Kirjoitukset avainsanalla vaatteet

Jos Matildalla olisi tunnuseläin, se olisi tietenkin alpakka. Sini Honkalan huacaya-alpakat laiduntavat aivan Mathildedalin ruukkikylän ytimessä, joten matkailijankin on helppo nähdä niitä, vaikkei alpakka varsinaisesti liene kovin ihmisrakas eläin. Minäkin sain niistä valokuviin vain kerittyjä takapuolia. Matildankartanon niityillä laiduntaa kaikkiaan noin 30 kamelieläimen lauma. 

Sinillä oli jo muutama alpakka ennestään, kun hän muutti vuonna 2012 Matildaan. Hänet houkutteli kylään ystävä ja sittemmin yrittäjäkumppani, Leena Rajala. Naiset perustivat yhdessä Ruukin Kehräämön ja Puodin. Kehräämö jalostaa alpakoiden villaa langoiksi. Puodissa on myytävänä lankojen lisäksi Sinin ja Leenan suunnittelemia ja teettämiä neuleita ja muita alpakkatuotteita.

Puodin sisäänkäynnin luota on näkymä kehräämöön, jonka kehruukoneet ovat Leenan vastuulla. Sinin tehtäviin kuuluu  villan pesu ja karstaus. Ruukin Kehräämö käsittelee myös muiden suomalaisten alpakankasvattajien villaa ja tarpeen mukaan muitakin lanoliinittomia kuituja.

Samassa talossa, aivan vieressä sijaitsee Ruukin Kutomo. Leena Muuri kutoo kangaspuissa upeita huiveja ja shaaleja Kehräämön langoista. Harkitut sidokset ja hienostuneet värit tekevät tuotteista hurjan kauniita. Kutomosta voi ostaa tai siellä teettää myös räsymattoja ja pyyheliinoja, jos ei satu nyt olemaan luksushuivia vailla.

Ruukin Kehräämön langat tuotetaan luonnonmukaisimmalla mahdollisella tavalla. Niitä ei värjätä eikä käsitellä muillakaan kemikaaleilla. Harmaa lanka on peräisin harmaasta alpakasta, ruskea ruskeasta ja valkoinen on valkoisen eläimen villaa. Kutakin lankaa on alpakan kokoinen erä. Seuraavana vuonna valmistuva lankaerä saattaa olla hivenen eri sävyistä, vaikka eläin onkin sama. Sini osaisi todennäköisesti sanoa, minkä nimisen alpakan villaa kukin vyyhti on. 

Leena ja Sini kokeilevat myös uusia yhdistelmiä. Kun alpakanvillaan yhdistetään värjättyä villisilkkiä, saadaan kehruukoneesta hennosti värillisiä, meleerattuja lankoja. Kehräämön uusin aluevaltaus on villisilkistä ja suomalaisen angorakanin villasta valmistettu, ihanan pehmeä lanka. Olisiko siinä myös vähän alpakkaa? En ole ihan varma.

Tykkäsin eniten beigemeleeratusta silkki-alpakkalangasta, jossa oli joukossa häivähdyksiä monesta väristä. Sitä oli kuitenkin jäljellä enää yksi vyyhti. Leena ehdotti, että tekisin neulepaitaan kaarrokkeen tästä langasta ja yhdistäisin siihen yksivärisen langan. Hän oli huomannut, että minua kiinnosti myyntipöydällä oleva kaunis lehtikaarrokeneule. Idea oli mielestäni hyvä, joten tein kaupat. Leena lähetti neuleohjeen minulle sähköpostitse.

Sormeni syyhyävät jo langan kimppuun! Ensin pitää kuitenkin kutoa nyt puikoilla oleva kesäinen puuvillaneule pois. Vertailun vuoksi: sen lanka  oli tarjouksessa Sastamalan Citymarketissa ja maksoi neljä euroa sadalta grammalta. Alpakkalangan hinta oli 25 euroa sadalta grammalta. En mielestäni silti tehnyt huonoja kauppoja.

Puodissa on myytävänä alpakanvillaisia neuleita sukista pitkiin neuletakkeihin. Hinnat hirvittävät, mutta laatuun nähden tuotteet ovat halpoja. Voin vain kuvitella, mitä nämä Italiassa maksaisivat. Alpakkahan on kuiduista arvostetuinta, harvinaisinta ja kalleinta, ellei vikunjan villaa lasketa.

