Kirjoitukset avainsanalla kukat

Juuri ennen leikkausta halusin Ruissalon Kuuvannokkaan katselemaan maisemia ja kuuntelemaan merta, koska pian en enää pääsisi. Mies asettui yllättäen vastahankaan. Hän ei uskonut, että pystyisin kävelemään perille. Sitä paitsi oli juuri alkamassa sataa. Tuhlasin kaiken argumentointitaitoni lähdön varmistamiseen. Harmitti.

Kun kaarsimme soratietä Kuuvannokan parkkipaikalle, huomasimme uuden kyltin. Kahvila Villa Kuuva. Tännepäin! Kapean tien ja mutkan takaa löytyi villiintynyt vanha puutarha ja keltainen puuhuvila, jossa toimii kahvila jo toista kesää. Hieno merinäköala ilman kävelyä. Mikä suloinen kompromissi!

 

 

Rakennus näyttää sisältä ja päältä hyvinvoivan porvariston kesähuvilalta, mitä se on ollutkin. Huvila kuuluu Ruissalon vanhimpiin, ja siellä on vieraillut jopa keisari Aleksanteri III perheineen saaristoretkellään vuonna 1884. Huvilan rakennuttaja oli vaurastunut kauppiaana.

Lasiverannan salmiakkikuviot kimmeltävät kuin rubiinit ja smaragdit. Tunnelmallisessa sisustuksessa on kynttiläkruunuja, taidetta, kuivattuja kukkia, koriste-esineitä ja pehmeitä pieluksia. Vanhaa, muttei ikivanhaa. Kalustus on kodikkaasti hieman sattumanvaraista, kuten kenen tahansa kesähuvilalla.

 

 

Eväidemme sijasta nautimme palaset pehmeää ja herkullista valkosuklaa-vadelmajuustokakkua. Oi, jospa palanpainikkeeksi olisi vielä voinut kohottaa lasillisen englantilaista roseekuohuviiniä, olisi hetki ollut täydellinen.

 

 

Tutkin puutarhaa sen verran kuin kehtasin. Löysin leveän, sammaloituneen portaikon, joka vei rantaan päin, mutta päättyi heinikkoon. Sitä pitkin jalosukuinen herrasväki oli varmaan saapunut laiturilta huvilaan. Mitähän kivisissä kukkauurnissa silloin kasvoi?

Lehtipuiden takaa pilkotti koristeellinen vaja. Onko se pikkula, liiteri vai tarkoitettu onkivapojen säilytykseen? Oli mikä oli, kelpasi se varmasti keisarillekin.

 

 

Lasikuistin ovenpielessä kasvaa iso, kaunis kellokuusama - en tunnistanut sitä, vaan tein lajinmäärityksen myöhemmin kotona. Ruusuja löysin kukassa kolmea lajia. Myös kuunliljat ja varjoliljat ovat epäilemättä vanhaa kantaa.

 

 

Muistatteko vielä Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerin Nainen parvekkeella, josta kerroin keväämmällä? Sen päähenkilöistä toinen vietti kesää Ruissalossa, mutta en osannut lukiessani sijoittaa hänen huvilaansa kartalle. Nyt taidan osata.

Villa Kuuvan tunnelmaan leppoisat mysteerit sopivat kuin pitsi pöytäliinan reunaan.

--

Päivän kuvat: Villa Kuuva.

 

Kommentit (1)

MarjattaP
1/1 | 

Oikein hyvä, että noin upea paikka on herätetty taas henkiin!  Talolla ja puutarhalla olisi varmasti paljon kerrottavaa jos osaisivat puhua.  Menneisyys tosin puhuttelee tuollaisissa paikoissa ihan ilman sanojakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Koko viikonlopun ajan on ollut poikkeuksellisen kova liikenne - en ymmärrä miksi - mutta en halunnut enää pitkittää videon kuvaamista, vaikka yksi kunnon mopoauto olisi voinut pilata pärinällään koko jutun. Gladiolusten kukat ovat yllättävän lyhytikäisiä. Ensin avautuneita kuihtuu sitä mukaa kuin uusia aukeaa kukkavarren yläosassa.

Video on täysin editoimaton ja leikkaamaton. Päädyin siihen, koska YouTube-videoiden taso on joka tapauksessa niin heikko, ettei maksa vaivaa ruveta keskellä yötä hifistelemään. (Olisin kyllä leikannut yhden pienen pätkän pois, jos olisin osannut.)

Koska kaikki eivät kuitenkaan katso videota, laitan tähän myös muutaman valokuvan.

 

Gladiolukset ja liljat kasvatin sipuleista. Miljoonakelloamppeli on kasvanut neljästä Kodin Kukista tilaamastani pikku taimesta. Hajuherneet, mansikat ja sinivaulan kasvatin siemenestä asti. Yrtit ovat Livonsaaren Osuuspuutarhasta.

Lajikkeet: gladiolus Flovo Cosmic, ruusulilja Sweet Rosy, hajuherne Purple Cupid, miljoonakello Pink Passion, amppelimansikka Rainbow Treasure. Sinivaula on peräisin Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Ruissalosta.

--

Päivän kuvat: Gladiolus Flovo Cosmic.

