mutta sitä siis sai yhä. Jee, ongelma ratkaistu!

Vienda on pyöreämuotoinen hanamalli, jonka valitsimme kymmenen vuotta sitten keittiöömme huolellisen harkinnan jälkeen. Silloin hanasta oli vielä saatavana mattapintainen versio, joka on erityisen kaunis.

Kerroin mestarille, että jos kerran vain Oras kelpaa niin kyllä kiitos, otan mielelläni Oras Viendat keittiöön ja molempien pesualtaiden päälle. Palvelualttiuden puutteesta häntä ei voi syyttää, sillä hän ilmoitti käyvänsä itse noutamassa hanat kaupasta, jotta varmasti saa ne. Väistyvää tuotetta ei ilmeisesti saa Orakselta enää edes tilaamalla.

Valitettavasti sarjaan ei kuulu suihkusettiä. Nähtävästi putkifirman ukot joutuvat kokoamaan suihkuni Oraksen erillisistä komponenteista. Sanokaa minun sanoneen, ettei sekään halvaksi tule. Mutta jos Oras, niin Oras, koska Oras.

Anteeksi kielteisyyteni, mutta koko episodi oli uskomattoman turhauttava. Luullaankohan hanafirmoissa, että heidän asiakkaansa ovat kaikki putkimiehiä?

--

Päivän kuva: Oras Cubista. Varmasti oikein hyvä ja laadukas hana, mutta muotoilultaan liian kulmikas ja suoraviivainen meille.

Kerrankin Facebookin algoritmi osui kohdalleen! Olin juuri taivastellut uskomattoman aneemista laattavalikoimaa paikallisessa K-raudassa. Ja ihan siinä samassa Facebook sujauttikin feediini tiedon, että Terraviiva-niminen yritys oli avannut käsintehtyjen laattojen verkkokaupan. Zuckerberg lukee ajatukseni!

Sillä kyllä kai nyt kylpyhuoneessa jokin wau-efekti pitää olla, kun sellaisen kerran pääsee rakentamaan oman makunsa mukaan.

Olin samassa tilanteessa 1990-luvun lopulla, kun olin muuttamassa pääkaupunkiseudulta Turkuun. Vastavihitty puolisoni halusi varmistaa viihtyvyyteni remontoimalla lähiökotimme viimeistä piirtoa myöten minulle mieluisaksi, joten sain tehdä koko asunnon kaikki valinnat lattiasta kattoon itse.

Siihen aikaan tarjolla oli muutakin kuin valkoista ja harmaata. Löysimme helsinkiläisestä laattaparatiisista kauniita espanjalaisia seinälaattoja, joiden pinta oli kuin vesiväreillä maalattu useita sävyjä sekoittaen. Valitsin seinien alaosaan harmaanvihreitä ja yläosaan vaaleita laattoja. Rajakohtaan tuli kapea, vihreä boordilaatta kuin bambunruoko. Laatoissa oli myös hieman punertavaa sävyä, joten lattiasta tehtiin yksivärinen vanha roosa.

Nykyisessä kodissamme on alkuperäisiä mahonkisia kiintokalusteita, mahonkipintaiset ovet ja eteisessä laskettu, jalopuupaneloitu katto upotettuine valaisimineen. Tyylissä on paljon nyt niin muodikasta midcentury modernia, joten en ole sovittelemassa tänne 1990-luvun väri-iloittelua. Jotakin erityistä kuitenkin pitäisi saada!

Siispä suunta Terraviivan pieneen laattatehtaaseen ja myymälään Turun Kaskenkadlle.

Menin Terraviivassa täysin sekaisin. Laattojen kuvioinnit olivat ihania! Lasitusten värit olivat toinen toistaan kiehtovampia.

Artesaaniyrittäjä Minna Komulainen kertoi, että Pitsi-sarjan pintakuviot syntyvät virkattujen tai kirjailtujen pitsiliinojen avulla siten, että valittu pitsin kohta painetaan kaulimella savilaatan pehmeään pintaan. Kuvioidut laatat saavat ensin kuivua pari päivää huoneenlämmössä, minkä jälkeen ne poltetaan.

