Kirjoitukset avainsanalla vaatteet

Joku kysyi, miten ihmeessä osaan valita vaatteet mukaan väistöasuntoon. ”Helppo nakki”, kerskuin. ”Eihän minun tarvitse muuta kuin pakata kaikki kymmenen vaatetta, jotka mahtuvat päälle.” Vaatteita kertyi tosin lopulta 30, ja luettelen ne tuossa alla. Valtaosa niistä on jo tavalla tai toisella ollut esillä tässä blogissa.

Lisäksi pakkasin kesää varten varastoon valikoiman kevyempiä vaatteita. Niitä kertyi vain 10, kun mukana oli kolme takkia. En tarvinnut viime kesänä juuri muuta kuin yöpaitoja, kun toivuin leikkauksesta, joten kesäpuvusto jäi vajaaksi.

Painoni on jatkanut tasaista nousuaan niin, että esimerkiksi reilu vuosi sitten esittelemästäni peruspuvustosta vain muutama vaate mahtuu enää päälle. Ne olivat silloin melkein uusia. Hirveää tuhlausta, mutta juuri nyt elämässäni on niin paljon muuta säätöä, ettei painonhallinta mahdu agendalle.

Hävikkiä on tullut myös huolimattomuuden ja huonon laadun vuoksi. Kaksi tekokuituneuletta on nyppyyntynyt niin pahasti, että käytän enää vain toista ja sitäkin vain kotona. Molemmat syksyllä hankkimani kauniit viskoositunikat pesin liian kuumassa vedessä, ja ne kutistuivat.

Samalla on paljastunut, mitkä ovat todellisia luottovaatteita. Ikivanha Repeatin puuvillaneuletakki on kestänyt ahkeran käytön, monet pesut ja painon vaihtelut. Se mahtuu yhä ylle ja on varma valinta, kun en aamulla tiedä, mitä pukisin.

YLÄOSAT

1. Trikoopaidat

  • valkoinen vajaamittaisin hihoin

  • 2 sinistä vajaamittaisin hihoin

  • lyhyhtihainen valko-siniraidallinen

  • pitkähihainen valko-siniraidallinen

  • pitkä sininen Rosamunde-toppi

2. Kangaspaidat

  • vaaleansininen paitapusero

  • sinikuvioinen viskoositunika

  • kukkakuvioinen silkkisekoitepusero

  • pallokuvioinen silkkisekoitepusero

  • sini-valko-beigekuvioinen silkkitoppi

3. Neuleet

  • harmaa pitkähkö villatakki

  • tummansininen lyhyt solmittava neuletakki

  • valkoinen lyhyt solmittava neuletakki

  • vaalea puuvillaneulebleiseri

  • valkoinen kietaisuneule pellavaa

  • beige nauhalankaneule

4. Takit ja jakut

  • sinipunainen tweedbleiseri

  • sininen kevyttoppa

  • tummanharmaa villakangastakki

ALAOSAT

  • kahdet farkut

  • kahdet siniset Kaino-neuleleggingsit

  • tummansininen pontepuolihame

  • tummanharmaat kapeat neuloshousut

MEKOT

  • tummansininen Kaino-neulemekko

  • turkoosi Kaino-neulemekko

  • musta pontemekko

  • värikäs silkkikimono

--

Päivän kuvat: Ensimmäisessä kuvassa vaatekaappini kuviollinen osasto. Melkein kaikki muu on sinistä tai valkoista. Toisessa kuvassa t-paitavalikoima. Otin kuvan joulun aikaan Benalmadenassa - väistöasuntoon pakkaaminen sujui aika saman kaavan mukaan kuin matkalle lähtö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskellä talvea tuli kutsu gaalaan. Ensimmäinen ajatukseni tietysti oli, ettei minulla ole mitään päällepantavaa. Eikä kyllä ollutkaan.

Minulla oli viimeksi ollut juhlamekko yllä kesällä 2015. Vaate oli jo silloin hiukan liian pieni, eikä se ole mahtunut päälle enää pitkään aikaan. Neulemekko korujen kanssa on riittänyt niihin vähiin tilaisuuksiin, mitä sen jälkeen on ollut. Gaalaan en kuitenkaan voinut kuvitella meneväni villaneuleessa.