Vietin juhannusta salaisessa puutarhassa. Ystävämme muuttivat reilu vuosi sitten taloon, joka oli odottanut heitä kauan Ruususen unessa, asumattomana, mutta koko irtaimisto lähes koskemattomana. Sen puutarha oli täysin villiintynyt. Merkit menneestä suuruudesta olivat kuitenkin selvät: sammaloituneiden omena- ja kriikunapuiden rivistöt, leveät pionipenkit, kivirakenteiden jäänteet siellä täällä sekä kellastunut puutarhasuunnitelma, jonka otsikko on piirretty tyylipuhtain jugend-kirjaimin.

 

 

Valitettavasti suunnitelman selitysosa on kateissa, joten emme tiedä, mitä kasvia mikäkin numero ja merkki tarkoittaa. Emme myöskään tiedä, miten täydellisenä suunnitelma on aikanaan toteutettu. Suunnitelman olemassaolo on kuitenkin helpottanut paljon puutarhan rakenteen hahmottamista. Kulkureitit ja todennäköiset istutusten paikat ovat selvillä.

 

 

Pihassa kasvaa useita erittäin kookkaita kuusia, mäntyjä ja koivuja. Pari kuusista kelpaisi milloin tahansa ison kaupungin kirkon eteen joulukuuseksi. Niiden poikkeuksellisen kaunismuotoiset oksat ulottuvat maahan asti. Muita puulajeja on kymmeniä. Isot havupuut ovat tarjonneet rakennusainetta useisiin valtavan kokoisiin muurahaispesiin. Hyttysten sijasta salaisessa puutarhassa saakin varoa muurahaisten puremia. Huomaa huolellisesti kunnostettu aita!

 

 

Kielo ja vuorenkilpi ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Heinäkasvit, lupiini, nokkonen, vadelma  ja lehtipuiden taimet ovat valloittaneet ravinteikkaammat kasvupaikat. Viime kesän raivaukset ovat tuoneet tänä kesänä esiin esimerkiksi liljoja ja sormustinkukkia. Keväisin koko puutarha kukkii sinisenään scillaa. Myös rivi kauniita vanhan ajan tasetteja on säilynyt elinvoimaisena läpi vuosikymmenten.

 

 

Puutarhan keskipisteen on muodostanut porrastettu ja mahdollisesti kivillä rajattu alue, jossa on ollut huvimaja, vesiallas ja suihkulähde sekä istutuksia. Kivet ovat siirtyneet tai siirretty paikoiltaan, eikä vesiaiheen tarkka paikka käsittääkseni ole vielä varmuudella löytynyt.

 

 

Metsä on hiipinyt hiljalleen kohti pihaa ja rakennuksia. Vaivoin erottuvat portaat vievät entiselle kasvihuoneelle, jossa kasvaa tällä hetkellä vaahteraa. Kastelujärjestelmän säätöventtiili löytyi metsästä. Entisen tenniskentän oletetulla paikalla on sammaloitunut aukio.

 

 

Salainen puutarha on mitä viehättävin villiintyneenäkin, ja isäntäväki kuulostelee sen ääntä kaikessa rauhassa. Varovainen raivaaminen riittää toistaiseksi. Hylätyn pihapiirin herättäminen eloon on vuosikymmenten hanke, ja työtä riittää rakennustenkin kunnostamisessa.

Erikoista kyllä, autiotalo on säilynyt täysin ilkivallalta. Naapuri on pitänyt pihapiiriä silmällä, ja saattaa olla, että talon kummituksellakin on ollut osuutta asiaan.

--

Päivän kuvat: Vanhat perennat kukkivat salaisessa puutarhassa.

 

 

Kommentit (4)

MarjattaP
1/4 | 

Uskomattoman  upea vanha puutarha ja talo!  Miten onnellista onkaan, että se on nyt päätynyt sen arvon ymmärtävien ihmisten haltuun.  Kiva, että otit minutkin mukaan puutarhakierrokselle.

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/4 | 

Sepä siinä onkin niin hienoa, Marjatta, että talo ja puutarha päätyivät täsmälleen oikeille omistajille, jotka osaavat arvostaa sen historiaa. 

JattaM
3/4 | 

Onpa todella hieno paikka. Uskomatonta että pionit, varjoliljat ja muut vanhat perennat ovat sinnitelleet hengissä ja kukkivat upeasti nyt kun on valoa ja ilmaa ympärillä. Isäntäväellä on vuosiksi hauskaa ja palkitsevaa tekemistä. Myös vanha puutarhasuunnitelma on upea ja aikamoinen ihme että se on säilynyt. Toivottavasti näemme joskus lisää kuvia puutarhan uudelleensyntymisestä.

Maija
Liittynyt15.10.2015
4/4 | 

Katsotaan, miten käy. Tila olisi oikeastaan oman blogin ja/tai kirjan arvoinen, koska siellä on säilynyt paljon muutakin kuin puutarhasuunnitelma. Ehkäpä isäntäväki jossakin vaiheessa  innostuu?

Parvekkeeni on hieman rehevöitynyt sitten viime näkemän, eikö totta? Videokuvaustaitonikin ovat sen verran kehittyneet, että nyt uskalsin sammuttaa kameran välillä. Ehkä ensi kerralla osaan jo pitää kameran vakaana tai jopa leikata videon! Seuraatte reaaliaikaista oppimisprosessia.

Kuvausvälineenä minulla on tavallinen älypuhelin.

--

Myöhempi lisäys: Seitsemäs kukka avautui juuri ajoissa. Nappasin kuvan sinivaulasta juhannusaaton aamuna.

 

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016