Kun asiakas on suunnitellut laattayhdistelmänsä ja tilannut laatat, terraviivalaiset kastavat raakapoltetut kuviolaatat lasitteeseen. Sen ainekset muodostavat polttouunissa toivotut värisävyt. Jokaisesta laatasta tulee kuitenkin hieman erilainen riippuen muun muassa uunin kuumuudesta ja lasitteen paksuudesta.

Olin ajatellut sommitella Terraviivan laatoista joko vaakaraidan tai neliön muotoisen kuvion tavallisten laattojen keskelle. Käsin tehdyt laatat ovat todennäköisesti vaikeita pitää puhtaana ja lisäksi ne ovat kalliita - pienissä erissä 10 euroa per 10 x 10  cm laatta ja isommissakin erissä 7 euroa per laatta. Eikä kokonainen Terraviiva-seinä ehkä sopisi kotimme tyyliinkään. Wau-efektin ei tarvitse olla iso toimiakseen.

Minna näytti meille esimerkkejä laattojen yhdistelystä ja jätti meidät sitten sommittelemaan omaa yhdistelmäämme. Pidin erityisesti turkooseista sävyistä, mutta myös sammalenvihreät lasitteet vetivät puoleensa. Kuvioissa meillä oli sama suosikki, joka näkyy yllä olevassa kuvassa keskellä alalaidassa.

Monien mielestä tyylikkäin kylpyhuone syntyy pitämällä seinät ja lattiat neutraaleina. Piristystä saadaan värikkäillä pyyhkeillä ja pikkutavaroilla, mutta moni jatkaa niissäkin samaa, minun mielestäni aneemista linjaa.

Mitä mieltä sinä olet? Eleetöntä tyyliä vai wau-efektejä? Onko Terraviiva hitti vai huti? Ottaisitko itsellesi?

--

Päivän kuvat: Terraviivan laattoja.

 

Kommentit (5)

JattaM
1/5 | 

Efektejä, aivan ehdottomasti! Uskon hyvin että Terraviivan kaakeleista menee pää pyörälle, väri- ja kuviovalikoima näyttää aivan upealta. Vahvasti kohokuvioitujen laattojen puhdistus on haastavaa,  mutta ilo kauniista kylpyhuoneesta korvaa sen.

Kati
2/5 | 

Kyllä siellä ripaus ylläriä on hyvä olla. Minulla on yksi Terraviivan laatta odottamassa kylpyhuoneremonttia - tai sitten se saa jatkaa majailuaan tuossa olohuoneen pikkupöydällä. Siinä lukee: "Muista: pilvet väistyvät vielä."

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/5 | 

Niinpä, Kati ja Jatta, kyllä jotakin kivaa olisi mukava olla. Valinta on kuitenkin älyttömän vaikea. Kuosien yhdistely johtaa helposti levottomaan vaikutelmaan. Olen käynyt Terraviivassa nyt kolme kertaa, ja joka kerta olen poistunut eri suunnitelman kanssa.

Vierailija
4/5 | 

Tapani

On uskomatonta miten orjallisesti kaikkien kodit näyttävät samanlaisilta, kaikilla on samat arabiat, iittalat ja muut vermeet. Ottakaa käteenne INTERNI, ARCHITECTURAL DIGEST, HOUSE BEAUTIFUL, VOGUE LIVING, VERANDA MAGAZINE, DWELL, ARRAY MAGAZINE, DECOR, AZURE, BLUE PRINT MAGAZINE, MAISONS DE CAMPAGNE, CASA CLAUDIA, ANUÁRIO CASA, CHIC HAUS MAGAZINE, COMMERCIAL INTERIOR DESIGN, CONDE DESIGN, ja tehkää kodistanne sellainen kuin itse haluatte. Kaikkea voi tilata maailmalta – keskusliikkeiden sisäänostat voi ohittaa. Ja itse tekeminen kannattaa myös.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016