Tiedätte varmaan ilmiön: kun asuntoa alkaa rempata jostakin päästä, pian tekee mieli panna uusiksi koko hoito. Taloyhtiön putkiremontin yhteydessä on hyvä tilaisuus teettää muutakin, kun raksaukot joka tapauksessa pitävät kämppää panttivankinaan kolmen kuukauden ajan. Niinpä olen miettinyt uusia tapetteja eteiseen ja makuuhuoneeseen.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251063.jpg?itok=4Rvfcqkd)
Eteisen vanha, repeillyt tapetti menee joka tapauksessa uusiksi, kun kylpyhuoneen oviaukkoa levennetään. Makuuhuoneen tapetti taas on nuhjaantunut seinään nojaillessa, koska meillä ei toistaiseksi ole sängynpäätyä.
Käynnit kaupungin laidoilla tapettikaupoissa eivät tule nyt kysymykseen. En nimittäin pysty kävelemään juuri ollenkaan, eikä myöskään autoa saa ulos pihasta, koska ajoportti on kaivantona. Mutta onhan netti. Sieltä löytyy rajattomasti tapettimalleja.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251051.jpg?itok=rDiXmqtr)
En kuitenkaan lähde nyt luotaamaan koko tapettiavaruutta. Olen tosi tyytyväinen Morris & Co -kuosisella kankaalla verhoiltuun sohvaani, ja haluaisin tuoda muualle huoneistoon varovasti samaa tyyliä.
Ensin piti kylläkin päästä yli ajatuksesta, että tapetin täytyy olla 1950- tai 1960-luvulta, koska talomme on valmistunut vuonna 1961. Mutta saan kai minä kotonani sisustaa ihan niin kuin tykkään? Kuvassa Larkspur-tapettia.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251046.jpg?itok=_Q1I1y0N)
En tosin olisi nuorena uskonut, että koskaan edes harkitsen mitään niin vanhanaikaista, kiemuraista ja kukallista kuin Morris-tapetit. Mutta aika tekee tehtävänsä, ja tietyssä iässä kaikki on toisin. Nyt minua viehättävät nimenomaan kukkatapetit, ja mitä enemmän väriä, sitä parempi. Kuvassa yksityiskohta Strawberry thief -kuosista.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251021.jpg?itok=Lp2L-uI7)
Sohvassani on käytetty saniaisen lehtiä kuvaavaa Acanthus-verhoilukangasta, mutta kun näin Morrisin muita malleja, Acanthus (kuvassa) alkoi nopeasti näyttää hieman tylsältä tapettivalinnaksi. Tummimman version (kuvakarusellissa) värit eivät myöskään ole aivan oikeat eteiseemme. Sen sijaan Leicester, jossa on saniaisen lehtien lisäksi värikkäitä kukkia, tuntui osuvammalta.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251028.jpg?itok=0Kjscrsx)
Makuuhuoneeseen ajattelin ensin William Morrisin ensimmäisiin tapettikuoseihin kuuluvaa Fruitia, joka on ihanan sitruunainen ja raikas, mutta kuosi sai täystyrmäyksen nuorisolta. Se on kuulemma tosi vulgääri. Mahtaako tyttö edes tietää, mitä sana tarkoittaa? Sen verran kuitenkin luotan taidekoulun käyneen nuoren naisen makuun, että pudotin Fruitin listalta. Ehkä kirjailen itselleni vaikka Fruit-sohvatyynyn? Ja makuuhuoneen tapetiksi saattaa hyvinkin tulla Leicester vaaleana (yllä).
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p2251065.jpg?itok=HCSHsf3M)
Pitkän verkkosession päätteeksi selvitin, mistä saisin käsiini Morris & Co:n tapettikirjan, ja lähetin puolisoni kaupungille. Ensimmäisessä sisustusliikkeessä ei ollutkaan Archive II -kirjaa, mutta toisessa tärppäsi.
Tapetit olivat vielä kauniimpia kuin olin ajatellut! Selailimme kirjaa innoissamme. Värit loistivat vuoroin pehmeinä, kirkkaina tai tummina, mutta yhdistelmät olivat aina kauniita. Aivan uskomaton värisilmä sillä, joka nuo on sommitellut.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/rajattuleicester.jpg?itok=ey9sv-Ew)
Mallasimme tapettikirjan näytteitä oikeilla tapahtumapaikoilla. Eteiseen tarvitaan voimakasvärinen tapetti, juuri niin kuin olimme sen miettineetkin. Makuuhuoneen puolella kävi ilmi, että suunniteltua hieman vaaleampi vaihtoehto on paras.
Tästä on vielä matkaa tapettien tilaamiseen, mutta ei välttämättä enää pitkä matka.
--
Päivän kuvat: Yksityiskohtia Morris-tapeteista: Acanthus, Acanthus, Bird & Pomgranate, Leicester, Leicester.