Matildan alpakat tuottavat jalostustyön tuloksena suhteellisen runsaasti hienoimpia, ohuimpia kuituja, joista saadaan pehmein lanka. Alpakanvillan laatuluokat ovat Coarse Alpaca, Alpaca, Superfine, Baby Alpaca, Baby Royal ja Imperial. Leena kertoi, ettei laatuluokalla ole mitään tekemistä sen kanssa, minkä ikäinen eläin on tai mistä alpakan osasta villa tulee. Kyse on pelkästään kuidun läpimitasta.

Mitä enemmän ohutta kuitua alpakka tuottaa, sitä arvokkaampi eläin on kasvattajalleen.  Harvinaisuuden lisäksi alpakanvillassa maksavat sen villaa paremmat ominaisuudet. Kuitu on onttoa, joten alpakasta valmistettu vaate eristää niin kylmältä kuin lämpimältäkin vielä paremmin kuin villa. Alpakanvilla ei myöskään kutita, ja lanoliinittomana se käy niillekin, joille villa ei sovi.

Pidin aikaisemmin alpakanvillaneuleita hieman kovina ja elottoman tuntuisina. Nyt tiedän, mistä käsitykseni johtui - kokeilemani alpakkaneule oli yksinkertaisesti karkeahkoa laatua. Useimmat Kehräämön Puodin langat ovat Baby Royalia. Imperial-laatuakin saadaan Matildan alpakoista, mutta vähemmän.

Raportoin alpakkaneuleen kutomisesta aikanaan. Ensi viikolla on luvassa Matilda-sarjan viimeinen kirjoitus, jossa poiketaan PetriS Chokolaten kahvilassa ja majatalossa.

--

Päivän kuva: Alpakkalanka on unelmalahja neulomisen (eli kotoisemmin kutomisen) harrastajalle.

 

 

Kommentit (1)

Jayson Alec
1/1 | 

Oletko liikemies tai nainen? Oletko taloudellisessa sekaannuksessa vai tarvitsetko varoja oman yrityksen perustamiseen? Pitäisikö maksaa lainansa velkaa tai maksaa laskut tai aloittaa hieno yritys? Onko sinulla alhainen luottotulos ja sinulla on vaikea saada pääomalainaa paikallisilta pankeilta / muilta rahoituslaitoksilta? Tarvitsetko yhden lainan tai rahoituksen mistä tahansa syystä, kuten:

a) henkilökohtainen laina, liiketoiminnan laajennus,
b) Yritystoiminta, Koulutus,
c) Velkojen konsolidointi
d) kovat rahalainat
e) ETC

Tarjoamme lainaa alhaisella 3%: n korolla ja ilman vakuuksia, tarjoamme henkilökohtaisia ​​lainoja, velan vakauttamislainoja, riskipääomaa, yrityslainaa, koulutuslainaa, asuntolainaa tai lainoja mistä tahansa syystä ". Menetelmämme tarjoaa kuitenkin mahdollisuus määrittää tarvittavan lainan määrä ja myös sen keston pituus, jolla sinulla on varaa lainata, antaa sinulle todellisen mahdollisuuden saada tarvitsemasi varat! Nämä henkilökohtaiset lainat voidaan hyväksyä luottoasi riippumatta, ja tämän varmuuskopiointiin on paljon tyytyväisiä asiakkaita Mutta et saa vain tarvitsemasi henkilökohtaista lainaa, saat halvimman. Tämä on lupauksemme: Takaamme alhaisimman koron kaikille lainoille, joilla on ilmaisia ​​vakuushyötyjä.

Pyrimme antamaan positiivisen kestävän vaikutelman ylittämällä asiakkaideni odotukset kaikessa mitä teen. Tavoitteenamme on kohdella sinua arvokkaasti ja kunnioittaen samalla korkealaatuista palvelua ajoissa. Sähköposti: jx.finance447@gmail.com

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Alun perin halusin retkeillä Matildaan nimenomaan Second Chancen takia. Halusin putiikkiin sovittelemaan Maija Nuppulan suunnittelemia vaatteita, koska olin ihastunut niihin kuvien perusteella, mutta olin epävarma niiden istuvuudesta. Kun vyötäröllä on sauma, sen pitää osua juuri oikealle kohdalle, eikä sitä ole mahdollista päätellä nettikaupan kuvasta. Halusin nähdä myös vaatteiden aitoja värejä, koska ne toistuvat harvoin tietokoneen ruudulla oikein.