Joulun alennusmyynnit olivat jo ohi, eivätkä kevätkauden juhlavaatteet olleet vielä kaupoissa. Kun lisäksi piti ottaa huomioon uusi kokoni ja vartalotyyppini eli heti rintojen alta kohoava pömppövatsa, niin valinnan varaa ei ollut järin paljon.

Stockmannilla sovittelin Lauren by Ralph Laurenin drapeerattuja pikkumustia. Niistä löytyikin malli, jota olisin juuri ja juuri voinut käyttää, jos olisin koko ajan vetänyt vatsaa sisään. Mutta mitä juhlimista sellainen muka olisi? Lisäksi mekko oli liian seksikäs. Sen käyttäminen muualla kuin kynttiläillallisilla oman puolison kanssa olisi merkinnyt harhaanjohtavaa viestintää.

Olen jo pitkään etsinyt tekosyytä hankkia My Olssonin Turku-mekko. Olisiko tilaisuuteni nyt koittanut? Suuntasin sovitukseen Televisio Lifestyle Storeen, koska siellä saattaisi olla muutakin kiinnostavaa. Ei tosin lopulta ollut - koot olivat vähissä. Turku-mekko koossa 46 istui kuitenkin yllättävänkin hyvin.

Mutta olisiko se tilaisuuteen sopiva? Ei valitettavasti ollut. Kyseessä oli mainos- ja viestintäalan gaala, jossa valtaosa muista naisista olisi pukeutunut mustaan. Mekko olisi iltatilaisuuteen liian tyttömäinen, ja tuntisin olevani väärässä paikassa. Ehkä joskus toiste sitten.

Tutkin netistä Katri Niskasen ja Anna Ruohosen vaatteita, joista pidän paljon. En kuitenkaan ehtisi enää käydä Helsingissä ennen gaalaa, enkä uskaltanut ostaa tämän hintaluokan mekkoa sovittamatta. Se ajatus piti hylätä.

Mutta entä se pikku putiikki, jonka ohi kuljen joka aamu ja ilta? OMB? Sehän mainostaa ikkunassaan suomalaista designia.

Astuin ruokatunnilla sisään. Kerroin, että etsin maailman parasta ei-mustaa juhlamekkoa koossa 44-46. Mies tiskin takana kalpeni hieman, mutta yritti urheasti. Heillä ei ollut yhtään minun kokoistani vaatetta, mutta sisarliikkeestä Tampereelta saataisiin loppuviikoksi pari mallia sovitettavaksi.

Ei herättänyt järin suuria odotuksia. Poikkesin kuitenkin perjantaina putiikkiin, jossa palveli tällä kertaa keski-ikäinen nainen. Sovitin ensin yhtä Katri Niskasta ja sitten paria täysmustaa mekkoa, jotka eivät oikein sytyttäneet. Sitten myyjä tempaisi esiin viimeisen valttikorttinsa: Anne-Mari Pahkalan kirjavan silkkikimonon.

No nyt! Tiesin, että tälle vaatteelle tulisi paljon käyttöä. Kangas on ohutta silkkiä, joten vaate käy sekä kesään että talveen. Tunikapituus tarkoittaa, että sitä voi käyttää myös arkisemmin, housujen kanssa. Ja yksinkertainen, väljä muoto meinaa sitä, ettei tämän vaatteen kanssa tarvitse ahtaa itseään muotoileviin alusvaatteisiin. Jee! Täydellistä!

Sitä paitsi värikäs kuosi tuo mieleen afrikkalaiset kankaat, joten se muistuttaa puolisoani lapsuusvuosista Ghanan polttavan auringon alla. Hänen mielestään olisin aina kaunis tässä mekossa.

Mekko oli koko ajan roikkunut putiikin rekillä. Mies ei esitellyt sitä, koska se on kokoa M. (Korjaus: 42!)

Olin gaalan kirjavin nainen, ja ylpeä siitä.

--

Päivän kuvat: Anne-Mari Pahkalan silkkikimono Yasi on vuoden 2015 mallistosta. Minun kappaleeni oli yksi viimeisistä. (Korjaus: Yassi.)

Kommentit (8)

JattaM
1/8 | 

Wau! Aivan mahtavat värit. Varmaan olit näkyvä läiskä meikäläisten yleisessä turhan tummassa pukeutumisessa. Onnittelen.