Kiva malli ja väri hiuksissasi, käy sinulle. Helppo varmaan hoitaakin. Kävi se vaaleakin, mutta tämä käy myös. Varmaan johtuu myös ihon ja silmien väristä, mikä hiusväri sopii parhaiten? Itse vaalennutan hiuksiani, tosin minulle on kokeiltu myös ruskean eri sävyjä, mutta ne ovat vanhentaneet ja tehneet vielä väsyneemmän näköiseksi, joten päädyttiin sitten vaaleaan, että se vähän piristäisi tätä nuutunutta olemusta. Minulla on myös univaikeuksia, osin kipujen, osin vaihdevuosien vuoksi. Selkäydinkanavan leikkauksen jälkeen jäi krooniset hermokivut sekä kulumista johtuvat kivut alaselässä, jotka säteilee jalkaan asti. Lisäksi aikuisiällä todettiin vielä yllätykseksi skolioosi, joka on kuluttanut ls-rankaa. Rintaranka on myös oiennut. Pääsisin selän luudutusleikkaukseen, mutta en oikein uskalla mennä, jos vaikka en pystykään kävelemään sitten enää koskaan? Myös naprapaatti sanoi, ettei ole hyvä idea. Nyt en tosin käy missään hoidossa toistaiseksi. Ajattelin jos kävisin kerran kokeilemassa Kalevalaista Jäsenkorjausta, osaisikohan ne siellä tehdä mitään selälle? Niin ne on minullakin juoksut juostu, nyt vain kävelen hissukseen, mutta onneksi koirakin on vanha, joten yhdessä mennä lönkytellään :) Tosin lenkilläkin pitää pysähtyä välillä, kun selkä menee ihan lukkoon. Näitä hemmetin kipuja kun on joka päivä, särkylääkkeistä ei ole juuri apua, joogavenytyksistä hieman. Lepoa pitäisi olla enemmän, mutta niin nämä päivät vaan menee kotiaskareiden parissa, kun vielä kaksi lastakin asustaa kotona opiskelujen vuoksi.
Keitin juuri vihreää teetä ja kuorin mandariinin ja teen kohta nauhoitetun lempeän joogavenytyksen. Sitten lähden ulos kun on niin ihana aurinko. Yritän etsiä jokaisesta päivästä jotain kivaa. Nytkin katselen, kun pikkulinnut syövät takapihan pensaassa.
Kaikkea harmia sitä kertyy muutenkin kummasti iän kanssa. Vaikka käyn säännöllisesti gynekologilla ja hammastarkastuksissa ja kävinkin jo syksyllä, niin nyt ykskaks hampaasta lohkesi iso pala paikkaa, ensi viikolla on sitten taas hammaslääkäri ja taitaa tulla isompi operaatio. Voihan se olla, että toisille ikä on vain numeroita, mutta kyllä se on vaan itselle oli totta, että kun neljänkympin raja ylittyi, niin kyllä kroppa alkoi kremppaamaan, niin eräs lääkärituttukin sanoi minulle, että silloin ne kaikki vaivat alkavat. Liikunta ja lepo olisi hyviä ja tärkeitä, mutta kun ei kumpikaan oikein onnistu kunnolla. Tilasin Familonilta pitkän putkityynyn, jonka laitan milloin lonkan alle, jalkojen alle tai sitten pitkin pituuttaan koko selän alle, että saan rintarankaa venytettyä.
Toivon sinulle pikaista paranemista ja iloa siitä, että tulee kesä ja lämmintä, jos vaikka pääsisit sitten paremmin jo liikkumaan. Et ole yksin kipujesi kanssa, kyllä meitä kohtalotovereita on täällä ja on tosi kiva, kun kirjoittelet, jotenkin siitä saan lohtua itsekin, tosin kyllä nuo sinun vaivat kuulostavat todella kurjilta.
Minä muuten kuvailen paljon luontoa ja elämiä, niistä tulee jotenkin hyvä mieli :)
Terveisin 59-vuotias mieleltään ikinuori :)
Kiitos, kun kerroit tarinasi. Niinhän se taitaa olla, että jokaista supervanhusta kohti on kaksi meitä, joiden keho sanoo sopimuksen irti tavallistakin aikaisemmin. Myönnän, että olen supervanhuksille kade, mutta kyllä minusta on vähän vaarallistakin se, että heidät asetetaan ikään kuin esikuviksi kaikille. Kun ei se nyt vaan ole oma valinta, miten keho ikääntyy.
Kauneuden kokemukset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä, vähintään yhtä tärkeitä kuin liikunta. Luonto, eläimet, niistä me suomalaiset saamme tukea ja lohtua. Minulle leikkauksen jälkeen parveke kukkineen oli tavallistakin tärkeämpi, kun kotoa ei pystynyt lähtemään minnekään.