Olin tutustunut valikoimaan etukäteen Second Chancen nettikaupassa täällä, joten löysin nopeasti sovitettavaa täpötäydessä kaupassa. Hienoa, että niin moni muukin oli kiinnostunut, koska Maijan käyttämät materiaalit ovat huippulaadukkaita ja vaatteiden mallit ja kaavoitus monille sopivia. Imartelevia, jos suoraan sanon. Myönteinen käsitykseni vahvistui putiikkivisiitillä entisestään.

Kun suunnittelija itse myy vaatteet putiikissaan, asiakaspalaute on välitöntä. Nyt oli kassalle jonoa ja kaima kuumissaan.
Kun suunnittelija itse myy vaatteet putiikissaan, asiakaspalaute on välitöntä. Nyt oli kassalle jonoa ja kaima kuumissaan.

Toinen Second Chancen tämän kevään uutuuskuoseista, Viljapelto, on minusta aivan ihana: hienopiirteinen ja naisellinen, mutta silti eleetön. Rosita-mekon beige-musta väritys sopii loistavasti garderobiini, ja kun se vyötärökin oli juuri oikeassa paikassa koossa XL, jätin sovittamani mekon saman tien ylleni. Kaareva helma menee edestä päällekkäin. Sellaisesta olen aina tykännyt. Mekko on elastaanilla terästettyä bambuviskoosia.

Mekkokuva on otettu Matildankartanossa sen jälkeen, kun söin vatsani täyteen mehevää artisaanipizzaa. Trikoovaatteen täytyy olla erittäin hyvin suunniteltu ja leikattu, kun se näyttää riskin ihmisen päällä mässäilyn jälkeenkin tältä (ilman muotoilevia alusvaatteita!):

Lisäksi ostin Huihui-vekkihameeni seuraksi mustan paidan, jossa on 3/4 hihat. Materiaali on pehmeää, paksua ja laadukasta bambuneulosta ja paidan mittasuhteet erittäin pukevat. En tavallisesti harrasta mustia yläosia, mutta minulla on sellainen hytinä, että tälle paidalle tulee vielä käyttöä. Ei tämä kertakäyttövaate olisikaan.

Tietysti pysähdyin myös villavaatteiden rekille, vaikka onkin kesä. Minullahan on ykköstyöasuna tämä Second Chancen grafiitinharmaa, villaneuloksesta tehty kietaisumekko ja neuletakki samaa materiaalia. Jääköön vielä salaisuudeksi, mitä nyt tarttui matkaani. Alla olevassa kuvassa näkyy muuten etualalla tämän kesän malliston toinen kuosi, Mansikkapaikka, mustapohjaisena.

Ja kun kerran olin ostomekko harteilla (vrt. ostohousut jalassa) niin ilahdutin saman tien bonustytärtä Malla-mekolla, joka istui hänelle kuin valettu. Kukonaskelkuosinen neulos on sen verran napakkaa, että se sopii hyvin toimistoympäristöön. Myös taskut ja musta-harmaa väritys tekevät siitä hyvän työvaatteen.

Huh huh, kylläpä tulikin käytettyä rahaa. Nämä olivat kuitenkin hyvän omantunnon ostoksia, sillä vaatteiden kaikki työvaiheet on tehty suomalaisissa perheyrityksissä. Neulosmateriaalista osa on Suomessa neulottua ja värjättyä ylijäämää Nansolta ja loput Orneuleelta Orivedeltä. Maija kertoo nettisivuillaan tarkemmin, missä eri työvaiheet tehdään ja kuka ne tekee. Ajattelen, että tuen ostoksillani suomalaisia tekstiilialan pienyrittäjiä. 

Tarjolla olisi ollut myös Calou-merkkisiä, hauskan näköisiä puukenkiä sekä Vuonueen ja Elina Makkosen koruja plus ranskalaista luonnonkosmetiikkaa. Niin ja Mary A. Jalavan printtisukkiksia. Ne jätin tällä kertaa rauhaan.

Matilda-raporttini seuraavassa osassa käyn Ruukin Kehräämössä ja Puodissa ja tutustun alpakanvillan ominaisuuksiin. Kukkaro ei pysynyt kiinni sielläkään.

--

Päivän kuva: Second Chancen tämän kesän hittituote on trikoohaalari, jossa on kietaisumallinen yläosa. Sitä saa myös sortsimittaisena.