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/8 | 

Kiitos Jatta! Värit ovat tosiaan mahtavat, vaikkakin minulle ehkä  vähän liian kirkkaat, kun omat värini ovat niin pehmeät. Mutta en voinut vastustaa kiusausta. Musta taas ei houkuttele ollenkaan, enkä ihan ymmärrä sen ylivaltaa juhlapukeutumisessa.

MarjattaP
3/8 | 

Minusta silkki jo materiaalina on juhlava ja tuollaiselle tunikalle sinulla on ihan varmasti käyttöä erilaisten muiden vaatteiden ja asusteiden kanssa.   Musta on tosiaankin jostakin syystä meillä turhan yleinen väri juhlavaatteissa, mutta ehkä se on helppo ja muusta poikkeamaton valinta. 

Maija
Liittynyt15.10.2015
4/8 | 

Niinpä. Kyllähän musta juhlavaate on monella tavalla käytännöllinen. 

nainen58
6/8 | 

Heippa! Kerta kaikkiaan aivan ihana mekko,  raikkaan värikäs. Ja sopivan pituinenkin paksujen sukkisten kanssa tai sitten kapeiden housujen. Itse rakastan värejä ja nuorempana käytinkin niitä paljon, mutta iän myötä olen tullut aremmaksi, en halua tulla huomatuksi, kun on selkärangassakin kiertymää, siis vartalo on vinksallaan. Ja makkarat ne minullakin pullottaa. Mutta tässä mekossa ei olisi  sitäkään ongelmaa :)  Katselin verkkomyymälästä ja löysin samanlaisen puseron, mutta kimonoa en löytänyt.

Minkä koon otit? Entä hinta? Ja vielä, saako mekkoa pestä itse käsin?

Maija
Liittynyt15.10.2015
7/8 | 

Hei,

mekko on tosiaan erittäin anteeksiantava, jos vain tulee toimeen sen lyhyyden kanssa. Kyseessä on tämä mekko, mutta kirjavana. Saa pestä käsin. Minulla on koko 42 eikä M, kuten blogitekstissä virheellisesti sanon, ja mekon nimikin meni väärin. Yassi se on. Miksi sitä sanotaan kimonoksi, en osaa sanoa, koska kimonohan se ei ole, vaan väljä paita.

nainen58
8/8 | 

Hei Maija! Kiitos linkistä. Löysin tuonkin etsiessäni, mutta en osannut yhdistää sinun omaan.

Tuula

Sitä luulisi, että pitkä, väljä paita on hyvä vaate ylipainoiselle. Tosiasiassa se sopii parhaiten hoikille. Monta kertaa olen kaupassa kokeillut, mutta peilikuva on kertonut, että kannattaa jättää ostamatta. Kerran tilasin nettikaupasta, ja vuoden kuluttua vein UFFin laatikkoon käytettyäni tuskin lainkaan.

Nyt on selvinnyt, etten vain taaskaan osannut ostaa oikein. Kyllä pitkä paita on oikein pukeva, mutta se ei saa olla väljä. Sen pitää istua yhtä tarkasti kuin kotelomekon. Sellaisena pitkä paita on kurvikkaallakin ihan hyvä, usein parempi kuin normaalipituinen.

Tilasin tämän Bodenin pitkän paidan samasta alennusmyynnistä kuin kukkapuseron. Ajattelin, ettei mene paljon rahaa hukkaan, vaikka tulisi hutikin. Mutta tämä onkin yllättävä hitti. Väri on kaunis ja sopii nykyiseen hiusväriini. Lisäksi yhdistelymahdollisuuksia on paljon.

Kekkasin kokeilla paitaa kesällä kutomani pitsineuleen kanssa. Nythän on taas tullut muotiin, että lyhythihainen vaate puetaan pitkähihaisen päälle. Myös paidan helmat pilkottavat neuleen alta. Viihdyn asussa hyvin.

Korumuotoilija Johanna Rantalainen on valmistanut kuvan kaulakorun hopeasta ja aprikoosin kivistä. Lisää Johannan koruja löytyy täältä.

Tästäkin asusta otettiin kokovartalokuvia, mutta niistä tuli valitettavasti julkaisukelvottomia. Olin juuri vetäissyt neuleen pois paidan päältä, enkä kokovartalopeilin puuttuessa huomannut, että paita oli tarttunut ikävästi kiinni kehoon. Olisi pitänyt nykäistä paitaa kevyesti helmasta.

Kaulustakin olisi voinut suoristaa ja hihan halkion napin kiinnittää. Tarvitsen stylistin!

--

Samanlaisen paidan voi yhä ostaa Bodenilta täältä.

Vastaavia on tarjolla myös esimerkiksi Zalandolla (tuolta näyttää, kun paita on liian väljä) ja Peter Hahnilla

--

Päivän kuvat: Putkifirma säilyttää taustalla olevassa kontissa tarvikkeitaan.

Kommentit (2)

aboflickan
1/2 | 

Tuo sininen paita on minusta klassikko, sopii aina ja kaikkialle ! Mika eniten kiinnitti huomiotani oli korusi, olen nahnyt samantapaisia ja isoimmista hedelman kivista, tosi upeita ! Hyvaa jatkoa toispual jokke !

Maija
Liittynyt15.10.2015
2/2 | 

Samaa mieltä, aboflickan. Valkoista paitaa pidetään klassikkona, mutta sininen on oikeasti vielä kätevämpi! Asun tosiaan toispual jokke - itse taidat siis asua silpual! Mutta enää muutama yö, ja vaihdan puolta.

Olisin voinut otsikoida myös ”talven paras alennusmyyntiostos”, koska hankin tämän V-neck Ravellon Bodenin alennusmyynnistä noin 28 eurolla. Kangas on silkin ja viskoosin sekoitetta ja oikein miellyttävää iholla. Siinä on kaunis kiilto, joka ei kuitenkaan ole yhtä päällekäyvä kuin silkkisatiinissa.

Boden valmistaa samaa paitaa myös pyöreällä kaula-aukolla. Minulla on sellainen ennestään, ja halusin nyt kokeilla V-kaula-aukkoa. Kuten englantilaisissa vaatteissa usein, kaula-aukko on aavistuksen verran liian antelias. Varsinkin talvella paita tarvitsee mielestäni seurakseen näyttävän (lue: peittävän) korun tai huivin. Paljasta ihoa on muuten esillä liikaa minun makuuni. Jos vielä hankin Ravellon, valitsen taas pyöreän kaula-aukon.

Tämä kukkakuosi on paidan kuoseista kautta aikain yksi parhaista. Bodenhan on tunnettu kekseliäistä painokuoseistaan, joista osa on kauniita, osa kummallisia. Aina ne ovat omaperäisiä ja tunnistettavia. Tässä on erityisen kaunis väriyhdistelmä, joka sopii hyvin sinisen, harmaan ja valkoisen kanssa. Ja roosan, mutta sen värisiä vaatteita minulla ei ole.

Kukat ovat yksi kesän muotitrendeistä, joten puristan jälleen ajan hermoa melkein tahtomattani.

Tuttuun tapaan kokeilin uutta puseroa kaikkien neuleideni kanssa ennen käyttöönottoa. Valitsin kuvaukseen harmaan merinovillatakkini, koska se sopi väriltään parhaiten. Muodoltaan takki on kuitenkin liian laatikkomainen.

Kuten huomaatte, näytän täysin tasapaksulta, kun yhdistän suoralinjaisen paidan pitkään, suoralinjaiseen neuletakkiin ja suoraan hameeseen. On päiviä, jolloin minulla ei ole mitään tasapaksuutta vastaan. Mutta jos haluan näyttää kurvikkaalta itseltäni, tarvitsen mielikuvan vyötäröstä. Se onnistuu lyhyemmällä neuleella - tai solmimalla neuleen helmat kuten kuvassa.

Vyökin periaatteessa kävisi, muttei käytännössä näytä hyvältä, koska se korostaa pömppömahaani. Useimmat vanhat vyöt eivät enää edes yllä mahani ympäri. Aika entinen ei koskaan enää palaa, ja sama pätee vyötäröön.

 

--

Päivän kuvat: Bodenin V-neck Ravello, Fine Merino Cardigan sekä Hattie Skirt. Hame on joustavaa ottomaania, joka näyttää kudontatavan takia raidalliselta. Sukkikset Transparenze Sophie ja kengät Ecco. Koru on matkamuisto Antwepenistä.

 

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016