Halusin pakata viikonloppuretkelle mukaan värikkään kukkatopin, josta pidän paljon. Mutta mitä muuta? Keräsin sopivan värisiä mekkoja, housuja ja neuleita rekille ja ryhdyin sovittelemaan. Ikävä kyllä mikään, mitä kokeilin, ei näyttänyt hyvältä. Voiko tämä olla näin vaikeaa? Hiki kihosi otsalle.

Päätin  ottaa aikalisän, perääntyä sohvalle ja kokeilla apuvälineenä tyylisudokua. Se on ajatuskoe, joka auttaa löytämään vaatteista uusia yhdistelmiä. Samalla se paljastaa, mitä seuraavaksi kannattaa ostaa – tai sen, ettei todellakaan tarvitse ostaa enää yhtään mitään.

Kaivoin esiin kynän, paperia ja sudokupohjat, jotka olen saanut Caps Look -yhteisön kautta. Kiinnostuneet löytävät pohjia helposti Google-haulla: style sudoku.

Tyylisudokussa on useimmiten neljä riviä vaaka- ja pystysuuntaan. Mukaan voi ottaa esimerkiksi neljä toppia, neljä neuletta/jakkua, neljä alaosaa ja neljät kengät. Tai vaikkapa neljä tunikaa, neljä neuletakkia, neljät leggingsit ja neljä huivia. Nämä sitten asetellaan ruudukkoon niin, että joka rivillä on yksi kutakin lajia. Vaakarivit, pystyrivit ja ristikkäiset rivit muodostavat aina asun: yhteensä  kymmenen asua.

Vaatteita ei välttämättä tarvita kuuttatoista, vaan esimerkiksi neule tai kengät voivat olla mukana useampaan kertaan, jos ne sopivat moneen asuun. Eihän olisi mitään järkeä pakata kesäiselle reissulle neljää neuletta.

Päätin omassa sudokussani keskittyä toppeihin, neuleisiin ja alaosiin, joten googlasin, onko kukaan muu yrittänyt 3 x 3 ruudun tyylisudokua. Löysinkin Curvy Sewing Collectiven verkkosivuilta järjestelmän, josta tulee yhdeksän erilaista asua: vaakarivit, pystyrivit, diagonaali vasemmalta alhaalta ylös oikealle sekä vasen yläkulma ja oikea alakulma.

Jokainen vaate on mukana kolmessa yhdistelmässä, mutta jokaista vaatetta ei yhdistetä ihan kaikkiin muihin. Siksi yksittäisten vaatteiden paikoilla on väliä.

Rivit menevät näin: toppi - neule - alaosa / alaosa - toppi - neule / neule - alaosa - toppi. Tällä lailla:

Seuraavana päivänä sovitin sudokun asut, ja ne toimivat aivan hyvin. Siis kaikki muut paitsi ne, joissa kukkatoppi oli mukana. En keksinyt, mikä vika vaatteessa oli, joten annoin asian olla ja jatkoin eteenpäin.

Ensimmäinen sudokuversio ei sopinut pakkauslistan perustaksi senkään takia, että halusin mukaan myös mekon. Vaihdoin harmaan topin pitkään mekkoon, jonka kanssa ei tietenkään tarvita alaosaa. Sudokuun syntyi yhdeksän asua, mutta kukin alaosa tulee käyttöön vain kahdesti. Tällainen sovelletusta sudokustani tuli:

Tyylisudokun hiominen mahdollisimman toimivaksi oli hauska lomapäivän pähkinä. Topin arvoitus oli kuitenkin yhä ratkaisematta. Sovitin sitä kolmannen kerran, nyt sortsien kanssa.

Sortseja ei näkynyt  topin alta juuri ollenkaan, ja pääntien laskosten ja jäykän kankaan takia pallomaiseksi pullistuva toppi korosti juuri sitä kohtaa, jonka olisin halunnut kätkeä. Asun mittasuhteet olivat väärät. Ja silloin sen kekkasin: toppihan on yksinkertaisesti liian pitkä!

Ratkaisu löytyi Fiskarsista, siis oranssipäisistä saksista. Lyhensin toppia noin kymmenen senttiä siten, että se ulottuu täsmälleen lantioni leveimpään kohtaan. Siitä tuli kuin eri vaate. Alla ensin ennen-jälkeen-kuvapari ja sitten pari asuyhdistelmää. Mitä sanotte?

Retkelle lähtiessä puin ylleni mekon ja vaalean neuleen. Laukkuun pakkasin kukkatopin ja sortsit. Kuvausta varten lisäsin vielä siniset pitkät housut. Kuka tunnistaa, missä ollaan? 

Sudokussa mukana:

- Kukkatoppi Thought, puuvilla-viskoosi-tenceliä. Merkin verkkosivut ovat täällä

- Vihreä neuletakki Esprit, puuvilla-viskoosi-pellavaa, hankittu 13 eurolla Stockmannin alennusmyynnistä, jossa niitä on vielä.

- Harmaat housut Nanso, pellavaa, viime vuoden mallistosta.

- Siniset suorat housut Ril's Alano, puuvilla-polyesteri-elastaania.

- Värikäs pitkä mekko Thought, bambuviskoosi-puuvillaa, viime kesän mallistoa.

- Harmaa trikootoppi  Esmara, puuvilla-elastaania.

- Valkoinen neule Thought, hamppua ja puuvillaa, tämäkin viime kesän mallistoa.

- Sininen neuletakki Esprit, täsmälleen samanlainen kuin vihreä.

- Siniset sortsit Nanso, pellavaa, viime vuoden mallistosta.

- Sinisävyinen t-paita H&M:n William Morris -mallistosta, viskoosia.

--

Viikon kuvat: Sudokua varten kuvasin vaatteet yksi kerrallaan vaalealla matolla. Käsittelin kuvat neliön muotoisiksi. Rakensin taulukon pohjan Canva-verkkopalvelussa (varsin suurella vaivalla!) ja latasin kuvat ruudukkoon. Siinä vaiheessa oli vielä hauska vaihdella vaatteiden paikkoja kuin kaleidoskoopin siruja. Asukuvat on otettu lokaatiossa, jonka esittelen kahden viikon kuluttua.

--

Jälkikirjoitus: Jos joku nyt ajattelee, että eikö tuolla muijalla tosiaan ole mitään muuta ajateltavaa kuin vaatteensa, niin voin kertoa, että kyllä on. Blogi tarjoaa lepopaikan, kun elämä näyttää vakavat kasvonsa. 

Harjusinisiipi on äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu perhoslaji. Se elää Suomessa tiettävästi vain yhdessä paikassa, koska se vaatii aivan erityiset olosuhteet. Pienikokoinen päiväperhonen viihtyy paahteisella ja kuivalla harjun etelärinteellä, jossa kasvaa kangasajuruohoa. Maan pinta ei kuitenkaan saa olla kokonaan kasvillisuuden peitossa, ja siellä pitää elää muurahaisia. Harjusinisiiven toukka syö kangasajuruohon kukkia ja elää symbioosissa muurahaisten kanssa.

Säkylänharjulla puolustusvoimain harjoitusalueella on sopiva maasto, jota möyritään sen verran usein, ettei se kasva umpeen. Siitäkin on etua, että ihmiset liikkuvat alueella rajoitetusti. Perhoset saavat elää melko rauhassa.

Vaikka tämän kaunokaisen pääsisi näkemään, sitä ei kannattaisi pyydystää perhoskokoelmaan: yhden perhosen korvausarvo on 1 682 euroa. Siis jos tapat harjusinisiiven ja jäät kiinni, saat sakot ja lisäksi joudut maksaman tuon verran korvausta.

Harjusinisiivet liitelevät kuvioina juhannusmekossani. Perhoskuosi ilmestyi osaksi neulevalmistaja Hurmåksen mallistoa muistaakseni jo pari vuotta sitten. Yrityksen perustaja ja neuleiden suunnittelija Sanni Salonen on Säkylän tyttöjä ja ilmeisen ylpeä siitä, sillä Hurmåksen tunikoissa, mekoissa ja paidoissa seikkailee tämän tästä jotakin Säkylää tunteville tuttua. Hauska on esimerkiksi Kiska-paita, joka perustuu vanhaan valokuvaan kylänraitilta. Neuleessa lukee ihan oikeasti ”NAKKEJA” kuten kioskin kyltissä luki.

Päiväperho-mekko on mielestäni kaunein Hurmåksen neule tähän asti. Sen yläosa nuolee pintaa, mutta koska puuvillaneule on napakkaa, alusvaatteiden rajat eivät näy läpi. Pienet holkkihihat suojaavat olkapäitä. Helma levenee nilkkoihin, joten mekossa on helppo liikkua ja se myötäilee kävellessä menoa mukavasti. Mekko on tällä hetkellä tilattavissa Hurmåksen verkkokaupan alennusmyynnistä vaaleana ja tummana versiona, mutta 10 euron lisähintaan sen voi tilata valitsemissaan väreissä.

Hurmåksen tämän kesän mallisto ilmestyy näinä päivinä. Ennakkotietojen mukaan tulossa on muun muassa saman mallinen, mutta hurjan värikäs mekko, joka on saanut innoituksensa – joo, banaaneista!

Hankin perhosmekkoni jo helmikuussa, mutta säästelin sitä siskoni 50-vuotisjuhliin, jotka piti pitää viime viikonloppuna. Suunnitelmat muuttuivat, joten nyt minulla on käsissäni – tai itse asiassa parhaillaan ylläni – täydellinen juhannusmekko. GOTS-sertifioitu luomupuuvilla on ihanan pehmeää ja neulehan on tietysti joustavaa, joten mekko on erittäin mukava päällä. Aivan liian mukava pelkästään juhlakäyttöön. Erittäin kiva myös kotimekkona.

Minulla on myös muutama muu Hurmåksen neule, ja voin vahvistaa heidän väitteensä, että ne on tehty materiaalia säästämättä kestämään aikaa ja käyttöä. Neulos on tiheää ja napakkaa. Hihat eivät kiristä eivätkä helmat lopu kesken. Leggingsit kuluvat kyllä lopulta puhki, mutta eivät ihan pienestä käytöstä.

Minulla on jalassa Mephiston Lissandrat, jotka ovat korkkipohjaiset ja kevyet kiilakorkosandaalit. Lestin leveys on tavallista leveämpi G, muttei kuitenkaan H, kuten monissa muissa kengissäni. Näiden sandaalien paras yksityiskohta ovat portaattomat säädöt sekä jalkapöydän päällä että nilkassa. Metallisoljet ovat pelkkää hämäystä. Niiden alla on tukevat tarranauhat.

Verenpainelääke turvottaa nilkkojani, ja myös jalkateräni turpoavat helteellä helposti. Nämä kengät sopivat paksuillekin jaloille.

Neuleen tilasin viime syksynä Englannista Thoughtin verkkokaupasta. Se on täyttä hamppua, kevyt ja ihana päällä. Siinä on hartioilla hienostunut reikäneulekuvio ja se sopii melkein kaikkien kesämekkojeni kanssa. Mainitsin neuleen jo helmikuussa blogissani täällä.

Hurmåksen verkkokauppa löytyy tämän linkin takaa, Thought täältä  ja Mephiston kengät esimerkiksi täältä. Mephistoa myyvät myös monet "tavalliset" kenkäkaupat. Olen ostanut niitä ainakin Stockmannilta ja Turun ihanasta jalkineliike Stellasta.

Niin, hyvät sukulaiset - kesäjuhlamekko tuli nyt tässä esitellyksi, kun sukujuhlia ei tullutkaan. Ehkä syksyllä tavataan.

--

Lisäys 12.6.: Päiväperho-mekot on loppuunmyyty Hurmåksen nettikaupasta, mutta niitä saa kyllä tilaamalla, ja samalla voi miettiä vaikka oman väriyhdistelmän. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta Yhteystiedot-kohdasta.

--

Päivän kuvat: Näyttääkö puistolta? Oikeasti heti vasemmalla kulkee yksi Turun vilkasliikenteisimmistä kaduista, Koulukatu, ja kulman takana on Yliopistonkatu. Taustalla näkyvä vihreä liikennevalo kavaltaa, että kaupungilla ollaan. Valkoisten syreenien kukinta oli viime perjantaina parhaimmillaan. Huumaavimman tuoksuinen kuvauspaikka ikinä!

Kommentit (3)

Hurmåksen Sanni
1/3 | 

Kiitos Maija! Ihana kuulla, että mekko on ollut mieleen ❤️

Arja Hannele
3/3 | 

Hei ...löysin vasta tänään 26.8. Sinun blogisi ja olen aivan ihastuksissani. Luen postauksiasi ihan ahmimalla. Kerrankin itseni ikäinen bloggaaja ja mikä ihana tyyli kirjoittaa sekä vielä ihanampaa kun olet itse mallina. Kaunis hame, sekä eilinen postaus puserosta on minulla vaaleanpunaisena odottamassa valmistumista. Minulla pysähtyi siihen kun totesin samoin kuin sinäkin, kaula-aukko on isohko. Mutta nyt aion saada puseroni valmiiksi. Sait minusta seuraajan!

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016